Aivan tarkkoja ja luotettavia tietoja asiasta ei pysty löytämään. Wikipedia listaa aseita, joita Venäjän arvellaan käyttäneen. Le Monden mukaan molemmat maat käyttävät valtavat määrät drooneja, jopa 10 000 kuukaudessa. Center for Strategic and International Studies on koostanut diagrammeja eri ohjustyypeistä, joita Venäjä on käyttänyt - tietojen mukaan Venäjä olisi ampunut useita satoja ohjuksia kuukaudessa.
Kuvaus sopii Velma Wallisin teokseen Kaksi vanhaa naista (1994).
Lähteet
Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8778
Kirja vieköön! -blogi: https://kirjaviekoon.blogspot.com/2016/09/velma-walis-kaksi-vanhaa-nais…
Henna Helmi Heinosen Ice Love -sarja voisi ainakin sopia. Sarja kertoo samannimisestä muodostelmaluistelujoukkueesta, jonka jäsenistä aina joku on kirjan päähenkilönä. Hahmoilla on erilaisia elämäntilanteita ja kirjailija käsittelee niitä todella hienosti. Uusin kirja on vuonna 2023 ilmestynyt Tsemppiä, kapteeni Ilona! Mielestäni sarja sopii hyvin myös sellaiselle, joka ei lajia harrasta. Rachel Renée Russellin Nolo elämäni -sarja on myös ollut suosittu viime vuosina, siinä riittää tilannekomiikkaa ja dramaattisia käänteitä. Näiden kahden sarjan kirjakauppasaatavuuden pitäisi ainakin olla hyvä, kun ovat niin uusia kumpikin. Sari Luhtasen uutuus Tuhkimo tennareissa vaikuttaa myös hauskalta. Monista klassikkokirjoista on myös tullut uusia...
Kumpaankaan kysymykseen ei pysty antamaan suoraa vastausta. Pellavan tapauksessa asiaan vaikuttaa mm. sadon onnistuminen ja oma osaamisesi pellavan käsittelyssä. Aarin alalta voisi saada riittävästi pellavaa esimerkiksi muutaman pyyhkeen tekemiseen, mutta huonolla tuurilla sato tuhoutuu ja siitä ei saa mitään.Lampaan tapauksessa asiaan vaikuttaa mm. lampaan rotu ja se, kuinka ohutta lankaa villasta kehrätään. Yhdellä keritsemiskerralla suomenlampaasta saa villaa pari kiloa, muista roduista voi saada enemmän. Yhden lampaan villoista saa helposti kintaat, villapaidan tai enemmänkin vaatetta.Lisää tietoa suomenlampaan villasta: https://www.meillakotona.fi/artikkelit/suomenlampaan-villa
Kyseessä voisi olla Tulija menneisyydestä -niminen kuunnelma vuodelta 1976. Se on tulossa Yle Areenaan kuunneltavaksi 11.9.2024.Lisätietoa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/05/05/kultahippuja-korville-radiodraaman-arkistot-aukeavat
Hei,Kyseessä on varmaan Langmuirin virtaus. Wikipedian pätevältä vaikuttava tieto (https://en.wikipedia.org/wiki/Langmuir_circulation). Tästä löytyy linkki eng.kieliseen kirjaan, jossa sivutaan tätä ilmiötä. Kirja ladattavissa sivustolta:https://www.ilmatieteenlaitos.fi/uutinen/1254611Tämä lienee samaa ilmiötä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/10/16/mista-johtuvat-vedenpinnan-vaa…
Vuodenaikoja toivotaan Tuula Kallioniemen Vuodenaikalorussa, joka sisältyy Kallioniemen ja Sinikka Raikusen kirjaan Lukukirja : satulakka, viestivakka, tietopakka. Sen lisäksi runo on mukana esimerkiksi kokoomateoksen Satusaari osassa Lumottu metsä.
Varhaisimmat löytämäni esiintymät tällaisesta sanonnasta olivat armeijaan ja sotilaisiin liittyvissä yhteyksissä. Näiden perusteella voisi ajatella, että "kyttyröillä" on todennäköisesti viitattu väsymyksestä kumaraselkäisiin miehiin, ja "juna, joka kyttyrätkin korjaa" on tarkoittanut miehistökuljetusta etulinjasta selustaan tai varuskunnasta siviiliin, niin kuin oheisessa Etupyörä-lehden Kotiutumisia-palstan tekstissä: "Pian tulikin juna, joka 'kyttyrät korjaapi'. 'Kyttyrä' nimitys on kyllä väärä, sillä miehet olivat kaikkea muuta kuin kyttyriä – eli kumaraselkäisiä. Junaan sitä sitten hyvin asetuttiin ja kohta kuului lähtövihellys. Eläköönhuuto Terijoelle ja vuoden varuskunta jäi. Siviilielämä alkoi." (Etupyörä : Polkupyöräpataljoona 1:n...
HS.fi vaikuttaa jo korjanneen otsikkonsa, mikä osittain vastaa kysymykseesi. Lähtökohtaisesti suomen kielessä teosten nimet ovat propreja, eli erisnimiä, jotka taipuvat siinä missä muutkin sanat. Täten Tuntematon sotilas taipuu sijoissa aivan kuten muutkin samanlaiset nominilausekkeet, kuten vaikkapa "keltainen auto" tai "suuri talo". Adjektiivialkuisten yhdyssanojen taivutus aiheuttaa usein ongelmia (esim. "Uudellamaalla", mutta "Korkeasaaressa", eikä "Uusimaalla" saati "Korkeassasaaressa"), mutta erillisten sanojen muodostamassa sanaparissa molemmat osat taipuvat samoin. Kyseiset suomalaiset lukevat siis Tuntemattoman sotilaan.Lähde: Nimien taivutus - Kielitoimiston ohjepankki
Etsit Helmet.finna.fi - sivun hausta teoksia, joiden asiasanana (= Aihe) on SUOMEN KIELI ja rajoitat tulosjoukot aineiston mukaan, niin että mukaan tulevat vain PELIT. Tulokseksi saat kuusi pelia, joista minun mielestäni ainakin kolme sopii hyvin suomea vieraana kielenä opiskelevalle. Suomen mestarin sanapeli - sanastoa kasvattava korttipeli kielenopiskelin tueksi, Suupaltti - lautapeli suomen opiskelijoille (A1.3 - B1.1) ja Sana sanottavana - sana- ja sanontapeli edistyneille kielen opiskelijoille (B1 - B2).
Teoriasi näyttää olevan oikea. Nimi on todennäköisesti lähtöisin ammattinimityksestä pungemakare tai pungmakare (laukkujen ja kukkaroiden valmistaja). Nimi esiintyy kolmena versiona: Punkari, Punkeri ja Punkero.Lähde: Uusi suomalainen nimikirja, 1988.
Pielisen balladi l öytyy paristakin runokirjasta. Jyväskylän pääkirjaston hyllystä tällä hetkellä löytyvästä: Runo on vapaa ; radiokuuntelijoiden suosikkirunot (1996). Runo löytyy myös teoksesta Pielisen balladi ja muuta Pohjois-Karjalan kesäyliopiston "Runoriihi 1978" -kilpailun satoa (1979). Jälkimmäinen teos löytyy vain Petäjäveden ja Kannonkosken kirjastoista. Näistä teoksista voi siis käydä ottamassa vaikkapa kopiot sanoista.
Mäntän kirjastossa ao teosta ei ole. Piki-verkkokirjastosta on mahdollista tilata sitä Mäntän kirjastoon seutulainana 2€ hintaan. Tällä hetkellä kirjaa on paikalla Nokian, Vammalan ja Ylöjärven kirjastoissa, josta se lähetetään Mänttään kuljetuksella kunhan seutuvaraus on tehty.
Voit siis itse tehdä seutuvarauksen Piki-verkkokirjastossa http://kirjasto.tampere.fi/Piki
mikäli sinulla on minkä tahansa Piki-kirjastoihin kuuluvan kirjaston kortti ja valita Mäntän kirjaston noutopaikaksi.
Valitettavasti meillä ei ole hengellisten laulujen nuotteja erikseen harmonikalle sovitettuina. Eivätkö pianonuotit soveltuisi harmonikalle? Sellaisia meillä on hyvä valikoima.
Terveisin Inna Ruskokivi, Porin kaupunginkirjaston musiikkiosasto
Asiakastietoihisi voidaan tallentaa kirjastossa haluamasi eräpäivämuistutus, esim. 3 päivää ennen eräpäivää. Samalla voit ottaa käyttöön halutessasi tunnusluvun, jolla kirjastokortissa näkyvän asiakastunnuksen kanssa voit kirjautua omiin tietoihisi verkkokirjastossa. Verkkokirjastossa voit uusia ja varata aineistoja sekä muuttaa eräpäivämuistutuksen päiviä.
Kysymykseesi on vastattu aiemminkin:
Valtakunnallisia tilastoja kirjastojen lainatuimmista kirjoista ei ole. Yksittäiset kirjastot, kunnat tai kirjastokimpat ovat tehneet tilastoja sen hetkisistä suosikeistaan. Niissä olevat kirjat ovat pitkälti samoja kuin kirjakauppojen myydyimpien kirjojen listoilla. Kirjat näillä listoilla vaihtuvat nopeasti uusien suosikkien ilmestyessä.
Helmet-kirjastojen varatuimmat kirjat ovat tällä hetkellä Riita Pulkkisen Paras mahdollinen maailma (1828 varausta) ja Jari Tervon Matriarkka (1488 varausta).
Vuoden 2015 lainatuin kirja Helmet-kirjastoissa oli Aino Havukaisen Tarun ja Patun avaruusseikkailu.
Kysyisin sen verran sinulta lisätietoa, että tarkoitatko yhtä kysymystä vai kaikkia lähettämiäsi kysymyksiä? Kysy Kirjantonhoitajalta -verkkopalvelussa vastataan vain kerran asiakkaan samaan kysymykseen. Yhteen kysymykseen tullut vastaus näkyy arkistossa, siihen liittyvät kommentit näkyvät vastauksen alapuolella. Omia vastauksia ei tällä hetkellä pysty katsomaan erikseen koottuna, koska rekisteröityminen palveluun ei tässä vanhassa ylläpidossa toimi enää. Katsomme, miten voisimme ratkaista tämän pulman uudessa ylläpidossa, jota tällä hetkellä rakennetaan.
Kirjastokorttiin kuuluvan pin-koodin saat kirjastosta. Ota kirjastokortti ja henkilötodistus mukaan. Alla lisää tietoa:
http://www.kajaani.fi/fi/palvelut/lainauspalvelut-ja-kirjastokortti
