Tarkoitat ehkä ohjelmaa "Kim Borgin oopperaluokalla", jonka neljässä osassa seitsemän nuorta laulajaa valmisti "Figaron häiden" ensimmäisen näytöksen Kim Borgin johdolla. Laulajat olivat Jorma Elorinne, Hannu Ilmolahti, Annukka Mäenpää, Eeva-Liisa Naumanen, Risto Saarman, Petteri Salomaa ja Marit Sauramo. Tämä oppitunti oopperan tekemisestä lähetettiin ensimmäisen kerran vuonna 1979.
Ohjelman tiedot löytyvät Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Radio- ja tv-arkiston (RTVA) Ritva-tietokannasta:
https://rtva.kavi.fi
Seinäjoella nimeämisen perusperiaatteena on ollut alueen perinteisen paikannimistön hyödyntäminen. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että kaupunginosia on nimetty vanhojen kantatilojen mukaan. Myös katuja on nimetty tilojen ja talojen, yritysten sekä henkilöiden nimien mukaan ja yhteiskunnallisten aiheiden mukaan.
Lähteenä käytetty ja tarkempaa tietoa:
Sari Isokoski: Kadunnimet kertovat menneisyydestä. Julkaisussa Seinäjoen historiallisen yhdistyksen vuosikirja 2006 : tutkielmia ja tarinoita Seinäjoen varrelta.
Olavi Piha: Seinäjoen nimistöstä. Julkaisussa Seinäjoen joulu 1986.
Yleisemmin paikannimiin ja niiden etymologiaan voi tutustua esimerkiksi seuraavien kirjojen avulla:
Räisänen, Alpo: Nimet mieltä...
Suomenkielinen wikipedia kertoo porkkanaa viljellyn ensiksi Keski-Aasiassa, mahdollisesti Afganistanin tienoilla. Englanninkielinen wikipedia ilmoittaa viljelyn alkaneen Persian alueella, Iranissa ja Afganistanissa. Moni muukin verkkolähde mainitsee nämä seudut porkkanan varhaisen viljelyn paikkoina.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Porkkana
https://en.wikipedia.org/wiki/Carrot
https://www.sciencedirect.com/topics/agricultural-and-biological-scienc…
https://www.tastesofhistory.co.uk/post/a-brief-history-of-food
https://www.researchgate.net/publication/304622888_Carrot_History_and_i…
Tämä olikin hieman hankalampi haku.
Mieleen tuli Animorphs-sarja, jossa päähenkilöt muuttuivat milloin miksikin henkilöksi. Linkki Wikipediaan
Sarja on suomennoksina kuitenkin uudempaa tuotantoa. Julkaistu 2000–2007. Linkki Wikipediaan
Löysin yhden ehdokkaan myös 1980-luvun kirjoista. Gunnel Linden Olen oikea ihmissusi. Sen päähenkilö on kuitenkin poika. Linkki Kirjasampoon.
Kenties Finna-haulla voisi löytää lisää ehdokkaita? Linkki Finna.fi
Epäilisinpä, että Ruonankoski on pannut mustaanmakkaraansa voita pelkästään riimin vuoksi (makkaroita / kakkaroita / voita).
Tavallisimmin mustamakkara-annosta terästetään puolukkahillolla. Vielä 1950- ja 1960-luvuilla Tampereen torin mustamakkarakojuissa myytiin vain sitä itseään eli mustaamakkaraa, mutta 1980-luvulla puolukkahillo alkoi nopeasti nousta suosioon mustan kylkiäisenä. Ruokajuomakin on melko tuore ilmiö tamperelaisissa mustamakkarakojuissa, mutta nykyisin niistä saa viileätä maitoa, jota pidetään torilounaan ainoana oikeana kyytipoikana.
Toisaalta, mistäpä sitä tietäisi, mitä ulkopaikkakuntalaiset tai muut ruonankosket keksivät mustamakkaransa ohessa syödä. On kuulemma nähty mustaa nautittavan sinapin tai ketsupinkin kanssa...
Ilman kuvia ja lisätietoja käytävien sisällöistä on mahdotonta sanoa varmaksi, mikä eläin koloja kaivelee. Arvauksena voisi olla esimerkiksi jokin myyrä, rotta tai piisami. Kontiaisten jäljiltä jää iso multakasa, mutta peltomyyrän tekemät reiät voivat olla hyvin siistejä. Kun kyselin puutarhaharrastajilta, suurin osa laittaisi kolot metsä-, vesi- tai peltomyyrän syyksi. Myyrien määrä vaihtelee vuosittain, joten jokavuotisesta riesasta ei välttämättä ole kyse. Puutarhurit neuvovat lempeäksi karkottamiskeinoksi kanankakkarakeiden kaatamista koloihin.
Iltalehti paljasti artikkelissaan kapellimestarin nimen "Huima yllätys: Käärijän mystinen kaksoisolento Häärijä on nyt Ylen suositun ohjelman vetäjä!" 8.5.24 Linkki artikkeliin.Kapellimestarina toimi Tomi Häppölä.
Säätyvaltiopäivien olemuksesta kiinnostuneelle suosittelisin Suomen eduskunta 100 -vuotta sarjassa ilmestynyttä Juhani Myllyn kirjaa Edustuksellisen kansanvallan läpimurto. Se sisältää tiivistetyssä muodossa erinomaisen selkeän esityksen kansanedustuksesta säätyvaltiopäivillä. Lisäksi siinä ovat liitteinä mukana sekä Suomen Suuriruhtinaanmaan valtiopäiväjärjestys että Suomen Suuriruhtinaanmaan vaalilaki.Suomen säätyvaltiopäivät kokoontuivat keisarin kutsusta. Vuodesta 1863 lähtien varsinaiset valtiopäivät kutsuttiin koolle 3–5 vuoden välein. Suomalaisten oikeus osallistua valtiopäivämiehen valintaan määräytyi vuoden 1869 valtiopäiväjärjestyksen pohjalta syntyperän, ammattiaseman, varallisuuden tai maanomistuksen mukaan. Kullakin säädyllä...
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin sivuilta löytyy tilastotietoa ajoneuvokannasta: https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/ajoneuvokannan-tilastot?toggle=Merkit%20ja%20mallit%20ajoneuvoluokittainSen mukaan Nissan Cherry -merkkisiä autoja on 31.12.2023 ollut rekisterissä 680 kpl. Näistä 661:llä on käyttövoimana bensiini ja 19:sta diesel. Sen tarkemmin tilasto ei mallia erittele.
Valitettavasti emme onnistuneet löytämään tästä tietoja. Osaisiko joku kysymyksen lukijoista sanoa mistä tämä sanonta tai ajatus on peräisin? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Ruotsin kielioppikirjoista löydät ruotsin verbitaivutuksen perusteet.Ruotsinkielen fraasikirjoista löydät varmaan kaipaamaasi partikkeliverbien taivutusta.Tarkennettu haku sanoilla ruotsin kieli ja Fraasit toi esiin kolme uudehkoa kirjaa. Luthman, Hans:Svenska idiom : 5 000 vardagsuttryck (2017)Hakkarainen, Marja: Frasfickis : frasbok i svenska för affärskommunikation : ruotsin kielen sanoja ja sanontoja työ- ja liike-elämää varten (2000) sekä Linnapuomi, Kalervo:Ord och uttryck : ruotsin perussanasto (2000) Linkki Helmet hakutulokseen
Maailman terveysjärjestö on nimennyt uudet COVID-19-muunnokset kreikkalaisten aakkosten mukaan kahdenteentoista kirjaimeen myy asti. Helsingin Sanomien artikkelin mukaan seuraava kirjain, nyy, jätettiin väliin, koska se on liian helppo sekoittaa englannin kielen sanaan new. Sitä seuraava kirjain, ksii, taas äännetään ja monissa kielissä kirjoitetaan samalla tavalla kuin yleinen kiinalainen sukunimi Xi. Tällä haluttiin välttää "aiheuttamasta harmia millekään kulttuuriselle, sosiaaliselle, kansalliselle, alueelliselle, ammatilliselle tai etniselle ryhmälle".
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008436977.html
https://apnews.com/article/coronavirus-pandemic-science-health-media-so…
Kirjastojen käytännöt vaihtelevat, jotkut kirjastot antavat sakkoja anteeksi Lainan päivän kunniaksi. Helsingin kirjastoissa ei ole Lainan päivänä sakkojen nollausta.
Boontjiesop on perinteinen etelä-afrikkalainen papukeitto. En löytänyt ruoasta suomeksi tietoa, englannikielisen reseptin sisältö kääntämänäni:
Raaka-aineet
-225 grammaa valkoisia papuja (esim haricot-papu)
-kylmää vettä liottamiseen
-2 litraa vettä keittämiseen
-2 keskikokoista purjoa tai purjosipulia
-450-500 g vihannessekoitusta (kuutioituja porkkanoita, turnipsia, selleriä, ja sipulia)
-4 kuorittua, kiehautettua tomaattia pilkottuina
-5cm vihreää, puolitettua ja simenistä puhdistettua chiliä
-2 valkosipulinkynttä (tai maun mukaan) kuorittuina ja murskattuina
-laakerinlehti
-2-3 teelusikkaa suolaa
Valmistus
-liota pavut runsaassa kylmässä vedessä petettynä yön yli
--kuivata ja laita pavut suureen ja tukevaan...
Asiakkaiden lainaushistoriaa ei tallenneta kirjaston asiakastietoihin, joten et pääse tarkastelemaan lainaamiasi kirjoja 20 vuoden ajalta. Finna-verkkokirjastossa on ollut muutaman vuoden käytössä lainaushistoria, jota asiakas pääsee itse tarkastelemaan. Ominaisuus pitää kuitenkin itse laittaa päälle verkkokirjastossa, eikä se näytä lainoja takautuvasti, vaan lainaushistorian tallennus alkaa siitä hetkestä, kun sen on verkkokirjastossa laittanut päälle.
Ohje lainaushistorian käyttöön Finnassa: https://outi.finna.fi/Content/verkkokirjasto#history
Kyseessä on Arnold Tilgmannin Pieni sammakko (En liten groda). Suomennoksen on tehnyt Palle eli R. W. Palmroth ja se on julkaistu vuonna 1943.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta kertoo kirjasta näin: "Värikäs, suurikokoinen suorakaiteen muotoinen kuvakirja Sasu-sammakosta, joka ei muista äidin ohjeita ja joutuukin Heikin saaliiksi lasipurkkiin. Kertomus on runomuotoinen ja alkaa: "Lammikossaan onnellisna asu' / Pappa-, Mamma-sammakko ja Sasu. / Sasu pieni, velmuileva piltti / korvilleen sai kun ei ollut kiltti." Lopussa Heikki vapauttaa Sasun ja kertomus päättyy: "Joskus pikku-Sasun mieleen palaa, / kuinka käy, kun jotain tekee salaa. / Siksi antoikin hän lupauksen, / aina muistaa Mamman varoituksen." (https://prettylib....
Etsimäsi kirja on varmaankin Maria Peuran On rakkautes ääretön (Tammi, 2001).
Voit lukea teoksesta esimerkiksi Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_50654
https://lukki.finna.fi/Record/lukki.121962?imgid=1
