Sukunimen alkuperää ei löytynyt tutkimistani sukunimikirjoista. Arvelisin, että se on otettu joko ruotsista tai englannista, mutta tosiaan tarkempaa sukutaustaa tietämättä on vaikea sanoa varmempaa. Siitäkään ei siis ole tietoa, miten nimi on sukunimeksi omaksuttu ja mitä kautta se on kulkenut Suomeen.
Englannissa Spring esiintyy myös etunimenä. Dictionary of first names (Chambers, 2009) kertoo, että on otettu ’kevättä’ merkitsevästä vuodenajasta. Chambers dictionary of etymology (Chambers, 1988) kertoo, että vuodenaikamerkitys on lyhentynyt vahvasta ilmauksesta ’spring of the leaf’, joka viittaa lehtien versomiseen (”spring up”). Se taas liittynee merkitykseen ’hypätä’, joka on edellä mainitun lähteen mukaan vanha germaaninen laina....
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on useita pelitapahtumia, joskin ne ovat sisällöltään aika erilaisia. Joissain peli-illoissa pelataan tiettyjä ennakkoon valittuja pelejä, osa taas on lapsille suunnattuja tai esimerkiksi konsolipelaamiseen liittyviä tapahtumia. Toistuvia ja vapaamuotoisempia lautapeli/korttipeli-iltoja aikuisille löytyy kuitenkin tällä hetkellä esimerkiksi seuraavista kirjastoista:
Lumon kirjasto/Vantaa: Pelataan yhdessä Senioreille https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Lumon_kirjasto/Tapahtumat/Pelataan_yhdessa_senioreille(205275)
Pohjois-Haagan kirjasto/Helsinki: Lautapeli-illat aikuisille https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/PohjoisHaagan_kirjasto/Tapahtumat/...
Kaikki kirjastot ovat suljettuina toistaiseksi. Mistään kirjastoista ei voi noutaa varauksia. Hyllyssä olevasta aineistosta ei voi myöskään tehdä varauksia. Aineistosta, josta on varausjono tai joka on vasta tulossa lainattavaksi, voi tehdä varauksen.
Jos sinulla on varaus, jonka noutoaika on 17.3. jälkeen, varaus odottaa noutokirjastossa vielä silloin, kun kirjastot taas avataan.
Mikäli sinulla on mielessäsi teos, jonka haluat varata myöhemmin, voit tallentaa kirjan tiedot omissa tiedoissasi muistilistalle. Täältä löydät ohjeet:
https://kirjtuo1.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#muistilistani
Eräs kollega muisteli, että Marian Potterin Jere jarruvaunussa (Tammen kultaiset kirjat 63) on koko aukean metsämaisema, mutta kirjan aihepiiri on kyllä kaukana prinsessoista.
Myös Kolme karhua -kirjassa on koko aukeaman metsämaisema. Kolme karhua löytyy myös Tammen kultaisesta juhlakirjasta.
Hei,
Ei tuota näyttäisi olevan suomeksi levytetty. Kyseinen sävellys näyttäisi olevan trad. sävellys, jonka Dassin on sovittanut ja levyttänyt. Pelkällä kappaleen nimellä ei löytynyt Fono-tietokannastakaan. Muutakaan kautta löydy mitään viitteitä suomalaisesta levytyksestä, joten näiden perusteella uskoisin, ettei tuota todellakaan löydy. Koetin myös hakea useilla mahdollisilla käännösnimillä, mutta mikään ei tuottanut tulosta.
Sama asia, josta kysyt, on kiinnostanut tutkijoita kansainvälisestikin. Katso linkki ja sen lähteistä löytyy lisätietoja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sotavaunut_Kreikassa
1990-luvun Nyhjää tyhjästä -improvisaatiovideota ei ole Eeposkirjastoissa. Sitä on muutamassa kirjastossa videokasettina eri puolilla Suomea ja DVD-muodossa Taideyliopistossa Helsingissä. Sijainnit löytyvät Finna-hakupalvelusta:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=nyhj%C3%A4%C3%A4+tyhj%C3%A4st%C3%A4+h%C3%A4llstr%C3%B6m&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FVideo%2F%22&dfApplied=1&limit=20
Voit kysyä videota kaukolainaan omasta lähikirjastostasi.
Tässä tuore lista Helmet-kirjastojen lainatuimmista kielistä. Lista koostuu kirjalainoista.
Kieli
Lainat 1.1.-20.7.2020
Suomi
1687504
Englanti
150555
Ruotsi
97966
Venäjä
23885
Ranska
4592
Espanja
4183
Saksa
3284
Arabia
2766
Viro
2494
Italia
1822
Kiina
1481
Somali
1157
Tämä ehdotus ei ole kotimainen, mutta voisikohan kuitenkin olla Salvatore Quasimodon runo Ja äkkiä on ilta (teksti liitteenä)?
Kirjasammosta löytyy kohdasta runot ilta-aiheisia runoja https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/ilta
Aaro Hellaakoski on runoillut illasta, mm. runot Ilta ja Iltalaulu. Oulun kaupunginkirjaston Hellaakoski-sivuita löytyy runon Ilta alku, https://www.ouka.fi/oulu/pohjoista-kirjallisuutta/hellaakoski-lyyrikko&…;(myös jäljessä)
Ehkä lukijoillamme olisi lisää vinkkejä?
Tässä ehdotuksia:
Filipović, Zlata, Zlatan päiväkirja : nuoren tytön elämä Sarajevossa, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au36f42b46-3fff-4138-b32f-5…
Haanpää, Pentti, Yhdeksän miehen saappaat, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_18277
Reinikainen, Unto - Tikkanen, Hannu, Koti Käkisalmessa 1939-45, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Yllä mainittuja löytyy useampi kappale kirjastoista.
Heidi Köngäs: Sandra (vuoden 1918 sota naisen silmin)
Anneli Kanto: Veriruusut / Lahtarit (näissä soditaan enemmän)
Eeva Kilven Talvisodan aika, Välirauhan aika ja Jatkosodan aika kertovat evakkotytön kasvutarinaa 1940-luvun alussa. Sivumäärät 200-300
Kirjasammon...
Käyttämällä perinteistä aineistohakua ja sen luokka-rajauksia.
Klikkaa Helmet sivulla aineisto-haun suurennuslasia ja valitse sitten Perinteinen haku.
Rajaa Espoon (tai vantaan) luokitukseen ja lisää haluamasi luokka.
Antamallasi luokalla ja rajauksella Espooseen tuli tälläinen tulois: https://kirjtuo1.helmet.fi/search*fin/?searchtype=e&SORT=D&searcharg=78.89113&searchscope=9
Voi käyttää myös uutta Helmet hakua.
Kirjoita hakusanaksi musiikki. Rajaa tulosta sivun vasemmasta laidasta aineistolla esim. CD-levy,
sekä alempaa vielä kohdasta genre eli musiikin laji.
Voit myös käyttää asiasanaa hakemiseen, kun olet ensin löytänyt jonkun kivan kirjan, lehden tai levyn. Esim. yllä olevan listan...
Antal Vidan teoksen ”365 kalaa” (Ullmann 2007) mukaan kalatieteessä eli iktyologiassa kalat jaetaan kuuteen luokkaan: viiksiympyräsuiset, ympyräsuiset, rustokalat, koppapääkalat, viuhkaeväiset ja varsieväiset. Kukin luokka jaetaan lahkoihin ja heimoihin.
Kannattaa tutustua Ruokatieto-sivustolta löytyvään dokumenttiin "Tietohaarukka - Tilastotietoa elintarvikealasta 2019". Sieltä löytyy sivulta 39 Tilastokeskuksen laatima taulukko Kotitalouksien ravintomenoista asukasta kohti. Sen mukaan sokerin osuus menoista oli n. 1% vuonna 2017:
https://www.ruokatieto.fi/sites/default/files/Flash/tietohaarukka_2019_…
Virkavalan vannomistilaisuudessa koru näkyy aika hyvin. Googlen kuvahaulla "Tytti Tuppurainen ministerin virkavala" saa näitä kuvia tutkittavakseen.
Korua voi tarkastella myös kyseisen tapahtuman videotallenteelta. Antti Rinteen hallituksen uudet ministerit vannovat virkavalan ja antavat virkavakuutuksen - YouTube
Koru näyttää tosiaan Hämäläiseltä juhlakäädyltä Kalevala Koru Hämäläinen juhlakääty | Caratia
Toinen vaihtoehto on Hämäläistä juhlakäätyä mukaileva Paratiisi-juhlakääty Pronssinen Paratiisi-juhlakääty – Kalevala-koru
Kyseessä lienee Otavan Signal-sarja, johon sisältyivät esimerkiksi sellaiset kirjat kuin kysymyksessä mainittuja aiheita käsittelevät Julia Bellin Ahmatti ja Melvin Burgessin Hepo.
Runo on Friedrich Hölderlinin "Kuolema" ja sen on suomentanut Elina Vaara (1903-1980). Runo alkaa: "Meitä hän kauhistaa". Muistit aivan oikein, runo sisältyy kirjaan "Lukiolaisen äidinkieli. 3, Kirjallisuus aikansa ilmentäjänä" (Weilin + Göös, 1996, s. 91). Tosin tällä sivulla runon tekijäksi on merkitty virheellisesti "Heinrich Hölderlin" ja suomentajan nimen yhteydessä on vuosiluku 1967, mutta Elina Vaaran käännös sisältyy jo vuonna 1945 ilmestyneeseen Hölderlinin runokokoelmaan "Vaeltaja" (WSOY). Vuosiluku 1967 viittaa mahdollisesti Maunu Niinistön toimittamaan kirjaan "Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa" (WSOY, 1967), johon runo myös sisältyy.
Kyseessä voisi olla Kirsti Ellilän kirja Eksyneet näkevät unia. Kirja on ilmestynyt vuonna 2011.
Kirjan takakannesta: "Nimetön on elellyt Jakob-koiransa kanssa Varjojen maassa maahisten luona siitä asti, kun hänet löydettiin eksyneenä ja muistinsa menettäneenä metsästä. Kaikki on muuten hyvin, mutta kyky nähdä unia ja kyky itkeä muistuttavat häntä entisestä elämästä. Kun Nimetön sattumalta saa käsiinsä kauniin silkkitakin, joka on kuin tehty hänelle, hän ymmärtää sen olevan avain hänen menneisyyteensä. Nimettömän on lähdettävä pitkälle matkalle etsimään niitä, jotka joskus tunsivat hänet nimeltä."
Aloitin hitusen "hakuammunnalla" googlaamalla "totuus ei pääty tomaatin hintaan". Näin löysin Kirkko ja kaupunki -lehdessä julkaistun artikkelin, jonka perusteella kyseessä voisi olla kirjailija Gabriel García Márquez.
Uusi haku (Gabriel Garcia Marquez quotes) johdatti kaupalliselle sivulle, josta löytyy seuraava sitaatti:
Garcia Marquez and his friend Plinio Apuleyo Mendoza discuss his work in a similar way, "'The way you treat reality in your books... has been called magical realism. I have the feeling your European readers are usually aware of the magic of your stories but fail to see the reality behind it...' 'This is surely because their rationalism prevents them seeing that reality isn't limited to the...
