Kolmen nyt jo aikuisen tyttären isänä sanoisin, että kaikki Mauri Kunnaksen kirjat sopivat mainiosti lukutaitoisille seitsenvuotiaille. Itse asiassa niitä voivat lukutaidottomatkin vallan hyvin katsella suurella mielihyvällä, koska kuvia on paljon ja ne ovat täynnä kekseliäitä ja opettavaisia yksityiskohtia. Koirien Kalevalassahan (1992) Kunnas on tehnyt omia muunnelmiaan Akseli Gallén-Kallelan tutuista maalauksista, joten kirja soveltuu mainiosti myös kuvataiteen historian opiskeluun. Kunnaksen kirjoissa on paljon toimintaa, mutta ei väkivaltaa vaan huumoria. Olen myös aika varma siitä, että jos koululaiset jollain saa kiinnostumaan Aleksis Kivestä, niin Seitsemän koiraveljestä (2002) on ehdoton suosikki.
Heikki Poroila
"Alla etelän kuun" -nimistä laulua en löytänyt tietokannoista, mutta mikäli kyseessä on kappale "Meren aalloilla" (elokuvasta Rengasmatka, 1952), jossa lauletaan "Meren aalloilla oon syntynyt, alla loistavan etelän kuun", sen nuotinnos on julkaistu useammassakin kokoelmassa. Näistä olisi Tornion pääkirjaston varastosta saatavilla teos 113 kitaralaulua (Fazer, 1978). Teoksen saatavuustiedot löytyvät osoitteesta https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.647924.
A. A. Milne syntyi Hampsteadissa, joka kuuluu Lontooseen.
Lähde:
Jackie Wullschläger, Inventing wonderland : the lives of Lewis Carroll, Edward Lear, J. M. Barrie, Kenneth Grahame and A. A. Milne
Jyväskylän kaupunginkirjastossa hankintaehdotuksen toteutuminen ei edellytä tiettyä lukumäärää ehdotuksia. Aineiston valintaan vaikuttavat kirjaston yleiset valintaperiaatteet, mm. teoksen arvioitu kysyntä. Vain pieni osa kirjaston kokoelmasta on hankintaehdotuksia, mutta sitä ei erikseen tilastoida.
Englanninkielisessä maailmassa nimen Hyacint voi antaa tytölle tai pojalle. Hycianth-nimi ei ole ilmeisesti Iso-Britanniassa kovin yleinen, koska sikäläisen tilastokeskuksen (Office for National Statistics) tilastojen (https://www.ons.gov.uk/peoplepopulationandcommunity/birthsdeathsandmarriages/livebirths/) mukaan sitä ei ole annettu nimeksi vuonna 2017. Tietoturvasyistä nimi tosin mainitaan vain, jos sen on saanut vähintään kolme vauvaa. Yhdysvalloissa nimen suurin suosio on ollut 1900-luvun alkupuolella, mutta sielläkään se ei ole koskaan ollut tuhannen suosituimman nimen listalla, selviää sikäläisiä sosiaaliturvatilastoja käyttävältä Our Baby Namer -sivustolta (http://www.ourbabynamer.com/Hyacinth-name-popularity.html).
...
Molemmat urheilijat mainitaan kirjassa Urheilumme kasvot: osa 3: palloilu (1973). Kirjan mukaan he ovat syntyneet ja eläneet eri paikkakunnilla, eikä mitään mainintaa sukulaisuudesta löytynyt. Kirjasta löytyi myös useita muita urheilija-Salmisia.
Suosittelen tekemään HelMet-haun, joka tuo 182 osumaa. Ne eivät aivan kaikki ole espanjalaisten kirjailijoiden käännöksiä, mutta aika moni. Näitä kannattaa tutkailla siten, että klikkaa kirjan tiedot esiin ja tutkii kohtaa, jossa lukee ASIASANAT. Tähän on koottu sanoja, joiden on arvioitu kuvaavan teosta ja sen aihepiiriä. Esimerkiksi Carlos Ruiz Zafónin kirjaa Henkien labyrintti kuvaillaan mm. sanoilla yhteiskuntakuvaus, aikuisuus, miehet, traumat, kuolema, äidit, menneisyys, vaikutukset, paluu, kotiseutu, kärsimys, rikkominen, perheet, totuus, valheet, kirjat, hautausmaat, kirjailijat, kirjakauppiaat, antikvariaatit, kaupungit, mysteerit, jännityskirjallisuus, maaginen realismi, Barcelona ja Espanja. Harvassa kirjassa on näin...
Kirjasto ei maksa käytetyistä lahjoitetuista kirjoista. Kirjastoon voidaan harkinnan mukaan ostaa tarjottuna esim. paikallista uutta omakustannekirjallisuutta, mutta yleensä hankimme kirjat oman kirjavälittäjämme kautta. Kannattaa tarjota kirjoja esim. paikalliseen antikvariaattiin.
Helpoiten tekstipätkä löytyy itse kirjasta. Netistäkin pätkiä voi löytyä, mutta ne saattavat olla mukaellen lainattuja tai laittomasti kopioituja.
Kirjan tekstiä ei saa kopioida julkisesti esitettäväksi esim. internetissä ilman tekijän lupaa. https://kirjailijaliitto.fi/kirjailijalle/tekijanoikeus/
Kirjaa löytyy onneksi monen Vaski-kirjaston hyllystä. https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=p%C3%A4in+porkkalaa&type=AllFields
Kirjaston käyttökieliä ovat ainakin suomi, ruotsi ja englanti. Melko usein myös venäjä ja viro. Joskus jopa arabia.
Koneessa oli varmaan jäänyt päälle edellisen asiakkaan kielivalinta.
Olisikohan kyse ehkä kuuramuodostelmista? Kuuraa syntyy luonnossa varsinkin vaakasuorille pinnoille kuten vaikka maanteille. Kuura muodostuu niin, että ilman kaasumaisena oleva kosteus härmistyy suoraan kiinteään olomuotoon eli jääksi. Kuurassa lopputulos on valkeita, usein aamuauringossa vielä kimaltelevia muodostelmia ohuena kerroksena tienpinnassa. Kuuraa syntyy sitä enemmän, mitä lämpimämpää ja kosteampaa ilma on tienpinnan ollessa kuitenkin pakkasella.
https://blogi.foreca.fi/2011/09/huurre-kuura-musta-jaa-ja-vahan-olomuotojen-muutoslammoista/
https://elisa.egain.cloud/kb/liikenteen_asiakaspalvelu/content/Prod-2487/Kuinka-tien-liukkaus-syntyy
https://yle.fi/saa/...
Kirjasta Kun olimme menninkäisiä on lainattavia kappaleita Helsingin, Turun ja Lahden kirjastoissa sekä Varastokirjastossa. Niistä voi tehdä kaukopalvelupyynnön oman kunnan kirjastoon. Ostettavaa kappaletta täytyy kysellä antikvariaateista. Pikaisella haulla suurimmista nettiantikvariaateista ei löytynyt juuri nyt yhtään kappaletta.
Valtioiden asukkaiden hyvinvointia on todellakin mitattu YK:n toimesta, sellaisessa tutkimuksessa kuin World Happiness Report. Suomi on ollut ensimmäisellä sijalla jo kolmatta kertaa peräkkäin ja kaikki Pohjoismaat olivat tuoreimmassakin, tänä vuonna julkistetussa raportissa seitsemän parhaan joukossa.
Raportissa onnellisuutta on mitattu tarkastelemalla tarkastelemalla erilaisia hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, kuten bruttokansantuotteen, korruption, ihmisten terveyden, sosiaaliset tukiverkostot, anteliaisuuden ja vapauden tehdä valintoja.
Lähteet:
https://yle.fi/uutiset/3-11266978
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006446171.html
https://worldhappiness.report/
https://en.wikipedia.org/wiki/World_Happiness_Report
Esimerkiksi näissä romaaneissa käsitellään ekologisuutta, luontosuhdetta, ympäristönsuojelua ja ilmastoasioita
Ina Westman: Henkien saari (Kosmos 2018)
Emmi Itäranta: Teemestarin kirja (Otava 2012)
Anni Kytömäki: Kultarinta (Gummerus 2015)
Jonathan Franzen: Vapaus (Siltala 2011)
Johanna Sinisalo: Enkelten verta (Teos 2011)
Gabriel Tallent: Minun ikioma kultani (Gummerus 2019)
Tiina Laitila Kälvemark: Seitsemäs kevät (WSOY 2017)
Helena Waris: Linnunsitoja (Otava 2017)
Hanna Ryti: Rakkaudettomuus (SIltala 2019)
Voit tehdä myös itse hakuja verkkokirjastosta mm. asiasanoilla ekologisuus, luonnonsuojelu, ympäristönsuojelu, ilmastonmuutokset ja vegetarismi. Haun voi rajata koskemaan kaunokirjallisuutta.
