Madoille eivät varmaan maassa itävät siemenet maistu. Kenties pellon lannoitteet ja kasvinsuojeluaineet karkottavat ne. Ne syövät mielellään hajoavaa kasvijätettä, mutta olosuhteiden on hyvä olla silloin lämpimän kosteita. "Lieroilla on myös makuaisti, aina ensin ne syövät sokeri‑ ja valkuaispitoiset kasvijätteet. Lopulta niillä on myös erityinen kemiallinen aisti, jolla ne voivat havaita mm. maan happamuutta, myrkkyjä ja lannotteita." Naturalehti 3.3.2017
7.7.2022 Lab.fi sivustolla oleva artikkeli kehuu matoja viljelijän tärkeiksi yhteistyökumppaneiksi.
Kysymys kannattaa vielä lähettää vaikkapa Luontoiltaan. https://yle.fi/aihe/s/luonto/luontoilta-osallistumisohjeet
Varastoituun viljaan iskevät monetkin tuholaiset, jotka voivat...
Kysymyksen Erno Paasilinna -sitaatti on loppulause hänen kirjoituksestaan Lausui alustaja, joka korosti. Ensimmäisen kerran se julkaistiin Parnasso-lehden numerossa 8/1969, jossa se esiintyy muodossa "Lohduta arkaa miestä, että jokainen ihminen löytää lopulta oman paikkansa yhteiskunnassa. Käytännössä se tapahtuu siten, että vaihtoehdot karsiutuvat kunnes jäljellä on vain yksi." (s. 450). Paasilinnan vuonna 1970 ilmestyneessä satiirikokoelmassa Alamaisen kyyneleet se on jo muotoutunut lopulliseen asuunsa: "Lohduta salista poistuvaa arkaa miestä, että jokainen ihminen näyttää lopulta löytävän oman paikkansa yhteiskunnassa. Käytännössä se tapahtuu siten, että vaihtoehdot karsiutuvat kunnes jäljellä on vain yksi." (s. 171). Tällaisena se on...
Vaatimus toisen kotimaisen kielen taidon osoittamisesta osana korkeakoulututkintoa sisältyy tutkintoasetuksiin sekä ammattikorkeakouluissa (1129/2014, 7 §) että yliopistoissa (794/2004, 6 §). Näiden asetusten mukaan opiskelijan tulee tutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003, 6 §) mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan tai ammatin kannalta. Korkeakoulututkinnoissa edellytetään ruotsin kirjallista ja suullista osaamista vähintään taitotasolla B1 Eurooppalaisen viitekehyksen (2003) mukaan (Elsinen & Juurakko-Paavola...
Kansallsikirjaston kokoelmissa Helsingissä on periaatteessa kaikki Suomessa julkaistut aikakauslehdet.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/kansalliskokoelman-aikakauslehdet
Hymy-lehden numeroita vuosilta 1972-1977 voi lukea mikrofilmeiltä Kansalliskirjaston tiloissa.
Tarkemmat ohjeet kokoelman käytöstä kannattaa kysyä suoraan Kansalliskirjaston neuvonnasta: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/neuvonta.
Mikäli haluat etsiä vanhoja Hymy-lehtiä omaksesi, vaihtoehtona ovat lähinnä kirpputorit ja antikvariaatit.
Hymy-lehteä kustansi Yhtyneet kuvalehdet, myöhemmin Otavamedia. Jälkimmäisen asiakaspalvelusta voinee tiedustella, onko heillä lehtiarkistoa, josta löytyisi hakemasi numero.
Otavamedian yhteystiedot: https://...
Maani on yksi runoista Riitta Nelimarkan ja Leena Krohnin yhteistyönä syntyneessä kirjassa Galleria (WSOY, 1982): kuvituksena on valokuvia tekstiileiksi kudotuista Nelimarkan kuvista ja kirjan nimiösivulla "lauluiksi" kutsutut runot ovat Krohnin käsialaa.
Galleria | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Kirja "Papalagit : samoalaispäällikkö Tuiavii valkoisen miehen maailmassa" (Otava, 1981) sopii kuvaukseen. Kirjan esipuheen mukaan Tuiavii ei tarkoittanut puheitaan julkaistaviksi. Hän luonnosteli muistiinpanonsa alkuasukaskielellä omille maanmiehilleen. Erich Scheurmann sai haltuunsa Tuiaviin muistiinpanot ja käänsi ne saksaksi. Saksankielinen alkuteos on nimeltään "Der Papalagi" (1920). Suomentaja on M. Leikola. Papalagi tarkoittaa valkoihoista tai muukalaista.
Hei! Tähän kysymykseen paras taho on vastaamaan Kotus eli Kotimaisten kielten keskus. Linkki Kotuksen nimineuvontaan: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/nimineuvo…;
Ystävällisin terveisin
Riitta Kärkkäinen
Ann Cleevesin Vera Stanhope -dekkareihin perustuvasta tv-sarjasta ei ole Helmet-kirjastoissa lainattavia dvd-tallenteita.https://helmet.finna.fi/Joissakin Suomen kirjastoissa on lainattavissa dvd Vera Stanhope -sarjan ensimmäisestä kaudesta, joten voit tilata sen kaukolainaan omaan lähikirjastoosi.https://finna.fi/Record/eepos.2287507?sid=4713343238https://helmet.finna.fi/Content/kaukopalvelu
Myrskystä puhutaan ainakin Matteuksen evankeliumissa (Matt. 8:23-27), kun Jeesus tyynnyttää myrskyn. Voit hakea lisää sinua kiinnostavia kohtia Raamattu.fi-sivuston haun avulla: https://www.raamattu.fi/
Helmet-kirjastojen askartelutapahtumat löytyvät Helmet-palvelusivustolta valikosta Tapahtumat. Kirjoita Tapahtuman nimi tai paikka -laatikkoon sana askartelu, niin saat lista tulevista askartelutapahtumista. Voit toki rajata hakua vielä lastentapahtumiin.https://helmet.finna.fi/Content/tapahtumathttps://helmet.finna.fi/
Aikalaisarvosteluja Huovisen Lentsusta on lehtiin rajatun Finna-aineistohaun mukaan ainakin seuraavissa julkaisuissa:Kaleva 15.10.1987 (Matti Kuusi: Synkeän-hauska kirja suomalaisten räkätaudista)Kaltio : pohjoissuomalainen aikakauslehti 35 (1979) : 1, s. 37 (Paavo Leinonen)Suomen kuvalehti 62(1978) : 40, s. 40-42 (Eero Marttinen: Tässä maassa riittää rassaamista)Kanava 6 (1978) : 9, s. 568-569. (Leo Lindsten)Parnasso 29 (1979) : 3, s. 186-187. (Jarkko Laine: Kotimainen J'accuse)Näistä Turun pääkirjastossa saatavilla on vain Parnasson sidotut vuosikerrat. Jarkko Laineen arvio ainakin vaikuttaa positiiviselta, Laine kuvaa teosta pamfletinomaiseksi mutta myös hauskaksi, taiturillisesti kulkevaksi, pirulliseksi ja inhorealistiseksi....
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirja toteaa lokerosta seuraavaa: "Sanalla ei ole vastineita sukukielissä. Rakenteeltaan se vaikuttaa selvästi johdokselta, mutta täsmälleen sopivaa kantasanaa ei toistaiseksi ole voitu osoittaa. Murteissa esiintyy muitakin saman vartalon johdoksia, esim. loko, lokonen, lokko ja lokkero, jotka merkitsevät koloa, kuoppaa, onteloa, lovea tms. Nämä saattavat olla ikivanhan kolo-sanan deskriptiivisiä tai lastenkielisiä variantteja, mutta mitään normaalia johtosuhdetta sanojen välillä ei ole. Suomen kirjakielessä lokero on ensi kertaa mainittu Daniel Jusleniuksen sanakirjassa 1745 kivessä olevan kuopan tai kolon nimityksenä."
Hei,Kyseessä lienee kuusenkäpylude (tai joku muu lude, esim. ruostelude). Näitä voi kulkeutua joulukuusen mukana sisällekin. Ihan varmaa tunnistusta ei kuvan perusteella voi tehdä.Lisätietoa luteistateoksessa Suomen luteet / Teemu Rintala & Veikko Rinne (Hyönteistarvike Tibiale, 2011).
Voisikohan kortin kuva viitata jaksoon, jossa Muumitaloon ja sen ympärille kasvaa viidakko? Mieleeni tuli hämärä muistikuva tällaisesta jaksosta. Tein nopean Google-haun hakusanoina ''muumit viidakko'' ja tulosten perusteella kyseessä voisi olla Muumien jaksot 18-20, joissa muumien löytämät trooppiset taikasiemenet kasvattavat viidakon talon ympärille.
"Syksyn muistoja" -valssi sisältyy nuottiin Helenius, Kalevi: "Ka-Ta-Vi-Le : nykyhetken tanssimusiikkia. 1" ([Suomen harmonikansoittajain liitto], 1967). Laulu alkaa: "On tuo aika nyt tullut mieleeni mun". Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Kalevi Helenius. Nuotissa on laulun melodianuotinnos, sointumerkit ja sanat.