Tähän kysymykseen on aikaisemmin vastattu: Koetin itse jo etsiä, mutten löytänyt "pätevää" vastausta. Eli miten se aivastus-rimpsu menee? Hyvää, pahaa, rakkautta, rahaa... Variaatioita tuli vastaan… | Kysy kirjastonhoitajalta
Vaski-kirjastoilla on käytännöt myöhässä olevan aineiston käsittelyyn. Heti eräpäivän jälkeen asiakkaalle alkaa kertyä päivittäinen myöhästymismaksu, joka on tällä hetkellä 30 senttiä lainaa kohden päivässä. Päivittäisiä myöhästymismaksuja kertyy kuitenkin enintään yhdeksään euroon saakka lainaa kohti. Kun aineisto on myöhässä seitsemän vuorokautta, kirjasto lähettää siitä ensimmäisen muistutuksen, joka on tällä hetkellä kaksi euroa. Kun aineisto on myöhässä 21 vuorokautta, kirjasto lähettää siitä toisen muistutuksen, joka on tällä hetkellä viisi euroa. Nämä muistutusmaksut peritään myöhästymismaksujen lisäksi. Kun eräpäivästä on kulunut viisi viikkoa eikä nide ole palautunut, asiakkaalle lähtee lasku perintätoimiston kautta. Laskuun...
Porin ruotsinkielinen nimi on Björneborg, joka tarkoittaa Karhukaupunkia tai Karhulinnaa. Sen viimeisestä tavusta -borg Pori on nimetty. Latinaksi Björneborg on arctopolis, koska arktos tarkoittaa karhua ja polis kaupunkia.Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Pori (Porin nimestä viidennessä kappaleessa)
Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmista kyseisiä nuotteja ei löydy, mutta ne voidaan tilata kauttamme kaukolainana muualta. Kaukolainatilauslomakkeen voi täyttää joko lähikirjastossa tai internetin kautta Vaasan kaupunginkirjaston sivuilta (www.vaasa.fi - Julkiset palvelut - Kirjastopalvelut - Kaukolainatilaus)
Lahden kaupunginkirjastoon voi tilata kaukolainaksi kirjoja, joita ei omassa kokoelmassa ollenkaan ole. Kaukolainapyynnön voi tehdä joko netin kautta kirjaston kotisivuilta http://www.lastukirjastot.fi/kaukolainat
tai ottamalla yhteyttä pääkirjaston tietopalveluun.
Jos kirja on tilattavissa Kuopion Varastokirjastosta, kaukolaina on maksuton, muualta tilattuna se maksaa 5 euroa.
Kyseessä on ilmeisesti japanilaisen Keiko Matsuin melodian pohjalta lyhytelokuvaan "Arabat Steed" sovitettu kokonaisuus. YouTubessa löytyvissä esityksissä kesto on yli 7 musiikkia. Näyttää kuitenkin siltä, ettei juuri tätä musiikkia ole julkaistu Matsuin lukuisilla albumeilla, ei ainakaan nimellä "Beautiful music about love".
Matsuin omilla verkkosivuilla on tarjolla neljän sävellyksen nuotit
http://www.keikomatsui.com/sheet.html mutta etsitty ei kyllä näyttäisi olevan mukana. Matsui säveltää soitinmusiikkia, joten tämä sanoilla varustettu versio lienee jonkun muun sovittama. Matsuilta on 2005 julkaistu tusinan sävellyksen nuottikokoelma, mutta sitä ei ole enää myynnissä.
Yritin turhaan etsiä lisätietoja tästä lyhytelokuvasta itsestään....
Näitä teoksia voisi tutkia:
Pientalon suunnittelu ja rakentaminen / Satu Sahlstedt, Tuomas Palolahti, Anssi Koskenvesa. Rakennustieto | 2015
Talonrakentajan käsikirja -sarja.
Oman talon käsikirja / Risto Pekkala. Suomela | 2012
Talotohtori : rakentajan pikkujättiläinen / Panu Kaila ; [valokuvat: Panu Kaila] ; [piirrokset: Marko Huttunen] Kirja | WSOY | 1997 - 16. painos 2010
Apua löytyy myös RT-kortistosta, https://www.rakennustieto.fi/rt . Se on käytettävissä myös tätä kautta http://rt.rakennustieto.fi/
Rakennustiedon sivulla on myös palvelu, josta voi kysyä neuvoa, https://www.rakennustieto.fi/index/yhteystiedot/ota_yhteytta.html.stx
Navetta kotieläinsuojana on johdos sanasta nauta (Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja 2, L-P).
Nimi voi olla myös suora käännös saamenkielisestä nimestä. Navettaa merkitsevä sana on saameksi návet.
Kyseiset sanat perustuvat sanaan tippa, joka on mahdollisesti skandinaavista alkuperää. Sekä suomen että skandinaavisten kielien sanat saattavat myös olla alkujaan erillisiä onomatopoeettisia eli ääntä jäljitteleviä sanoja, jotka ovat syntyneet ilman yhteyttä toisiinsa.
Sanaa pudota muistuttavia sanoja löytyy useista suomen sukulaiskielistä kuten virosta, inkeristä ja vepsästä. Molemmat sanat ovat vanhoja: ensimmäiset maininnat sanasta tippa löytyvät Christfrid Gananderin sanakirjasta vuodelta 1787 ja sanasta pudota Mikael Agricolan (n. 1510-1557) teksteissä.
Lähde: Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja (SKS 1992).
Dario Farinan kappale Painan jäljet kasteeseen (Ci sara) ei valitettavasti sisälly mihinkään suomenkieliseen nuottijulkaisuun.
Joistakin Suomen kirjastoista on saatavan nuottijulkaisua 30 successi italiani, johon kappale sisältyy (melodia ja sointumerkit). Voit tilata nuottijulkaisun kaukolainana omaan kirjastoosi.
https://finna.fi/Record/helmet.1000845
https://finna.fi/Record/heili.7443
Makupalat.fi on Suomen yleisten kirjastojen tuottama valikoitujen tiedonlähteiden paketti tiedonhakuun verkosta. Kokoelmaan on kerätty rajattu määrä laadukkaita verkkosivuja luotettavan tiedon etsijöille. Aineistosta on suuri osa kotimaista, muunkielisen aineiston arvioinnissa käyttäjää auttavat suomenkieliset kuvaukset.
https://www.makupalat.fi/fi
Makupaloista ei tällä hetkellä löydy Krakovasta kuin englanniksi, mutta Pieni matkaopas -sarjaa on viety sivustolle joidenkin muiden kaupunkien osalta. Itse olen myös useasti käyttänyt sitä tutustuessani joihinkin Euroopan kaupunkeihin. Ohessa Krakovaa koskeva sivusto
https://www.pienimatkaopas.com/krakova/
Sivun yläpalkista löytyy helposti ja kompaktisti Tekemistä, Nähtävää,...
Olisikohan kyseessä Weilin + Göös-kustantamon vuonna 1969 julkaisema "Lasten oma keittokirja", tekijä Ursula Sedgwick. Kyseessä on isokokonen kirja, joka oli värikkäillä piirroksilla kuvitettu. Olen itse myös 60-luvun lapsia, ja muistan että apteekista kävin hakemassa jotain kirjassa mainittuja aromeita.
Sinun on mahdollista tulostaa omalta laitteeltasi, eli vaikkapa läppäriltä tai älypuhelimesta. Sitä varten sinun tarvitsee luoda itsellesi kirjautumistunnus osoitteessa https://print.lib.hel.fi/user kohdassa "Uusi käyttäjä / New User". Saat sähköpostiisi linkin, jonka avulla pääset vahvistamaan tilisi.
Tästä eteenpäin voit aina lähettää tulostettavat tiedostosi pdf-muodossa osoitteeseen print.helkir@gmail.com.
Kun haluat hakea tulosteesi, kirjaudu luomallasi käyttäjätunnuksella ja salasanalla itsepalvelutulostus-tietokoneelle ja vapauta tulosteesi.
Lisäohjeita löydät täältä:
https://print.lib.hel.fi/custom/ohje.html
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kallion_kirjasto/...
Tietoa ei löytynyt netistä eikä John Fogertyn omilta sivuilta, joissa artistit joskus tapaavat julkaista keikkojen kuvauksia tai settejä. Lehtien avoimet arkistot eivät ulottuneet noin pitkälle enkä pääse tarkistamaan, löytyisikö tieto HS arkistosta konserttiarvioinneista, koska tällä hetkellä etätöissä en pääse kirjautumaan sinne. Tuskin siellä kuitenkaan kerrotaan, koska konsertti alkoi ja päättyi, mutta eihän se mahdotontakaan ole. Tarkistan tämän kollegoilta. Asiasta voisi kysyä Hartwall Areenalta, https://hartwallarena.fi/fi/yhteystiedot.
Pre-Premonition tour-keikoista on lista täällä, https://sites.google.com/site/theelectricbayou/concerts/premonition-tou…
Ehkä joku lukijoistamme on ollut paikalla?
Sama asia, josta kysyt, on kiinnostanut tutkijoita kansainvälisestikin. Katso linkki ja sen lähteistä löytyy lisätietoja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sotavaunut_Kreikassa