Olisikohan kyse Ezra Poundin runostaa, josta seuraaavassa ote:
"And the days are not full enough
And the nights are not full enough
And life slips by like a field mouse
Not shaking the grass"
Suomeksi runo löytyy Tuomas Anhavan käätämänä kirjassa Pound, Ezra : Personae : valikoima runoja vuosilta 1908-1919 (1976), s. 58.
"Eivätkä päivät ole kyllin täydet
eivätkä yöt ole kyllin täydet
ja elämä luikahtaa ohi kuin peltohiiri
ruohon värähtämättä"
Laki Suomen lipusta kertoo, että valtiolippu on suorakaiteinen tai kolmikielekkeinen ja sen ristin keskellä on Suomen vaakuna keltaisen reunuksen sisällä. Muodosta riippuu, mikä taho sitä saa käyttää.
Esimerkiksi kielekkeistä valtiolippua käyttävät puolustusvoimien esikunnat, joukko-osastot, laitokset ja alukset. Presidentin käyttämässä lipussa on tangon puoleisessa yläkulmassa sinikeltainen vapaudenristi.
Lisätietoa valtiolipusta löytyy https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780380#P5
Porsas säästämisen symbolina kytkeytyy säästöpossun historiaan. Yhden teorian mukaan säästöpossu sai alkunsa keskiaikaisessa Englannissa, jossa kotitalouksien moniaisiin tarpeisiin valmistettiin erilaisia astioita ja purnukoita oranssinsävyisestä savesta, josta käytettiin nimeä "pygg". Kolikoiden säilyttämiseen käytetystä savikiposta ("pygg jar") kehkeytyi kielenkäytössä "pygg bank", joka edelleen 1700-luvun puoliväliin tultaessa oli muokkautunut muotoon "piggy bank". Tämä antoi savenvalajille inspiraation muotoilla "piggy bankeistaan" sianhahmoisia "säästöpossuja".
Lähde:
Sandra & Harry Choron, Money : everything you never knew about your favorite thing to find, save, spend & covet
Kari Litmasen (salanimellä Kalevi Huttu) säveltämä ja Jorma Toiviaisen sanoittama "Liian pitkä matka kotiin" sisältyy nuottiin Litmanen, Kari: "Muuttolinnut : 26 Kari Litmasen hittiä" (BMG, 1999).
Voisikohan kyseessä olla Otto Mannisen runo "Vaatimattomuutta", joka alkaa säkein: "Kukapa kokkona tohti/ kohota päivää kohti?". Runossa käytetään kotkan vanhempaa synonyymiä "kokko". Alunperin runo on julkaistu Otto Mannisen teoksessa 'Säkeitä' (1905). Sittemmin runo on ollut mukana myös uudemmissa kokoomateoksissa Otto Mannisen tuotannosta, esimerkiksi teoksessa 'Kiveen uursi. Otto Mannisen valitut runot' (WSOY, 2022).
HS.fi vaikuttaa jo korjanneen otsikkonsa, mikä osittain vastaa kysymykseesi. Lähtökohtaisesti suomen kielessä teosten nimet ovat propreja, eli erisnimiä, jotka taipuvat siinä missä muutkin sanat. Täten Tuntematon sotilas taipuu sijoissa aivan kuten muutkin samanlaiset nominilausekkeet, kuten vaikkapa "keltainen auto" tai "suuri talo". Adjektiivialkuisten yhdyssanojen taivutus aiheuttaa usein ongelmia (esim. "Uudellamaalla", mutta "Korkeasaaressa", eikä "Uusimaalla" saati "Korkeassasaaressa"), mutta erillisten sanojen muodostamassa sanaparissa molemmat osat taipuvat samoin. Kyseiset suomalaiset lukevat siis Tuntemattoman sotilaan.Lähde: Nimien taivutus - Kielitoimiston ohjepankki
Tässä joitakin lukuvinkkejä.Antti Heikkinen: Maaseudun tulevaisuusAnna-Leena Härkösen pakinakokoelmat (esim. Ihan ystävänä sanon ja muita kirjoituksia)Juhani Karila: Pienen hauen pyydystysDavid Sedaris: CalypsoDieter Hermann Schmitz: Täällä pohjoisnavan alla
Teoriasi näyttää olevan oikea. Nimi on todennäköisesti lähtöisin ammattinimityksestä pungemakare tai pungmakare (laukkujen ja kukkaroiden valmistaja). Nimi esiintyy kolmena versiona: Punkari, Punkeri ja Punkero.Lähde: Uusi suomalainen nimikirja, 1988.
Elokuvassa "Ihmemaa Oz" vuodelta 1939 kysymäsi kohta on käannetty näin :
"Kotia ei voita mikään." Kääntäjän nimeä ei mainita, tekstitys on firman SDI Media Group käsialaa.
Etelä-Korean elokuva-arkistolla on tietokanta korealaiselokuvista. Toinen hyvä lähde on Internet Movie Datababase, jossa haun pystyy rajaamaan muun muassa maan mukaan.
L. N. Achté (1835-1900) on säveltänyt joitakin teoksia, ja hän ja Oskar Merikanto olivat perhetuttuja. Achtén ruotsinkielinen ”Ilmarinen”-käsikirjoitus, johon Oskar Merikannon ”Pohjan neiti” -oopperan libretto perustuu, on Kansalliskirjastossa. Hannele Ketomäki kertoo kirjassaan libreton valmistelusta ja oopperan säveltämisestä (s. 154-160). Hän kuvailee Achtén käsikirjoitusta, mutta ei mainitse, että siinä olisi tekstin lisäksi esimerkiksi nuotteja. Hän myös toteaa, ettei Achté nosta esiin kohtia, jotka voisivat sopia aarioiksi. Achté on kuitenkin saattanut keskustella Merikannon kanssa oopperasta, mutta näistä keskusteluista ei ole löytynyt muistiinpanoja Merikantoa koskevasta arkistomateriaalista. Kirjan alussa on katsaus Oskar...
Totuus tuntuu olevan vielä häilyvä.
"Terveen aikuisen D-vitamiinin nykyinen päiväsaannin pitkään käytetty suositus on 10 mikrog. Annos on todennäköisesti liian vähän pohjoisen auringottomana talvikautena. Tähän viittaa se, että auringonvalon puuttuessa täydellisesti D-vitamiinin annos 10 mikrog/vrk ei pysty pitämään veren D-vitamiinin (kalsidiolin) pitoisuutta vakaana, vaan pitoisuus laskee. Ruokaviraston suositus onkin 20 mikrog/vrk seuraaville ryhmille: ikääntyneet (yli 75 v.), vähän ulkona oleskelevat, peitetysti pukeutuvat ja tummaihoiset."
eli 10 mikrogrammaa ei ihan riitä, mutta toisaalta 100 mikrogrammaa on liikaa.
"Euroopan elintarvikeviraston kannanoton mukaan 100 mikrog/vrk D3-vitamiinia on aikuisten turvallisen...
Kirjaa ei löydy helmet-haussa, koska sitä ei ole helmet-kirjastojen kokoelmissa. Muutenkin tämä vuonna 1955 painettu teos on varsin harvinainen, se on saatavissa vain muutamasta kirjastosta, (Lahti, Vaasa, Varastokirjasto). Voit tehdä kaukolainapyynnön omaan kirjastoosi.
Lisäksi kirja on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa. SKS:n kirjasto kuuluu Helka-kirjastoihin. Aineistojen lainaamiseen tarvitset Helka-kirjastokortin.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=kymmenen+vuotta+seikkailuje…
https://www.finlit.fi/fi/kirjasto#.YW66vvlByUl
Voit tarkistaa väritulostusmahdollisuuden Jyväskylän kirjastoyksiköiden sivuilta osoitteessa https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kirjastot?jyvaskylan-paakirjasto .
Esimerkiksi pääkirjastossa, Vaajakosken ja Palokan kirjastossa saa väritulosteita.
Kysytyt tiedot löytyvät Yhdistyneen kuningaskunnan kansallisen sääpalvelun sivulta. Kun on hyväksynyt evästeet (accept all), pudotusvalikosta valitaan Temperature by country. Esiin tulee taulukko, jossa on Ison-Britannian osien ja Pohjois-Irlannin äärilukemat, päivämäärät ja mittauspaikat.
Helmet-kirjastojen valikoimista löytyi aiheeseen sopivia kirjoja, vaikka suurin osa niistä ei ole omaelämäkertoja.
Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa : nykysukupolven kokemuksia tasa-arvosta / Katriina Järvinen ja Laura Kolbe. – Helsinki : Kirjapaja, 2007 (Hämeenlinna : Karisto Oy:n kirjapaino).
Kauaksi kotoa : muutoksen sukupolvi kertoo / [toimittaneet:] Anja Salokannel ja Kaija Valkonen. - Helsinki : Kirjapaja, 2012 (Hämeenlinna : Kariston Kirjapaino).
Muurarin pojasta miljonääriksi : Anders Wiklöfin tarina / kirjoittanut Staffan Bruun ; suomentanut Meri Kuula-Bruun. - Helsinki : Kustantamo S&S, 2019.
Sylvi-Kyllikki Kilpi : matka valtakunnan vaikuttajaksi / Jaana Torninoja-Latola. - Helsinki : Into, [2021]
Pienet suuret...
Kielivalinta (englanti) on tehty kirjastokorttia haettaessa. Kielivalinnan perusteella kuitit ja kirjaston lähettämät viestit tulevat kyseisellä kielellä. Kirjaston asiakasrekisteriin merkityn kielivalinnan voi muuttaa kirjastossa. Kannattaa ottaa kirjastokortin lisäksi mukaan kuvallinen henkilötodistus. Ne esittämällä kirjaston henkilökunta voi muuttaa kielivalinnan suomeksi. Lapsen huoltaja joka on kirjastokortin takaaja voi pyytää muuttamaan myös lapsen kirjastokortin kielivalinnan suomeksi.
Löysin kuvakirjan nimeltä Sininen hirviö (Ostheeren, Ingrid ; Unzner, Christa ; Korolainen, Tuula, 1948- Lasten keskus 1996), https://finna.fi/Record/eepos.174016. Voisiko se olla etsimäsi? Sitä ei löytynyt Helmet-kirjastoista, joten en pystynyt tarkistamaan kertomusta.
Toinen sininen hirviö Sinihirviö tahtoo kaiken! (Jeanne Willis, Jenni Desmond ; suomennos: Raija Rintamäki. Karkkila : Mäkelä, 2018) on tuoreempi, joten siitä ei taida olla kyse.
Löysin myös englanninkielisen kuvakirjan Blue Giant, mutta se ei taida olla etsimäsi, koska kyseessä on luonnonsuojeluun liittyvä kuvakirja, ja jättiläinen seikkailee meressä, https://finna.fi/Record/helmet.2441874....
Voisikohan kyseessä olla turkkilaisen Nazim Hikmetin runo Ihmisten enemmistö, joka alkaa:
"Ihmisten enemmistö matkustaa välikannella,
matkustaa kolmannessa luokassa ---"
Runo löytyy esim. Puut kasvavat vielä -kokoelmasta (Tammi 1978, suom. Brita Polttila).
Runon tiedot löytyvät Lahden kaupunginkirjaston Linkki maailman runouteen -runotietokannasta: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/PoemDetails.aspx?PoemI…
