Kaivattu kirja saattaisi olla Ruth Waren Valhepeli (Otava, 2018).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_6826830
Kirjastojen käytännöt vaihtelevat, jotkut kirjastot antavat sakkoja anteeksi Lainan päivän kunniaksi. Helsingin kirjastoissa ei ole Lainan päivänä sakkojen nollausta.
Päättelin, että kyse on Helmet-tietokannasta. Kaikkien kirjastojen lumikenkien kokoja ei ole valitettavasti merkitty tietokantaan. Saatavuustietoja katsomalla näet, että esimerkiksi Etelä-Haagan, Jakomäen ja Pitäjänmäen kirjastojen lumikenkien tuumakoot on merkitty lumikenkien tietoihin. Joidenkin kirjastojen tiedoissa lukee, onko kyseessä aikuisten vai lasten kengät. Jos mitään tietoa ei ole, kannattaa soittaa kirjastoon. Helmet -- Lumikengät [Esine]
Tarkoittiko jälkikirjoituksena oleva toive sitä, että esinelainoja käsittelevät kysymykset koottaisiin linkin alle samalla tavoin kuin Ukrainaa käsittelevät kysymykset nyt? Hyvä idea. Voin välittää toiveen. Linkkiä odotellessa, esinelainoja koskevat kysymykset voi hakea hakusanoilla...
Kyseessä on varmaankin Viitta Joe Hillin kokoelmasta "Bobby Conroy palaa kuolleista ja muita kertomuksia" (Tammi 2009). Kiitokset avusta scifi- ja fantasiasivusto Risingshadowin yhteisölle ja erityisesti käyttäjälle Eija.
Boontjiesop on perinteinen etelä-afrikkalainen papukeitto. En löytänyt ruoasta suomeksi tietoa, englannikielisen reseptin sisältö kääntämänäni:
Raaka-aineet
-225 grammaa valkoisia papuja (esim haricot-papu)
-kylmää vettä liottamiseen
-2 litraa vettä keittämiseen
-2 keskikokoista purjoa tai purjosipulia
-450-500 g vihannessekoitusta (kuutioituja porkkanoita, turnipsia, selleriä, ja sipulia)
-4 kuorittua, kiehautettua tomaattia pilkottuina
-5cm vihreää, puolitettua ja simenistä puhdistettua chiliä
-2 valkosipulinkynttä (tai maun mukaan) kuorittuina ja murskattuina
-laakerinlehti
-2-3 teelusikkaa suolaa
Valmistus
-liota pavut runsaassa kylmässä vedessä petettynä yön yli
--kuivata ja laita pavut suureen ja tukevaan...
Kyseessä on Arnold Tilgmannin Pieni sammakko (En liten groda). Suomennoksen on tehnyt Palle eli R. W. Palmroth ja se on julkaistu vuonna 1943.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta kertoo kirjasta näin: "Värikäs, suurikokoinen suorakaiteen muotoinen kuvakirja Sasu-sammakosta, joka ei muista äidin ohjeita ja joutuukin Heikin saaliiksi lasipurkkiin. Kertomus on runomuotoinen ja alkaa: "Lammikossaan onnellisna asu' / Pappa-, Mamma-sammakko ja Sasu. / Sasu pieni, velmuileva piltti / korvilleen sai kun ei ollut kiltti." Lopussa Heikki vapauttaa Sasun ja kertomus päättyy: "Joskus pikku-Sasun mieleen palaa, / kuinka käy, kun jotain tekee salaa. / Siksi antoikin hän lupauksen, / aina muistaa Mamman varoituksen." (https://prettylib....
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on ukrainankielistä lastenkirjallisuutta ja ukrainankielinen kokoelma kasvaa nopeasti.
Näin etsit ukrainankielistä aineistoa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
Helmet-tietokanta on osoitteessa www.helmet.fi.
Valitse yläpalkista ”Hae aineistoa”. Valitse sen jälkeen ”Tarkennettu haku”.
Kirjoita hakusanaksi tähtimerkki: *
Etsi kielivalikosta haluamasi kieli, esim. ukraina. Valitse kokoelmavalikosta "lasten kokoelma" ja aineistoksi "kirjat".
Paina: Hae.
Teoksia voi varata maksutta mihin tahansa Helmet-alueen kirjastoon. Voit tehdä varauksia itse, jos kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helmetkirja…
Sääksmäen seurakunnan uusin Valkeakosken kirkkoa koskeva tiedote on julkaistu 19.4.2022. Sen mukaan Kirkkohallitus on hylännyt kirkon purkamista koskevan valituksen ja vahvistanut päätöksen kirkon purkamisesta ja tontin asettamisesta myyntiin. Sääksmäen seurakunnalla on kuitenkin edelleen mahdollisuus tehdä asiasta uusi päätös. Lisätietoja voit kysyä Sääksmäen seurakunnasta.
Lähde ja lisätietoja
Valkeakosken kirkon purkamista koskeva valitus hylättiin - Sääksmäen seurakunta (saaksmaenseurakunta.fi)
Yhteystiedot - Sääksmäen seurakunta (saaksmaenseurakunta.fi)
Induktioliedet vievät yleensä vähemmän sähköä kuin muut liedet. Kannattaa ensin tutkia oman induktiolieden käyttöoppaan tiedot sähkönkulutuksesta. Työtehoseura on myös vertaillut eri induktioliesien sähkönkulutusta. Veden kuumenemisajat keittoalueiden suurimmilla tehonasetteluilla ja Power-toiminnoilla näkyvät taulukoissa 3 ja 4. Käytännön ruoanvalmistuskokeiden tulokset näkyvät taulukossa 5.
https://www.tts.fi/files/893/Induktiotasojen_vertailu_TTS_koti661.pdf
Joistakin Vaski-kirjastoista ja.myös Turun kaupunginkirjastosta voi lainata energiamittarin ja mitata omien sähkölaitteiden energiankulutusta. Turun laitteita ei voi varata, mutta Vaskista voi seurata, onko jossain paikalla energiamittari. Tällä hetkellä ne ovat aika suosittuja....
Etsimäsi kirja on varmaankin Maria Peuran On rakkautes ääretön (Tammi, 2001).
Voit lukea teoksesta esimerkiksi Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_50654
https://lukki.finna.fi/Record/lukki.121962?imgid=1
Hei,
Kyseinen runo "Naisen elämä kuluu loppuun" löytyy Paavo Haavikon Prosperon runot -kokoelmasta (s. 49). Kysymäsi kohta kuuluu: "Naisen elämä kuluu loppuun kuin saippua kesäyössä, miehen elämä katkeaa kuin suksi sulalla maalla"
Koko runoa emme voi tekijänoikeussyistä tähän laittaa, mutta kirjastosta kokoelman löytää. On myös ainakin Haavikon Kootut runot -kokoelmassa (s. 810).
Miia Krause - Asiaa ja asiattomuuksia löytyy myös Yle Areenasta. 31.12.22 haastateltiin Samu Haberia https://areena.yle.fi/podcastit/1-63778958
Se on kuunneltavissa vuoden ajan.
Ruotsissa on 9-vuotinen peruskoulu, kuten Suomessakin.
Lähde ja lisätietoa Ruotsin koulujärjestelmästä: https://www.norden.org/fi/info-norden/perusopetus-ruotsissa
Yleisradio välitti 2.6.1953 kruunajaistunnelmaa Iso-Britanniasta suomenkielisille kuuntelijoilleen reilun tunnin ajan. Ville Zilliacus selosti tapahtumia lähetyksessä Elisabet II:n kruunajaiset 19.15–20.25. Ruotsinkieliset saivat tyytyä 50 minuuttiin (19.30–20.20). Lähetyksen Elisabet II:s kröning selosti ensisijaisesti urheilutoimittajana tunnettu Enzio Sevón, joka radiouransa aikana raportoi Yleisradiossa kaikkiaan kahdettoista olympiakisat.
Muutamia hyviä ehdokkaita voisivat olla esimerkiksi Yle Areenasta löytyvät takavuosikymmenien Kielikorva-ohjelma ja Kielen päällä-podcast sekä myös Kotimaisten kielten keskuksen Kielikorva-podcast.
Englanninkielisiä lukusuosituksia antavia verkkosivuja löytyy useitakin. Niiden avulla voi löytää ainakin sopivaa käännöskirjallisuutta. Nämä linkit tarjoavat osin samoja tuloksia:
https://bookriot.com/best-book-recommendation-sites/
https://www.makeuseof.com/tag/7-sites-decide-book-read/
https://www.makeuseof.com/sites-for-book-recommendations-find-your-next…
https://www.google.com/search?client=firefox-b-d&q=best+book+recommenda…
https://thenerddaily.com/where-to-find-book-recommendations/
Suomalaisia vastaavia sivustoja ei oikein taida olla. Tässä kuitenkin vanhempi vastauksemme kirjasuosituksista:
https://www.kirjastot.fi/kysy/hyvien-kirjojen-loytaminen-aina-yhta?lang…
Kirjavinkit-sivustolta voi myös löytää...
Kannoston Asimov-suomennoksista en valitettavasti löytänyt nollatta pääsääntöä eksplisiittisesti muotoiltuna. Teräsluolat tosin sisältää jonkinlaisen viittauksen ensimmäisen pääsäännön yläpuolella olevan säännön mahdolliseen olemassaoloon: "Robotti ei saa vahingoittaa ihmistä, Baley ajatteli katkerasti, ellei hän kykene keksimään tapaa todistaa, että se sittenkin on tämän parhaaksi." Varhaisin vastaani tullut selkeästi sanallistettu suomenkielinen nollas pääsääntö on Pekka Markkulan suomentamassa kirjassa Robotit ja imperiumi:
Daneel sanoi: "On olemassa voimakkaampi laki kuin ensimmäinen pääsääntö, joka sanoo: 'Robotti ei saa vahingoittaa ihmiskuntaa, eikä toiminnasta pidättäytymällä aiheuttaa sille vahinkoa.' Minä nimitän sitä...
Brita Koskisesta ja lastentarhasta löytyi varsin vähän tietoa. Mitään kirjaa tai opinnäytettä ei ilmeisesti ole olemassa.Varhaiskasvatuksen historiasta Suomessa löytyy mm. teokset:Hänninen, Sisko-Liisa: Suomen lastentarhatyön ja varhaiskasvatuksen historiaSalminen, Hannele: Lastentarhatoiminta - osa lapsuuden historiaa : Friedrich Fröbelin lastentarha-aate ja sen leviäminen SuomeenVälimäki, Anna-Leena: Lasten hoitopuu : lasten päivähoitojärjestelmä Suomessa 1800- ja 1900-luvullaRaahen historiasta:Raahen tietoon historia -kirjasarjaBrita Oeschista löytyi muutamia epävarmoja elämäkertatietoja. Hän lienee ollut Ruona Oy:n toimitusjohtajan Emil Oeschin kolmas vaimo. Pari vihittiin 19.9.1937; Raaheen he olivat muuttaneet...
