Oletettavasti kyse on ollut Mäntsälän kihlakunnanoikeudesta, joten päätearkisto oikeudenkäyntiaineistolle on Hämeenlinnan maakunta-arkisto. Suosittelen kysymään asiaa sieltä.Eduskunnan kirjaston kokoelmista löytyy useita Lapuanliikettä käsittelevää kirjaa: https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Search/Results?hiddenFilters%5B%5D=building%3A%220%2FEKK%2F%22&lookfor=lapuanliike&type=SubjectNiistä vinkkaisin taustalukemistoksi Juha Siltalan väitöskirjan Lapuan liike ja kyydistykset 1930: https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.99644444006250?sid=4726217394
Valtakunnallisen E-kirjaston sivulla sanotaan näin: "Voit antaa palautetta, kysyä tai lähettää aineistojen hankintaehdotuksen palautelomakkeella, joka on E-kirjasto-sovelluksessa. Palautelomakkeen voi lähettää myös kirjautumatta sovellukseen." Palautelomake löytyy sovelluksesta kohjasta Asetukset->Anna palautettaSovelluksen voit ladata sovelluskaupasta:Android-latauslinkki(avautuu uuteen välilehteen) iOS-latauslinkkiLähteet: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-yhteystiedothttps://helmet.finna.fi/FeedContent/uutiset?element=https%3A%2F%2Fhelmet-tukisivusto.hel.fi%2F%3Fp%3D1800&lng=fihttps://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto
Sotavuosina käytössä olleet vuosien 1935 ja 1943 eivät tunnista palveluskelpoisuusluokkaa R. Olisiko kyseessä jokin seuraavista LTO 1943:n luokista epäselvästi merkittynä?A I luokka: Aseelliseen rintamapalveluun kelpaavat ensimmäisen luokan asemiehet,A II luokka: Aseelliseen rintapalveluun kelpaavat toisen luokan asemiehet, B I luokka: Apupalveluun sotatoimivyöhykkeellä kelpaavat toisen luokan apupalvelumiehet,B II luokka: Vain tukivyöhykkeellä ja kotiseudulla kelpaavat toisen luokan apupalvelumiehet,E luokka: Tarkastustilaisuudessa palveluun kelpaamattomiksi todetut, mutta määräajan kuluessa uudelleen tarkastettavaksi määrätyt,D luokka: Ainiaaksi kaikenlaiseen palveluun kelpaamattomat, asevelvollisuuden suorittamisesta kokonaan...
Jos ottaa tiukasti huomioon feminismin määritelmän, on liike saanut alkunsa 1848. "Feminismin ensimmäinen aalto voidaan tunnistaa globaalilla tasolla alkaneeksi vuonna 1848, kun New Yorkissa Yhdysvalloissa järjestettiin maailman ensimmäinen naisten ihmisoikeuksia koskeva kokous, Seneca Falls. Kokous koski yhtäläistä äänioikeusvaatimusta, mikä nähdään usein feminismin ensimmäisen aallon pääagendana." Linkki UN Women sivustolle.Tällä perusteella ensimmäisiä amerikkalaisia feministisiä kirjoja olisi Margaret Fuller (1810-1850): Woman in the Nineteenth Century. Margaret Fuller was an American journalist, critic, and women’s rights advocate. She is best known for her book “Woman in the Nineteenth Century,” which argued that women should be...
Voidaksesi luoda kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasampoon kirjahyllyjä, sinun pitää ensin rekisteröityä ja luoda tili palveluun.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kirjahyllyt
Lomake käyttäjätilin luomiseen aukeaa alla olevasta linkistä.
https://www.kirjasampo.fi/user/register
Kun olet kirjautuneena palveluun, mene sivulle Kirjahyllyt ja kirjoita hakulaatikkoon sana, jolla haluat etsiä teoksia kirjahyllyysi. Avaa kunkin teoksen tiedot erikseen. Teosten esittelysivulla on painike Lisää kirjahyllyyn. Lopuksi sinun pitää vielä tallentaa hyllysi sisältö.
Juuri näillä sanoilla alkaa Margaret Wise Brownin kuvakirja Pupu etsii omaa kotia.
Kirja on Tammen kultainen kirja ja on saatavissa Vaski-kirjastoista.
Kävin läpi Etelä-Suomi- ja Eteenpäin-lehdet tuolta ja seuraavalta viikolta, mutta valitettavasti lehdissä ei ollut mainintoja Salomon Könösen juoksuista tuona päivänä. Etelä-Suomi-lehden 12.9. numerossa oli kuitenkin uutinen, jonka mukaan Könönen voitti sunnuntaina 10.9. Joensuussa 25 kilometrin kisan ajalla 1.25.21,8. Jutussa ei tarkemmin kerrottu millainen kisa oli kyseessä.
Biarritz esiintyi kollegan muistikuvan mukaan radion ulkomaan merisäätiedotteissa. Valitettavasti emme löytäneet klippejä emmekä viitteitä RITVA-tietokannasta, https://rtva.kavi.fi/ tai Yleltä, jonka Elävään arkistoon on tallennettu otteita merisäästä kotimaassa, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/10/08/merisaa-radiotiedotteiden-klas….
Asiasta voisi saada enemmän tietoa Ilmatieteen laitokselta, https://www.ilmatieteenlaitos.fi/yhteystiedot.
Vegaanituote.net sivustolta löytyvät suomessa myynnissä olevat kasvismaidot. https://www.vegaanituotteet.net/category/214/maidot-ja-kermat
Suomalainentyö.fi on listannut Suomessa tuotetut ja suunnitellut tuotteet, sekä yhteiskunnallisten yritysten tuotteet. Avainlippu
Kasvismaidoista avainlipun on saanut vain Elovenan kaurajuoma. Fazerin kauramaito käyttää suomalaista kauraa.
Kansalliskirjaston digitoimista aineistoista löytyy Edvin Avellanin suomennos J. L. Runebergin runosta Fogelboet vid landsvägen. Suomennos on vuodelta 1874.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906653?term=Linnunpes%C3%A4%20maantien%20varrella&page=36
Otto Mannisen suomennos runosta on vuodelta 1948. Suomennos sisältyy teokseen Runoteokset 1. (useita painoksia).
https://finna.fi/Record/vaski.8198
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/BookDetails.aspx?BookID=58c46e5a-4852-46fe-bb66-79fd55621e4a
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906600?term=Linnunpes%C3%A4%20maantien%20varrella&page=38
http://runeberg.org/runeberg/1/fogelboe.html
Kielitoimiston sanakirjan mukaan https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/peruskoulunopettaja?searchMode…
peruskoulunopettaja tarkoittaa sekä peruskoulun luokan- että aineenopettajaa.
Sodankylän perusopetuksen opetussuunnitelmassa sanotaan näin:
Oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluu vähintään yksi pitkä ja yksi keskipitkä kielen oppimäärä. Näistä on toinen kotimainen kieli (ruotsi tai suomi) ja toinen jokin vieras kieli tai saamen kieli. Pitkiä oppimääriä ovat A-oppimäärät sekä ruotsin ja suomen äidinkielenomaiset oppimäärät. Keskipitkiä oppimääriä ovat B1-oppimäärät. Lisäksi opetuksen järjestäjä voi tarjota oppilaille valinnaisina ja vapaaehtoisina kieliopintoina eripituisia kielten oppimääriä.
Lähde: https://peda.net/sodankyla/koulujen-sivut/ol22/luku15/15-4_oppiaineet/1…
Olisikohan kyse Curly Putmanin laulusta On ihmeen hyvä tulla kotiin (Green green grass of home)? Sen viimeisessä säkeistössä tosin lauletaan, että "En kulje kujaa luokse armaan, liityn jatkoks jonon harmaan."
Suomen kieliset sanat lauluun on sommitellut Jussi Raittinen.
Laulun sanat sisältyvät esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osaan 14 sekä teokseen Käymme yhdessä ain' ja muita 60-luvun hittejä (1986).
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Yleensä veitsen kahvan painavuus suhteessa veitsen terään johtuu näistä syistä:
kun kahva on painavampi, veistä on helpompi ja tarkempi käyttää
jos veitsi putoaa, se putoaa kahva edellä eikä satuta tai sotke.
Vanhojen voiveisten kahvat eivät sinänsä välttämättä ole sen painavampia kuin esimerkiksi muiden veisten tai uusien voiveisten. Veitsiähän on monen mallisia ja niitä on tehty monista eri materiaaleista, ja osassa on hyvinkin kevyt kahva.
Lisätietoa vanhoista ruokailuvälineistä: Marquardt, Klaus: Eight Centuries of European Knives, Forks and Spoons (1997)
Verkosta löytyy paljon kuvia erilaisista vanhoista voiveitsistä kun tekee google-kuvahaun sanoilla "antique butter knife".
Kalevankatu 21 historiaa voisi ryhtyä selvittämään Arkistojen portin kautta. Sieltä löytyy osio Helsingin kaupungin kiinteistökortisto, jossa on tietoja 1800-luvulta 1950-luvulle. Sivuilta löytyvät myös tarkemmat hakuohjeet, sekä viittaus kirjallisuus lähteisiin.
Helsingin vanhoja kortteleita, osat 1-6. Helsingin sanomat, 1975–2001.
Mistä tietoa rakennusten historiasta? Lähdeopas ammattilaisille ja asianharrastajille. Toim. Lahti, Juhana et al. Suomen rakennustaiteen museo 2003.
Linkki sivustolle
Kalevankadusta löytyy Wikipedia-artikkeli, josta löytyy tieto talon arkkitehdeistä. Talon suunnitteli Florentin Granholm, 1879 (korotukset Karl Johan Grönstrand 1890 ja Zaida Finkenberg 1892) Artikkelissa mainitaan myös muutama...
Ikävä kyllä, emme onnistuneet selvittämään säkeiden kirjoittajaa. Sisällön ja sanomansa puolesta se muistuttaa vähän tällä verkkosivulla olevaa vanhan aapisen Seimen lapsi -joulurunoa: https://www.tiedonportailla.fi/adventtikalenteri/luukku6.htm
Tuntisikohan joku lukijoistamme kysyjän etsimää tekstiä?
Valtiolle voi tehdä oma-aloitteisen lahjoituksen. Tarkempia ohjeita voi kysyä Valtiokonttorista: https://www.valtiokonttori.fi/yhteystiedot/valtiokonttorin-yhteystiedot/
Lisätietoa löytyy mm. seuraavista verkkouutisista:
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006146782.html
https://www.verkkouutiset.fi/a/valtiolle-voi-lahjoittaa-rahaa-mutta-til…
Koskenkylässä on tosiaan Israelinmetsä-niminen asuinalue. Ryhmä poliitikoita ovat tehneet valtuustoaloitteen nimen muuttamisesta. Poliitikot kokevat, että nimellä on tällä hetkellä niin kielteinen kaiku Lähi-idän tilanteen takia, että se pahimmassa tapauksessa vaikeuttaa uusien asukkaiden houkuttelemista alueelle.
Ennen asemakaavaa alue oli asumatonta metsäaluetta. Asemakaavan selityksessä sanotaan, että asuntoalueen nimi otettiin suoraan peruskartasta ja että Pernajan kunta oli koko metsäalueen omistaja.
Israelinmetsä mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1984 peruskartassa.
Kuulopuheisiin perustuen Askolinin suku olisi aikoinaan omistanut metsäalueen ja suvun edustaja olisi uskonnollisen vakaumuksen takia antanut alueelle nimen...
Etsimäsi elokuva on nimeltään The War of the Roses, suomeksi Ruusujen sota, vuodelta 1989. Se kertoo avioparista, joka käy läpi katkeraa avioeroa ja riitelee omaisuudenjaosta.Kyseinen elokuvan kohtaus on katsottavissa Youtubessa, kun kelaat kohtaan 1:11.Suosittelen vastaavanlaisissa tiedonhaun tarpeissa Reddit-verkkosivustoa, jossa käydään keskustelua aiheesta kuin aiheesta. Sieltä löytyy esimerkiksi kanava nimeltä NameThatMovie, josta minäkin löysin etsimäsi elokuvaa käsittelevän keskustelun täältä.
Etsimäsi suomennos Alfred de Vignyn runosta La mort du Loup sisältyy teokseen Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa : alkutekstein varustettu laitos ja nimenomaan teoksen vuoden 1957 laitokseen.https://finna.fi/Record/lumme.2828421?sid=4789007579https://finna.fi/Record/satakirjastot.37724?sid=4789045622#componentpar…
