Ihmisen ulosteita on todella käytetty karjan ruokinnassa Kajanderin kuvailemalla tavalla.
K. T. Jutila kertoo seuraavaa kirjoituksessaan Tutkimuksia Peräpohjolan ja Lapin talous- ja asutusoloista: "Ihmislannan käyttäminen karjanruokinnassa talvisaikaan n. s. moskana oli vielä 1800-luvun loppupuolellakin verraten yleistä Lapissa ja sen alkupuolella muuallakin pohjoisimmassa Suomessa."
Menettelyn vastenmielisyyttä ja siihen liittyvää salakähmäisyyttä Jutila valottaa siteeraamalla lääninagronomi K. Laurinin toimintakertomusta vuodelta 1880: " -- Tämä 'voimarehu', joka on päässyt yleiseen käytäntöön läänin pohjoisosassa, varsinkin Lapinmaassa, jonka asukkaat ovat erikoistaitureita mitä pahanmakuisimman maidon tuottamisessa, ei liene...
Hei,
Tuossa kirjassa mainitaan että kyseessä on Lasse Nordlundin itsensä kehittelemänsä säilömismenetelmä, jossa marjat säilyvät omassa liemessään purkeissa, joita käännellään säännöllisesti. Tämän tarkempaa tietoa ei tuossa ole edes siitä, millä marjoilla hän on asiaa kokeillut. Ainakin puolukka säilyy hyvin survottuna marjoissa olevan bentsoehapon ansiosta ihan ilman purkkien kääntelyä.
Lasse Nordlundista on tänä vuonna ilmestynyt myös uusi kirja:
Lantun henki : Lasse Nordlund ja omavaraistuva elämä / Touko Hujanen & Antti Salminen.
Se ei ole juuri nyt meillä paikalla, joten en voi tarkistaa onko tuosta säilömismenetelmästä siinä yhtään tarkemmin.
Finna-haulla löytyy valokuva lottalakista, jossa on lakin sisäpuolella merkintä "Seoy". Merkinnän tarkoitus on ilmeisesti tässäkin jäänyt vähän epäselväksi: onko kyse valmistajasta vai jostakin muusta tunnuksesta.
https://www.finna.fi/Record/mkm.166867518587700?sid=3299584203 (Kuva: Mikkelin kaupungin museot)
Jukka I. Mattila on kirjoittanut teoksen Lottapukujen historia (Minerva Kustannus Oy, 2021). Se on hyvin seikkaperäinen selvitys lottapukineiden historiasta 1920-luvulta aina järjestön lakkauttamiseen v. 1944 asti. Myös lakit esitellään tarkasti. Asujen, lakkien ja jalkineiden valmistajista ei kuitenkaan juuri lainkaan kerrota. Seoy-merkintä ei siitä selvinnyt
Myöskään erilaisilla digilähteillä, kuten Kansalliskirjaston...
Pentti Saaritsa on suomentanut Edith Södergranin runon En strimma hav. Suomennos Juova merta ilmestyi ensimmäisen kerran Södergranin kootuissa runoissa Elämäni, kuolemani ja kohtaloni vuonna 1994. Vuonna 2009 ilmestyneessä nidotussa laitoksessa runo on teoksen sivulla 21.
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tarkennetussa Helmet-aineistohaussa voi etsiä vaikkapa sanoilla ”lastenkirjallisuus” ja ”metsät”, ”lastenkirjallisuus” ja ”ympäristökasvatus” tai ”lastenkirjallisuus” ja ”luonto” ja tutkia, löytyykö tuloksena lisää mieluisia kirjoja.
Tässä joitakin esimerkkejä eri aiheista:
Roskaaminen ja kierrätys
Günther Jakobs: Rikas, rakas metsä
Emilia Erfving: Roskakasa
Metsämarja Aittokoski: Pidä metsä siistinä, Pikkuli
Tiina Sarja: Kuka vei roskat?
Retkeily
Marjo Nygård: Reippureissulle!: siilin retkikirja
Maria Kuutti: Onni ja Aada metsäretkellä
Josefine Sundström: Tam-Tam metsäretkellä
Eppu Nuotio: Metsäretki
Metsä, lajit ja elinympäristöt
Emilia Erfving: Kasa
Sanna Pelliccioni: Metsämuistikirja
Jenni Erkintalo: Ystäväni puu: lasten oma...
Jos kirjastokortti katoaa, tulee siitä ilmoittaa viipymättä kirjastoon. Jos kyseessä on alle 15-vuotias lapsi, huoltaja voi tehdä sen lapsen puolesta. Jyväskylän kaupunginkirjaston yhteystiedot löytyvät sivulta Kirjastot | Keski-Finna.
Kun ilmoitus kadonneesta kortista on tehty, vastuu kadonneella kortilla mahdollisesti tehdyistä lainoista päättyy. Kirjastosta saa uuden kirjastokortin (henkilöllisyystodistus mukaan). Samalla kun uusi kortti otetaan käyttöön, vanha kortti mitätöityy. Uuden kortin hinta on 2 euroa.
Tehdasvalmisteisiin CD-levyihin luodaan aluksi niin sanottu lasimaster. Tämä on lasinen kiekko, jonka pinta käsitellään valoherkällä päällysteellä. Päällyste reagoi laservaloon kovettumalla. Lasersäteellä päällystepintaan poltetaan spiraaliuria, jotka muodostuvat pienistä kuopista ja niiden välisistä tasangoista. Niihin on koodattu binäärimuodossa äänisignaalin sisältämä data. Ammattimaisessa tuotannossa käytettävän lasertoimisen tallennusjärjestelmän (laser beam recorder) voi nähdä toiminnassa tässä videossa.Valmis lasimaster päällystetään metallilla ja siitä tehdään metallisia kopioita. Näitä kopioita käytetään leimasimina, joilla varsinaiset CD-levyt valetaan polykarbonaatista. Tämä video näyttää yhden musiikki-CD:n tuotantoprosessin....
Kun tietokone alkaa toimia odottamattomasti, on syytä epäillä, että tietokone voi olla kaapattu. Seuraavassa joitakin merkkejä odottamattomasta toiminnasta:- tietokoneen hidastuminen- tietokone tekee asioita itsestään, kuten asentaa tuntemattomia ohjelmia ja avaa ohjelmia, liikuttaa hiirtä itsestään tai vaihtaa salasanoja- tietokoneen verkkoliikenne ja datan käyttö lisääntyy merkittävästi ilman selvää syytä- virustorjuntaohjelma antaa varoituksiaJos epäilee, että tietokone on kaapattu, on tärkeää toimia nopeasti, irrottaa tietokone verkosta, suoritaa virustarkistus ja tarvittaessa on syytä kääntyä ammattilaisen puoleen tilanteen selvittämiseksi.Lähteet: Salo, Markku: Digiviidakon selviytymisopas. 2023 ...
Uusi suomalainen nimikirja (Otava 1988) kertoo seuraavaa: "Pohjoismainen miehennimi Knut on levinnyt maassamme laajalti keskiajan katolisen kirkon pyhimyksennimenä. [...] Osa nimistä on siirtynyt sukunimiksi isännimen, osa talonnimen välityksellä." Toisin sanoen Knuutila/Knuuttila-nimisillä ei välttämättä ole mitään sukulaisuussuhdetta Tanskaan, vaan nimi on omaksuttu ensin etunimeksi ja myöhemmin sukunimeksi.
Viron kielessä osa viikonpäivien nimestä on mallia "kolmapaev, neljapaev" eli päivien nimet tulevat numeroista, ks. https://fi.wikibooks.org/wiki/Viron_kieli/Sanasto Sunnuntai on viroksi pühapaev ja lauantai laupaev - lauantain nimi viittaa sekä suomessa, virossa että ruotsissa pesemiseen tai peseytymiseen ja siihen, että pesuhommat hoidettiin ennen pyhäpäivää. Suomenkin kielessä osa viikonpäivien nimistä lienee ollut viron mallia.Lisätietoa:https://kotus.fi/sana/lauantai/Vilkuna, Kustaa: Vuotuinen ajantieto
Näin lauletaan laulussa "Kun maailma vaikenee":https://www.youtube.com/watch?v=qdEOHFtqKJM&list=OLAK5uy_nfUb7nR2xxCpx_KleZwK4PghxZ49Y-5bo&index=1Tekijäksi on merkitty ProjectInfinityAiMusic, Eetu Kankkunen. Kappale on luotu tekoälyn avulla.
Kirjat ovat kirjastossa kovassa käytössä ja kuluvat. Ajan antaessa myöten kirjoja yritetään korjata ja vanhoja huonokuntoisia poistaa. Välillä kiireen keskellä hyllyyn joutuu huonokuntoisia kirjoja. Jos löydät hyllystä tällaisen kirjan, tuo se tiskille, niin otamme sen mielellämme sivuun korjattavaksi tai vaihdettavaksi parempaan kappaleeseen.
Kirja kyllä löytyy Metson varastosta. Sen tarkka nimi on Rupeaman raadettua: Jyväskylän seminaarin 50-vuotisen toiminnan muistoksi/Seminaarin oppilaat. Piirteitä Jyväskylän seminaarin Kiestoverikunnan vaiheista 1863-1913.
Kannattaa siis poiketa pääkirjaston aikuisten osaston neuvontaan ja pyytää kirjaa varastosta.
Kysymiesi Chydeniuksen kappaleiden nuotteja ei näyttäisi löytyvän Suomen maakuntakirjastoista. Nuotteja ei myöskään löytynyt Violasta, joka on musiikkiaineistojen yhteistietokanta, joka sisältää suuren osan Suomessa julkaistusta musiikkiaineistosta. Todennäköisesti näiden kappaleiden nuotteja ei ole siis julkaistu ainakaan vielä.
Chydeniuksen nuottikirjassa Tyttö ja tanssiva karhu vain nimikappale on sama kuin Taru Nymanin cd-levyllä.
Kappale löytyy molempien esittämänä:
Susanna Haaviston levyltä 20 suosikkia: Kanssasi on niin hyvä olla. CD on tällä hetkellä lainassa, eräpäivä 2.5.06.
Vesa-Matti Loirin levyltä Lauluja rakastamisen vaikeudesta.
CD on Keltinmäen sivukirjastossa ja tällä hetkellä hyllyssä.
Kysyitte kirjaa:
92.89
Suur-Sodankylän historia /(julk. Suur-Sodankylän historiatoimikunta.
1 / Aimo Kehusmaa, Samuli Onnela
1995 (Jyväskylä: Gummerus)
ISBN 951-96796-2-6
Kirja löytyy Lapin maakuntakirjastosta Rovaniemeltä ja muualtakin Lapin läänin kirjastoista. Voimme tilata sen teille kaukolainana (Rekku). Hinta on 2 €. Ottakaa yhteys Kemin kaupunginkirjaston tietopalveluun, niin asia hoituu.
Yhteystiedot ovat puh. 016- 258 252, email: kirjasto-info@kemi.fi .
Pääkirjaston aikuistenosaston varatut kirjat voi noutaa pääkirjaston (Valtakatu 47)lainaustiskiltä. Tarvitset mukaan kirjastokorttisi.
Jos sinulle tulee varauksen saapumisilmoitus postitse tai sähköpostitse, haettava viimeistään päivämäärä näkyy kirjeessä/viestissä. Jos ilmoitus tulee tekstiviestillä, hakuaikaa on 7 kalenteripäivää lähetyspäivästä. Varausmaksu 1 € maksetaan aineistoa noudettaessa.
Kun varaat aineistoa, voit valita noutopaikaksi myös esim. Sammonlahden, Lauritsalan tai Voisalmen toimipisteen.
Esimerkiksi seuraavia kirjailijoita kannattaisi kokeilla: Chelsea Cain,Nicci French, Lars Kepler, Dean Koontz, Karin Slaughter ja Andrew Vachss. Lajityyppien rajoilla operoiva John Ajvide Lindqvist voisi myös olla mielenkiintoinen tuttavuus.Kirjaston tietokannasta voi etsiä vielä lisää nimiä asiasanalla psykologinen jännityskirjallisuus. Toivottavasti näiltä kirjailijoilta löytyy kiinnostavaa luettavaa.
