Hei!
Etsimäsi runo näyttäisi olevan nimeltä Morgon. Sen alkusanat ovat:
"När morgonens sol genom rutan smyger".
Keskivaiheella on kirjoittamasi säe hieman eri muodossa:
"ty dagen är du,
och ljuset är du,
solen är du,
och våren är du,
och hela det vackra, vackra,
väntande livet är du!"
Runo on kokoelmasta UrMOLN, 1922
Valitettavasti käännöstä ei löytynyt. Käytin apuneuvona Lahden runotietokantaa http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi
Karin Boyelta ei ole suomeksi käännettyä kokoelmaa. Yksittäisiä runoja on antologioissa ja lehdissä. Tätä kyseistä runoa en löytänyt.
Hei!
Tässä linkki HelMet-aineistohaun hakutulokseen:
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=ylioppilas*+ruotsi*&searc…
Varsinaisia ylioppilaskuunteluita kirjastoille on saatu hankituksi viimeksi hyvin kauan sitten, joten ne näyttävät hakutuloksen mukaan olevan 1990-luvn alkupuolelta ja tallennemuoto on c-kasetti. Listalta löytyy kuitenkin myös hieman uudempia vastaavia harjoituskuunteluita cd-levyinä.
Kun selaat listaa, näet kunkin nimekkeen saatavuuden kirjastoista napsauttamalla auki nimekkeen täydet tiedot.
Valitettavasti en tällä kertaa pystynyt jäljittämään ohjelmaa Ylen lähettämien ohjelmien joukosta. Kollegatkaan eivät muistaneet kuvauksen mukaista ohjelmaa, ja muutkin etsintäyritykset tuottivat vesiperän. Pahoittelut!
Kyseessä on valkovenäläisen Ivan Meležin (Іван Паўлавіч Мележ) romaani "Людзі на балоце" vuodelta 1962, jonka Leo Holm on suomentanut nimellä "Kaikki ei vielä ole lopussa". Se on ilmestynyt Neuvostoliitossa vuosina 1965 ja 1973. En löytänyt tietoa siitä, että kirjaa olisi käännetty englanniksi, mutta karkea käännös alkukielisestä nimestä olisi suunnilleen "People on the marsh". Romaani on ensimmäinen osa trilogiasta «Палеская хроніка» (Polesie Chronicles). Lisätietoja löytyy englanninkieliseltä Wikipedian sivulta https://en.wikipedia.org/wiki/Ivan_Melezh.
Heikki Poroila
PS Lupaan luetteloida tuon kirjan nykyistä paremmin, nykyiset vähäiset tiedot eivät tosiaankaan paljon kerro.
Hei!
Googlen tarkennetulla haulla pystyt rajaamaan haun johonkin tiettyyn verkkosivuun, esim. tiettyyn blogiin tai blogiosoitteen juureen.
Lehtien arkistot ovatkin kinkkisempi juttu. Meillä Jyväskylän kaupunginkirjastossa on pääsy Keskisuomalaisen arkistoon, mutta kotikoneelta arkistoon ei pääse. Mutta tämäkin arkisto on tosiaan käyttäjille maksullinen, eikä siihen pääse kotoa vapaasti. Sellaista hakua en tiedä olevan, jonka pystyisit rajaamaan lehtien arkistoihin.
Hei, Mikkelin ammattikorkeakoulu ei kuulu Lumme-kimppaan.
Lumme-kirjastot on kirjastokimppa, jossa mukana ovat kaikki Etelä-Savon yleiset kirjastot (kuntien ja kaupunkien kirjastot) lukuun ottamatta Kangasniemeä ja Sulkavaa. Pohjois-Savon puolelta yhteistyössä mukana on Varkauden kaupunginkirjasto.
Kirjaa ei valitettavasti enää ole Helmet-kirjastoissa yhtään kappaletta, joten varata sitä ei voi. Sen sijaan voit halutessasi tehdä siitä hankintaehdotuksen tällä lomakkeella: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Toinen vaihtoehto on tehdä kirjasta kaukolainapyyntö. Ohjeet ja kaukopalvelulomake löytyvät täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Tuglaksen Meri-niminen teos on julkaistu ainakin 1966 Tallinnassa. Teoksesta lienee muitakin painoksia. Vaasan kaupunginkirjastossa ei ole tätä teosta mutta se on mahdollista kaukolainata niin halutessasi
https://kirjasto.vaasa.fi/kaukolainat
Mainiosta näyttelijästä ei ole kirjoitettu elämäkertaa. Teatterialan hakemistoissa hänestä on yleensä hyvin lyhyt esittely. Suomen kansallisfilmografiassa hänet on mainittu niiden elokuvien yhteydessä, joissa hän on ollut mukana. Elonetin artikkeliin on koottu Klemelän uran keskeisiä vaiheita:
http://www.elonet.fi/fi/henkilo/229234
Wikipedian artikkeli:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kosti_Klemel%C3%A4
Nimenomaan patjoissa käytettävistä palonestoaineista emme löytäneet tietoja. Turvallisuus ja kemikaalivirasto Tukesin sivuilta löytyy tietoa palonestoaineista ja mm. verkossa luettavissa oleva Kodin kemikaalit -opas, jossa on tietoa mm. kodin tekstiilien palonestoaineista:
http://www.tukes.fi/fi/Kuluttajille/Kemikaalit-kayttokohteittain/Palonestoaineet/
Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n sivuilla on aiheesta tietoa ja esimerkkejä kuluttajatuotteissa olevista palonestoaineista:
https://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ymparistomyrkyt/tarkempaa-tietoa-ymparistomyrkyista/palonestoaineet
Mika Wickströmistä löytyy tietoa seuraavista kirjoista:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (BTJ Kirjastopalvelu, 2001)
Luovuuden lähteillä : lasten- ja nuortenkirjalijat kertovat (BTJ, 2010)
Miten minusta tuli lasten- ja nuortenkirjailija (BTJ Kirjastopalvelu, 2004)
Tietoa on lisäksi seuraavilla sivustoilla:
Kirjasampo.fi: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175954726226
Suomen nuorisokirjailijat ry.: http://www.nuorisokirjailijat.fi/wickstroumlm-mika.html
Suomennoksia ei löydy Suomen kansallisbibliografiasta https://finna.fi
Myöskään englanniksi ei löydy kirjoja Larisa Vitaljevna Aleksandrovskajalta. Ohessa hänen haastattelunsa Primpress -lehteen venäjäksi. Haastattelussa näkyy kuvia hänen venäjänkielisistä teoksistaan http://primpress.ru/article/6126
Onpa outoa...
Olisiko tietokoneella jokin edellinen "pysy kirjautuneena "-käsky palannut yllättäin voimaan?
Tarkista polku Ohjauspaneeli - käyttäjätilit - tunnistetietojen hallinta.
Mobiiliversioissa kirjautumistietojen muistaminen on hyvinkin tavallista.
Jos käytät laitettasi yksin, ei sisäänkirjautumisen säilyminen aktiivisena haittaa.
Jos käytät laitetta yhdessä muiden kanssa, voisi kokeilla selaimen poistoa ja takaisin asennusta.
Kustantaja Tammen verkkosivuilla ei ole mitään viitettä tämän sarjan osien 4 ja 5 julkaisuaikataulusta. Tammen tiedottaja Ari Elo ari.elo@tammi.fi osaa varmaan paremmin kertoa, aikooko kustantaja suomentaa koko sarjan vai ei. Valitettavasti nimittäin ei ole mitään takeita siitä, että kerran aloitettu sarjan suomentaminen ja julkaiseminen viedään loppuun. Kustantaja on voinut tehdä sopimuksen koko sarjasta, mutta pidättää silti itselleen oikeuden olla julkaisematta, jos edelliset osat eivät ole menneet tarpeeksi hyvin kaupaksi. Tämä ei valitettavasti ole harvinaista.
Heikki Poroila
Kirjastossa on paljonkin lukion matematiikan kirjoja lainattavana. Niitä voi hakea esimerkiksi hakusanoilla: matematiikka lukio oppikirjat.
Useimmat kirjat käsittelevät jotain tiettyä matematiikan alaa (todennäköisyyslaskenta, geometria, integraalilaskenta jne), mutta on myös kertauskirjoja sekä vanhoja ylioppilastehtäviä.
Kirjaston kokoelmista löytyy esimerkiksi koulukäytössä oleva Tekijä-niminen sarja, http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stekij%C3%A4__Orightresult__…
Mirkka Salon runokirjan nimi on Olen niinkuin Pierrot, mutta tapiirirunoa siinä ei ole. Michel Tournierin kuvakirja on nimeltään Pierrot ja yön salaisuudet, mutta se ei ole runomuotoinen eikä siinäkään ole tapiiria. Valitettavasti muita suomenkielisiä kirjoja, joiden nimessä olisi Pierrot, emme löytämeet.
Uutiskatsausten musiikkina käytettiin Sedergrenin mukaan levymusiikkia. Usein käytettiin tekijänoikeusvapaata musiikkia maista, jotka eivät kuuluneet tekijänoikeusjärjestöihin.
Kaarina Kilpiön artikkeli ”Uuden aselajin palveluksessa: Ääni ja musiikki suomalaisissa sotapropagandafilmeissä” perehtyy suomalaisen elokuvapropagandan äänelliseen sisältöön 1940-luvun alkupuolella, aineistonaan Puolustusvoimien katsaukset jatkosodan ajalta (88 kpl). Puolustusvoimain katsausten ääniraidat olivat Kilpiön mukaan suomalaisen taidemusiikin voimasoittoa, mutta myös välähdyksiä ajan viihteellisemmästä musiikista on kuultavissa.
Kilpiön mukaan Jean Sibeliuksen tuotanto osoittautui Puolustusvoimain katsauksissa otolliseksi mielialatyökaluksi – toki...
Kyseiset sanat perustuvat sanaan tippa, joka on mahdollisesti skandinaavista alkuperää. Sekä suomen että skandinaavisten kielien sanat saattavat myös olla alkujaan erillisiä onomatopoeettisia eli ääntä jäljitteleviä sanoja, jotka ovat syntyneet ilman yhteyttä toisiinsa.
Sanaa pudota muistuttavia sanoja löytyy useista suomen sukulaiskielistä kuten virosta, inkeristä ja vepsästä. Molemmat sanat ovat vanhoja: ensimmäiset maininnat sanasta tippa löytyvät Christfrid Gananderin sanakirjasta vuodelta 1787 ja sanasta pudota Mikael Agricolan (n. 1510-1557) teksteissä.
Lähde: Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja (SKS 1992).
Toistaiseksi ei ole tiedossa että 3D- mallinnuskurssille olisi syksyllä tulossa jatkoa Iso Omenan kirjastossa. Tilanne voi kuitenkin muuttua ja helmet.fi -sivuston tapahtumat -osiota kannattaa seurata tarkasti. Myös kannattaa kysyä suoraan kirjastosta :
Ison Omenan kirjasto
kirjasto.omena@espoo.fi
(09) 8165 7723
Kansallisbibliografia eli Fennica-tietokanta ei tunne Muuttolinnut-nimistä Erkki J. Vepsäläisen teosta. Hänen kirjansa Ihmisiä rannalla : tarinoita suomalaisten veijareiden seikkailuista Iberian rantamailla ja vähän muuallakin on julkaistu 1998 ( Málaga : Escritores Finlandeses). Mutta ilmeisesti Vepsäläinen on tehnyt kirjastaan uuden painoksen vuonna 2007 ja antanut sille tuolloin otsikon Muuttolinnut. Tällä nimellä (alanimeke sama) kirja löytyy Suomesta kuitenkin vain Porvoon kaupunginkirjaston kokoelmasta. Jos omaksi haluaa, ainakin Huutonetissä on juuri nyt yksi kirja tarjolla hintaan 8 euroa. Samalla hinnalla löytää alkuperäispainoksen esimerkiksi Antikvaarin verkkokaupasta.
Heikki Poroila
