Pieksämäen nimeen ei sisälly imperatiivia, sillä alkujaan vuonna 1575 perustetun kirkkopitäjän nimi oli Pieksämä. Se sai nimensä Pieksänjärvestä, jonka alkuperäinen nimi on ilmeisesti ollut Pieksemäjärvi tai Pieksämäjärvi. Järvi on iso ja harvinaisen saareton, joten nimen on oletettu kuvaavan sitä, miten aallot pieksevät sen rantoja. Pieksämän kirkko rakennettiin Pieksänharjulle, ja ilmeisesti sen sijainnin perusteella pitäjän nimi alkoi 1600-luvulla vakiintua Pieksämäeksi. Kansa käytti vielä 1800-luvun lopulla nimityksiä Pieksäme, Pieksämellä, Pieksämällä ja Pieksämmäällä.
Piestä-verbin imperatiivi on piekse, pieksää-verbin puolestaan pieksä.
Lähteet:
Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus, 2007)
Kotimaisten kielten keskus...
Tulostaminen omaan sähköpostiin tulleista dokumenteista on mahdollista kaikissa HelMet-kirjastoissa. Tulosteet maksavat 40 senttiä sivulta.
Mikäli haluat varmistaa, että saat käyttöösi koneen juuri silloin, kun tulet kirjastoon, voit varata koneen ajanvarausjärjestelmästä (ks. linkki alla). Varaaminen edellyttää, että sinulla on voimassa oleva kirjastokortti ja siihen liitetty pin-koodi. Voit myös varata koneen soittamalla siihen kirjastoon, jossa haluat asioida. Kirjastojen yhteystiedot löydät HelMet-palvelusivuston oikeassa laidassa olevasta valikosta "Löydä kirjastosi".
Mikäli sinulla ei ole voimassa olevaa kirjastokorttia, varaa mukaasi kuvallinen, voimassa oleva henkilötodistus.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/...
Matti Paalosmaa näyttää poistuneen julkisuudesta täydellisesti viimeistään 2000-luvun alussa. Myöskään tietoja mahdollisesta kuolemasta ei löytynyt. Paalosmaa lienee jo sen verran iäkäs, että viettänee eläkepäiviään.
Osoitteesta https://finna.fi löytyvän Fennica-tietokannan mukaan Lauri Pohjanpään kokoelma ”Metsän satuja ja muita runoja” ilmestyi ensimmäisen kerran WSOY:n kustantamana vuonna 1924. Toisen painoksen julkaisi sama kustantaja vuonna 1930. WSOY julkaisi kirjasta Annikki Arola-Anttilan kuvittaman uuden laitoksen nimellä ”Metsän satuja” vuonna 1953 ja siitä toisen painoksen 1967.
Ylen ja Suomen luonnon artikkeleissa lintujen muninnasta kerrotaan näin:
Munat kehittyvät linnun lisääntymiselimistössä yksi kerrallaan, pikkulinnuilla päivän välein. Suuremmat lajit voivat munia joka toinen päivä, eräät jopa kolmen vuorokauden välein. Munien lukumäärä kertoo samalla, kuinka monta päivää muninta on kestänyt. Lintuemo ei siis pidä sisällään useita munia samaan aikaan.
Munarauhasessa munasoluista kehittyneistä munien esiasteista valmistuu yhden päivän aikana munatiehyessä valmis muna. Keltuaisen ja valkuaisen valmistaminen lintujen muniin on siis nopeaa.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/23/kymmenen-erikoista-faktaa-muni…
https://suomenluonto.fi/uutiset/onko-linnulla-monta-munaa-sisallaan/
Reseptin tiedot tallentuvat valtakunnalliseen Reseptikeskukseen. Sinne tallennetaan myös reseptien toimitustiedot. Sinua hoitanut lääkäri saa katsoa itse kirjoittamansa reseptit. Lääkärit ja hoitajat voivat katsoa valtakunnalliseen Reseptikeskukseen tallennettuja tietojasi sinun luvallasi. Myös apteekki saa tarvitsemansa tiedot Reseptikeskuksesta.
Omakannasta näet, mitkä terveydenhuollon yksiköt tai apteekit ovat käsitelleet resepti- tai terveystietojasi Kanta-palvelujen kautta. Tietoja käsitelleiden henkilöiden nimet eivät näy Omakannassa terveydenhuollon ammattilaisten yksityisyydensuojan takia.
Sinulla on oikeus saada tietää, mitä tietoja sinusta on Kanta-palveluihin tallennettu. Lisäksi sinulla on oikeus saada...
Voit etsiä kirjallisuutta etu- ja sukunimistä Turun kaupunginkirjaston kokoelmista osoitteessa www.turku.fi/aino
Käytä asiasanoina esim. etunimet, nimet, tai sukunimet.
Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan Keijo on mahdollisesti käännös ruotsinkielisestä Alf-nimestä, toisin sanoen sanasta keijukainen.
Näitä nimiä on jo aikaisemmin kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta, tässä vastaukset:
Iivari/Ivar on skandinaavista perua ja se on alkuaan tarkoittanut ’taistelijaa, jolla on jousi’. (Kustaa Vilkuna : Etunimet, 2005)
Nimi Urho tuli Kansanvalistusseuran kalenteriin vuonna 1883. Urho katsottiin käännökseksi vanhemmasta nimestä Botolf, jonka nimipäivä on sama päivä kuin Urho-nimellä. Botolf tarkoittaa 'sankari', 'sotilas', sananmukaisesti 'hallitseva susi'.
Urho-nimi oli kansan keskuudessa käytössä jo aikaisemmin. Nimeä käytettiin jo ainakin vuonna 1879.
Lönnrotin sanakirjan mukaan sanoilla urho ja urhea on seuraavat merkitykset: rohkea, rivakka, tuima, eloisa, hilpeä, iloinen, suruton, miehekäs.
Kyseessä saattaisivat olla Gustav Sandgrenin kirjoittamat Janne-kissan seikkailut Janne-kissa, Janne-kissa maailmalla ja Janne-kissan joulu (Gummerus, 1967). Ensinmainittu ilmestyi ensimmäisen kerran jo vuonna 1957 nimellä Viisaat viiksiniekat : Jaum-kissan ja hänen hauskan toverinsa seikkailuja.
"Kulkukissa Manne on nähnyt maailmaa. Hän sattuu tulemaan Janne-kissan taloon ja kertoo ihmeellisistä seikkailuistaan, auttaa Villikoiran nappaamisessa ja huiputtaa sekä kettua että vanhaa viisasta Karoliina-rottaa." (Janne-kissa)
"Janne-kissa, vanha Karoliina-rotta ja kulkukissa Manne lähtevät maailmalle. He tapaavat pahansisuisen koiran, innokkaan poliisin ja vaarallisen ilveksen, ja ellei Manne olisi ollut niin nokkela..." (Janne-kissa...
Tuhkaa voi mainiosti käyttää lannoitteena, kunhan muistaa ensinnäkin, että se on voimakkaasti emäksistä, ja toiseksi, että tuhka ei sisällä typpeä. Se toimii siis paitsi lannoitteena myös kalkituksena, mutta haluttaessa voimakasta vegetatiivista kasvua tarvitaan sen lisäksi myös ainakin typpilannoitusta.
"Kalkituksesta hyötyviä kasveja ovat erityisesti tomaatti, kaali, pavut ja kaikki sipulit sekä sipulikukat. Puhdas puun tuhka sopii erittäin hyvin lannoitteeksi myös hedelmäpuille ja marjapensaille." (http://puutarha.net/artikkelit/7598/tuhkan_kaytto_puutarhassa.htm)
Koska havukasvit eivät yleensä pidä kovin emäksisestä maasta, en välttämättä antaisi sitä pienille kuusentaimille, ainakaan runsaasti.
Tarkempia tietoja tuhkan käytöstä...
Hei,
kartanolle ei ole virallista tai juridista määritelmää. Arkeologi ja historiantutkija Carl Jacob Gardbergin mukaan kartanolle voidaan kuitenkin antaa yksi tai useampi epävirallinen määritelmä: " Kartano on useimmiten yksinäistalo, joka ei muiden talojen kanssa liity kylään. Kansanomaisen kuvauksen mukaan kartano on yksinäistalo, jolla on vähintäin viisi torppaa, viisikymmentä hehtaaria viljelymaata ja vähintään viisisataa hehtaaria metsää. Kartanoille ominaisia ovat asuinrakennusten ja taloussiipien muodostamat erilliset rakennusryhmät." Kartanoiden omistajat olivat alkujaan aatelisia tai muita säätyläisiä, mutta myöhemmin myös talonpojat ovat voineet omistaa kartanoita. Osa kartanoista juontaakin juurensa keskiajan suurmiestaloihin....
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy esim. seuraavanlaista kiinan kielen alkeisopetusmateriaalia:
CD-ROM : OPI kiinaa (mandariini) : oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille. 1997.
The ROSETTA Stone Mandarin Chinese explorer. 1998 KIRJA+kasettti : NI hao (mandariinikiinan alkeiskurssi) 1-10. 1976.
HAI, Guo : Matka kiinan kieleen ja kulttuuriin. 1995. (Myös pelkkä kirja)
SCURFIELD, Elizabeth : Beginner´s Chinese. 1996.
" " Chinese : a complete course for beginners.1991.
KIRJA : HAI, Guo : Kiinaa intensiivisesti. 1996
WANG, Sheng-Young : Kiinan kielen alkeita (opetusmoniste). 1988.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/ saat selville...
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Sorjo oli Suomen almanakassa vuosina 1929-1949. Nimen tausta on epäselvä. Se saattaa olla Sorja-nimen rinnakkaismuoto samaan tapaan kuin Marjo-nimi on Marja-nimestä kehittynyt. Sorja tarkoittaa sopusuhtaista, kaunista, siroa ja sievää.
Elina, Elna, Ellen, ELLA 10.2. Kustaa Vilkuna tarkisti nimipäiväkalenterin v 1950 almanakkaa varten. Silloin lisättiin nimet Elna ja Ella, jotka olivat siihen aikaan kuitenkin jo vanhoja nimiä.
Ella tunnetaan monien eri nimien lyhennettynä muotona. Tällaisia ovat Elina tai Eleonoora, jonka Englannissa tulkitaan tarkoittavan kaunista keijukaista. Eleonooran alkuperä on arabian sanassa Ellinor = Jumala on valoni. Ella voi olla muunnos myös Helenasta (kreikan ’loistava, säteilevä’) tai Elisabetista (hepr. ’Jumala antaa avun’, ’Jumala on valani’). Alkuperä voi olla myös germaaninen Alia tai Alja (suom. ’kaikki’).
MARIA, Maija, Mari 2.7. Maria, Jeesuksen äidin nimi, on Suomen yleisin naisennimi, koko maailmassa toiseksi yleisin (tilastoa on...
Thelma ja nimen toinen muoto Telma ovat peräisin englantilaisen kirjailijan Marie Corellin romaanista Thelma vuodelta 1887. Corelli on ilmeisesti sepittänyt nimen kreikkalaisesta sanasta thelema, joka merkitsee "tahtoa".
Anneli-nimelle on ainakin kaksi tulkintaa. Saksassa sitä on pidetty Anna-nimen muunnoksena. Toisen tulkinnan mukaan Anneli on ruotsalaisen yhdysnimen Anne-Louisen lyhentymä. (Lähde, Saarikalle ja Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007)
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/) mukaan Thelma on tai on ollut nimenä alle 329 suomalaisella. Yleisimmillään nimi oli vuosina 1900-1913. Anneli-nimen on saanut 145 082 suomalaista. Eniten Anneleita syntyi vuosina 1940-1959.
Lauri Pohjanpään runo "Kalajuttu" on alkuruno 10-osaisesta sikermästä "Eriskummainen uni merikäärmeestä" ja se julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa "Sininen hämärä" vuonna 1933.
"Kalajuttu" löytyy kokonaisuudessaan esimerkiksi teoksista "Lausuntarunoja nuorelle väelle" (toim. Eero Salola, 1949) ja "Viides lukukirjani" (toim. Laurinen, 1955).
Lähteet:
https://finna.fi
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Lausuntarunoja nuorelle väelle (toim. Eero Salola, 1949)
Viides lukukirjani" (toim. Laurinen, 1955)
Tutit tai modernien tuttien esiasteet syntyivät luultavimmin suurin piirtein samoihin aikoihin kun ns. tuttipullotkin. Historiikkia löytyy mutta tutin keksijästä ei löydy vedenpitävää tietoa
http://www.babybottle-museum.co.uk/dummy.htm
Modernit tutit ilmestyivät vuonna 1902 ja niiden kaupalliseksi valmistajaksi on löydetty James Meacham.
http://www.chacha.com/question/who-invented-the-pacifier
Wikipedia ehdottaa keksijäksi 1300-luvulla elänyttä Joaquin Martinezia, mutta ikävä kyllä lähdeviite puuttuu. http://en.wikipedia.org/wiki/Pacifier
Pallotalosta, eli Futuro -talosta, ovat Marko Home ja Mika Taanila toimittaneet teoksen Futuro : tomorrow's house from yesterday = Futuro : tulevaisuuden talo menneisyydestä, Helsinki, Desura 2002. Kirjan liitteenä on myös dvd.
Futurosta löytyy internetissä artikkelit mm. seuraavilta sivuilta:
http://www.m-cult.net/mediumi/article.html?articleId=60&page=1
ja
http://www.kiasma.fi/site/pop/pop.php?tid=61&lang=fi&mo=
Asuinkäyttöön muutetuista rakennuksista löytyy lehtiartikkeleita, esim:
Teinilä-Huittinen, Leena, Hulppeasti holvien alla, Kodin Pellervo,ISSN 1456-7210, Vu/nro/sivu 2007 ; 3 ; 36-41.
Artikkeli kertoo kuinka Lars-Erik Nyman ja Helena Lehtinen kunnostivat tiilisen Säästöpankin rakennuksen kodikseen Urjalassa....
Runo on mahdollisesti Hilja Karhulan kirjoittama. Runon nimestä on eri versioita kuten Vaikea risti, Sopiva risti tai Oma risti, se sopivin risti. Runoon löytyy useampia linkkejä Internetistä, tässä niistä pari: http://www.city.fi/yhteisot/blogi/kaunis_uni/90220/
http://www.jklhelluntaisrk.fi/?ib=artikkelit&id=38
Eläimen ruho jaetaan osiin, joissa on erilainen rasva- ja sidekudospitoisuus.
Ruhon osat vaativat erilaisen ruuanvalmistustavan ja -ajan ja soveltuvat näin ollen eri ruokalajeihin. Ruhon osien nimitykset kertovat siitä, mistä kohtaa ruhoa se on peräisin.
Potka on polven ja sorkan välinen jalan osa.
http://opetus.ruokatieto.fi/Suomeksi/Nuoret/Elintarviketeollisuus/Elint…
Naudan ja sian ruhon osia:
http://www.keittotaito.com/naudan_ruhon_tarkeimmat_osat.html
http://www.keittotaito.com/porsaan_ruhon_tarkeimmat_osat.html
