EMI Finlandin julkaisemia Kaikkien aikojen Sibelius-levytykset -äänitallenteita (2009) on vain kaksi osaa. Tallenteiden sisältöjä voit tarkastella alla olevista linkeistä Suomen kansallisbibliografia Fennicaan.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5025567
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5025568
Taipaleen Taimi sisältyy nuottijulkaisuun Reino Markkula: Sävelmiä (1985, 1995). Julkaisu kuuluu joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin, joten voit tilata sen kaukolainana omaan lähikirjastoosi, jossa sitä ei näytä olevan lainattavissa.
https://finna.fi/Record/kuopio.125621
Epress-palvelua voi käyttää Helsingissä Helmet-kirjastojen tietokoneilla ja langattomassa verkossa. Koneille kirjaudutaan kirjastokortilla ja pin-koodilla tai puhelinnumerolla ja puhelimeen tilatulla pin-koodilla. Samaan aikaan palvelua voi käyttää rajoitettu määrä käyttäjiä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin…
Kirjasammon verkkosivuille on koottu tietoa saamelaiskirjallisuudesta. Mukana on saamelaisten kirjailijoiden teoksia esitteleviä artikkeleita, ja palvelussa on monien saamelaiskirjailijoiden tietosivuja. Sivun alaosassa on lisätietolinkkejä saamelaisesta kirjallisuudesta. https://www.kirjasampo.fi/fi/saame
Suomen saamelainen erikoiskirjasto ja saamelaisalueen kirjastojen saamelaislähteet https://lapinkirjasto.finna.fi/Content/saame
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/07/20/niillas-holmbergin-kahdeksan-v…
https://www.oktavuohta.com/saamelainen-kirjallisuus
Kaltio 3/03: Saamelaiskirjallisuus Suomessa https://www.kaltio.fi/vanhat/indexb6d7.html?22
Suomen alueella jaettiin 1500- ja 1600-luvuilla läänityksinä kreivi- ja vapaaherrakuntia
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kreivi-_ja_vapaaherrakunnat
Wikipedia mainitsee lähdeteoksissaan Mauno Jokipiin kirjoittaman kaksiosaisen Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat -teoksen. Nämä helmet-kirjastojenkin kokoelmiin kuuluvat teokset sisältävät myös karttoja.
Niin ikään helmet-kirjastoista löytyy "läänityslaitos" -hakusanalla Janne Haikarin väitöskirja Isännän, Jumalan ja rehellisten miesten edessä : vallankäyttö ja virkamiesten toimintaympäristöt satakuntalaisissa maaseutuyhteisöissä 1600-luvun jälkipuoliskolla (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009)
Yrjö Blomstedt: Laamannin- ja kihlakunnantuomarinvirkojen läänittäminen...
Pakanallisten palvontamenojen uhrilehdoissa uhrattiin ja sinne haudattiin.
Sana "hiisi" on alun perin tarkoittanut juuri uhrilehtoa. Muinaissuomalaisen perheen tai kylän hiisi sijaitsi lähellä asutusta. Se oli rajattu alue. Siellä oli pyhiä puita ja kiviä, ehkä parantavaa vettä pulppuava lähdekin, kuten Sampaan uhrilähde Halikon kirkolta jonkin matkaa pohjoiseen.
Hiisi tarkoitti myös jotakin epämääräistä metsään, uhritoimitukseen tai henkiolentoon liittyvää. Se oli samanlainen metsänolento kuin tapio. Vanha kansa on tuntenut ilmaisun hiidenväki. Tätä metsänväkeä ei pidetty erityisen vihamielisenä, mystisenä kylläkin.
Paavi Gregorius IX määräsi bullalla vuonna 1229, että pakanoiden uhrilehdot oli otettava kirkon omistukseen. Hautaamista...
Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite. Myös Poste restante -osoite käy.
Kirjoilla ei tarvitse välttämättä olla Helsingissä. Myös toisen kunnan alueella kirjoilla oleva voi saada Helmet-alueen kirjastokortin.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
En löytänyt muita samanlaisia. Etsin korutaidekirjoista, mutta niistäkään en onnistunut löytämään. 1970-luvulla suuret korut (sekä hopea että pronssi) olivat varsin muodikkaita ja niitä suunnitteli moni korutaiteilija, mm. Matti Hyvärinen, Helky Juvonen, Pentti Sarpaneva, Tapio Wirkkala ja Björn Weckström. Liisa Vitalin koruista löytyy vähän tietoa Caratiasta.
Apua voisi kysyä Designmuseosta, info@designmuseum.fi.
Verkosta voi yrittää selata Googlen kuvahaulla, Helsingin Pantista tai Tori.fi:stä. En kylläkään onnistunut sieltäkään löytämään kuvaamaanne.
Helsingin Sanomien nimikoneeseen vuodelta 2017 on kerätty Väestörekisterikeskuksen tietojen perusteella sukunimet, joita on tietyssä kunnassa yli 20 kpl. Kormano-nimisiä oli Lahdessa 21 kpl. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005394490.html
Tuomas Salsteen Sukunimi-info-sivuilta löytyy myös tietoa Kormano-sukunimestä: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/kormano.html
Virtuaali-Helsinki Helsinki Arena 2000 oli käytettävissä nimensä mukaisesti Helsingin juhlavuonna 2000. Sen rakentaminen aloitettiin jo 1996, jolloin Helsingin Sanomat uutisoi, että Senaatintori, Kauppatori, Esplanadi ja Stockmannin seutu olivat jo valmiina virtuaalikaupungissa. Virtuaalisen Helsingin rakentaminen oli Helsingin Puhelin Oy:n (HPY) suunnitelma. Sitä ei enää löydy verkosta. Voit lukea lisää hankkeesta Risto Linturin, Marja-Riitta Koivusen ja Jari Sulkasen artikkelista Helsinki Arena 2000 - Augmenting a Real City to a Virtual One.
Ilta-Sanomat: Helsingin kaupunki liittymässä Areenaan https://www.is.fi/digitoday/art-2000001275912.html
Linturi, Koivunen ja Sulkainen: Helsinki Arena 2000 - Augmenting a Real City to a...
Kävin läpi Etelä-Suomi- ja Eteenpäin-lehdet tuolta ja seuraavalta viikolta, mutta valitettavasti lehdissä ei ollut mainintoja Salomon Könösen juoksuista tuona päivänä. Etelä-Suomi-lehden 12.9. numerossa oli kuitenkin uutinen, jonka mukaan Könönen voitti sunnuntaina 10.9. Joensuussa 25 kilometrin kisan ajalla 1.25.21,8. Jutussa ei tarkemmin kerrottu millainen kisa oli kyseessä.
Kyseessä voisi olla Ilse Bergerin lastenkirja Brumm Brumm karhunpentu (Brumm Brumm, der kleine Bär, 1994, suom. Ilkka Rekiaro, Kirjalito, 1994).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjan sisältöä kuvaillaan näin: "Karhunpentu Brumm Brumm asuu perheensä kanssa salamyhkäisessä Satumetsässä, jossa kaikki eläimet asuvat sulassa sovussa toistensa kanssa. Brumm Brumm on viisivuotias ja ja aina valmis pieniin kepposiin. Karhuperheen elämää seurataan vuoden ajan syntymäpäivineen ja jouluineen."
https://lastenkirjainstituutti.fi/
Löysin selityksen käännökseen Bibleenglish.netistä. Siellä kerrotaan sanonnan “I am going the way of all flesh.” ilmaantuneen raamattuun Gregory Martinin 1609 käännöksessä. Sitä ennen sanonta oli englanniksi “to go the way of all the earth”. Sanat lausui kuningas David pojalleen Salomonille ennen kuolemaansa. https://bibleenglish.net/2014/08/02/go-the-way-of-all-flesh/
Sanonta löytyy Raamatusta Mooseksen kirjasta 6:12 ja Ensimmäisestä kuningastenkirjasta 2:2. https://www.kjvsayings.com/phrase/go-the-way-of-all-flesh
Latinaksi lauseen voi (google kääntäjän mukaan) kääntää Ite viam carnis.
Vielä uskonpuhdistuksen aikaan 1500-luvulla ei lausetta siis ollut raamatuissa. Käännös näyttää tulleen englannin...
Kävin tutkimassa Helsingin kaupunginkirjaston toimintakertomuksia ja raportteja, mutta niin outoa kuin se onkin, missään ei kerrottu toimipisteiden aukioloaikoja. Löysin vain eräästä kehittämissuunnitelmasta maininnan siitä, että kirjastojen aukiolo on viikolla n. 10 tuntia, lauantaisin 5-6 tuntia ja jotkut toimipisteet pitävät jopa sunnuntaisin auki. Tämä kuvasti oloja 1990-luvun puoivälissä. Kirjaston historiaa kuvaavasta teoksesta löytyi maininta Pukinmäestä, joka piti oviaan auki sponsorien avulla, Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005 / Mikko Laakso. Helsingin kaupunki, kaupunginkirjasto 2010.
Helsingin seudun puhelinluettelosta löytyvät aukioloajat...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aiemminkin vastattu lastenkoteihin liittyvään kysymykseen ja sieltä löytyi alla oleva vastaus:
"Hämeentie 6:ssa on toiminut Pelastusarmeijan lastenkoti joskus rakennuksen juuri valmistuttua, mutta 1970-luvulla se ei varmaankaan ole siellä ollut enää. Pelastusarmeijan lastenkoti oli tuolloin ollut jo pitkään Pukinmäessä. (Herrasväen ja työläisten kaupunki, Helsingin vanhoja kortteleita 2, s. 116)"
Valitettavasti ei löytynyt tietoa minä vuonna lastenkoti on muuttanut Pukinmäkeen. Finnasta löytyi pieni maininta ja valokuva Pukinmäen lastenkodista, joka sijaitsi osoitteessa Erkki Melartinin tie 2.
Tiedot lastenkoteihin sijoitetusta lapsista tuskin ovat julkista tietoa. Mikäli etsit...
Kansalliskirjaston digitoimista aineistoista löytyy Edvin Avellanin suomennos J. L. Runebergin runosta Fogelboet vid landsvägen. Suomennos on vuodelta 1874.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906653?term=Linnunpes%C3%A4%20maantien%20varrella&page=36
Otto Mannisen suomennos runosta on vuodelta 1948. Suomennos sisältyy teokseen Runoteokset 1. (useita painoksia).
https://finna.fi/Record/vaski.8198
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/BookDetails.aspx?BookID=58c46e5a-4852-46fe-bb66-79fd55621e4a
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906600?term=Linnunpes%C3%A4%20maantien%20varrella&page=38
http://runeberg.org/runeberg/1/fogelboe.html
Rikhard Ruskeepään musiikin nuottijulkaisuja ei oikein tahdo löytyä. Julkaisussa Laulamme ja leikimme : Lasten lauluja ja laululeikkejä / Jouko Pesola - Joonas Kokkonen ; Nuotit piirtänyt Hugo Aure. Nuotti | Valistus | 1958 on lastenlauluja: Paimenpoika (Hoi poika, poiuka punapaitainen), Lapselle, Toivomuksia, Lapsen iltavirsi.
Finnasta en löytänyt tietoja kantaatista. Sen sijaan löysin Doriasta vanhan Kansalliskirjaston nuottikokoelman paikkaliput -nimisen tiedoston, jossa on Amerikan suomalaiset kuorolaulut ja sen perässä Kantaatit -kortisto skannattuna. Siellä on kortti Ruskeepää, Rikhard, Kantaatti koulun vihkiäisjuhlaan. Sanat: Emma Vuollekoski Porvoo, WS, 50. 8:0, (4 s.). Kansalliskirjastosta voisi tiedustella,...
