Löysin Tampereen yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitokselle tehdyn venäjänkielisen Pro Gradu -tutkielman. Sen suomenkielisessä tiivistelmässä kerrotaan, että tutkielma käsittelee "vanhojen suomenvenäläiseten sukunimien" muutosanomuksia. Statschkun-sukunimi ja sen suomennos löytyy tämän tutkielman liitteestä.
Arvelisin siis, että sukunimi on mahdollisesti venäläisperäinen, mutta sen tarkoitusta en ole löytänyt. Pro gradu -tutkielman lähdeluettelossa on monia suomenkielisiäkin sukunimiä koskevia teoksia. Niistä on ehkä mahdollista löytää lisätietoa tästä kyseisestä sukunimestä.
Linkki tutkielmaan https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/79835/gradu03045.pdf?seque…
Kirjastonhoitaja Mika Kähkönen Imatran kirjastosta on perehtynyt sotakirjallisuuteen. Hän on mm. esitellyt sotakirjallisuutta Lahden AKE:n webinaarissa vuonna 2022. Hänen arvionsa mukaan esimerkiksi nämä romaanit voisivat olla kysymyksessä esitettyjen kriteerien mukaisia (naisnäkökulmaa kaikissa ei kyllä ole):
Hietamies, Heikki: Sotapoika (1986)
Huuskonen, Taisto: Teräsmyrsky (1981)
Kurvinen, Jorma: Kymmenen patruunaa (1989)
Palaste, Onni: Suomussalmen sankarit (1979)
Salmela, Aaro: Isät katsovat poikiaan (1980)
MIka Kähkönen mainitsee vielä kaksi uudempaa talvisotakirjaa, joiden tarkemmasta sisällöstä hänellä ei tosin ole tietoa:
Jaatinen, Pekka: Suomussalmi: talvisota 1939-40 (2019)
Kosonen, Kristian: Summan teräsmyrsky (2022)...
Vastaajillamme ei ole tämän alan asiantuntemusta ja tiedonlähteitä aiheesta on vaikea löytää. Jos tuo latinankielinen fraasi on yleisemmin käytetty ja tunnettu, voisiko asiaa yrittää tiedustella Hautaustoimistojen liitosta? https://hautajaiset.fi/ohjeita-hautajaisiin/ensiohje-vainajan-omaisille/
Google Kääntäjällä voisi tietysti kokeilla, millaisen suuntaa antavan käännöksen saa tulokseksi. Sen avulla voisi päästä oikean version jäljille.
Tieteen termipankki määrittelee liettymisen seuraavasti: "pintavesimuodostuman pohjanläheisten osien täyttyminen sedimenteillä."
Meillä Suomessa vesistöjen, jokien ja järvien liettymistä aiheuttavat esimerkiksi metsätalous- tai turvesoiden ojitusten seurauksena ojista kulkeutuva erilainen orgaaninen aines ja kiintoaines. Tämä aines järveen päätyessään sedimentoituu pohjaan. Ojitusten lisäksi muita vesistöihin kulkeutuvan kiintoaineksen lähteitä ovat maatalouden pellot, kaupunkien ja taajaminen maankäyttö sekä kaivokset ja maanotto.
Kiintoaineen eroosio ja sedimentaatio virtavesissä - luonnollisesta prosessista virtavesien ongelmaksi: https://helda.helsinki.fi/items/ee5f20a9-e7c6-4df7-88dd-3debe329b574
Periaatteessa samat mekanismit...
Kirjastojen sivuilla ei ole luetteloa kaikista Helsingin kirjastoihin tulevista lehdistä. Luettelo olisi varsin pitkä. Kirjastoihin tulevat lehdet voi hakea Helmet-hausta ihan kuten kaikki muutkin lehdet. Käytäntönä on, että ainakin uusin aikakauslehtinumero on aina kirjastossa luettavissa, uudempia lehtiä lainataan. Poikkeuksena on Pasilan kirjasto, jossa on luettavana kokonaisia vuosikertoja. Sanomalehtiä ei lainata, niitä säilytetään kirjastoissa luettavana muutamia viikkoja tai kuukausia.
Lehtilistat voi hakea helmet.finna.fi -haun hakuruudusta. Kun haet aikakauslehtiä, kirjoita hakusanaksi aikakauslehdet. Tässä tapauksessa olennaista on rajata hakua AINEISTOTYYPPI -rajauksella. Valitse LEHTI/ARTIKKELI. Lisäksi...
Tiedot sotilaista löytyvät nykyään Kansallisarkistosta. Suomen Rakuunarykmentin asiakirjat on luetteloitu tunnuksella M-243 - M-261. Rakuunarykmentin aineistoja pääsee selaamaan esimerkiksi kaikkien aineistokokonaisuuksien aakkosellisesta listauksesta M-kirjaimen kohdalta (esimerkki aineistoista: https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=7059291174). Aineistoja ei ilmeisesti ole digitoitu, vaan niitä pääsee katsomaan alkuperäisinä Kansallisarkiston Helsingin toimipaikassa, jonka tutkijasaliin ne pitää siis etukäteen tilata.
Koska asiakirjoihin tutustuminen vaikuttaa melko monimutkaiselta, suosittelen ottamaan yhteyttä Kansallisarkiston Helsingin toimipaikkaan ja selvittämään, voiko henkilökunta etsiä tiettyä henkilöä...
Ilta-Sanomissa vuosina 2017 ja 2018 julkaistujen Kivi-tuikkuja ja niiden keräilyä käsittelevien artikkelien mukaan saadakseen kaikki värivaihtoehdot tästä Heikki Orvolan suunnittelemasta kynttilälyhdystä niitä pitää hankkia 47.Maarit Rasi, Ostitko tämän Kivi-tuikun? Saattaa olla tulevaisuuden arvokas keräilytuote Maarit Rasi, Kivi-tuikku on suomalaiskotien suosikki – 3 erikoisväriä, joista keräilijät ovat valmiita maksamaan
Sarjan uusi osa What Time the Sexton's Spade Doth Rust näyttäisi ilmestyvän alkukielellään englanniksi syyskuussa 2024, mutta sarjaa suomeksi julkaissut kustantaja Bazar ei ole vielä julkaissut tietoa suomennoksen ilmestymisen ajankohdasta. Tiedustelin asiaa myös suoraan kustantamosta, mutta en valitettavasti saanut vielä vastausta. Aikaisempien osien ilmestymistä kun katsoo, niin hyvin ripeällä tahdilla ne on suomennettu, jopa heti samana vuonna.
Riippuu mm. paikkakunnasta sekä ajasta ja olosuhteista, jolloin siirto on tehty. Tietoja voi löytyä esimerkiksi paikkakunnan kaupunginarkistosta, maakunta-arkistosta tai paikallisilta historiantutkijoilta, paikkakuntaa käsittelevistä historiateoksista tai paikallisesta museosta. Myös itse rakennuksessa voi olla merkintä, milloin ja mistä siirto on tehty. Rakennuksen arkkitehtuuristakin pystyy joskus päättelemään, miltä ajalta tai mistä paikkakunnalta se on kotoisin. Usein tietoja joutuu yhdistelemään eri lähteistä ja tekemään salapoliisityötä.
Muisteltu animaatiosarja lienee englantilaista alkuperää oleva Sointulan väki (The Clangers), jota esitettiin meillä vuosina 1971–72. Alun perin vuosina 1969–74 tuotetulle sarjalle on kuluvalla vuosituhannella (2015–) tehty jatkoakin. The Clangers (TV Series 1969–1974) - IMDb Clangers (TV Series 2015– ) - IMDb Kaksi lastenohjelmaa: Sointulan väki ja Filopat (yle.fi)
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Jospa jossakin päin Suomea joku muistaisi etsimäsi kappaleen! Ilmoitamme sinulle mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseisen laulun?
Kyseessä on varmaankin Ilkka Pitkäsen lastenromaani Eläinten talo (Otava, 1987). Kirjasampo-tietokannassa siitä kerrotaan näin: "Metsän keskellä oli unohdetun näköinen talo, jonka joukko eläimiä oli ottanut kodikseen ja nimennyt Anarkiaksi. Talon suojaan päätyy myös pieni kettuneiti Rosmariini, joka on nokinen ja puoliksi palanut ja hukannut äitinsä ja isänsä kun muut eläimet sen löytävät. Siirimamma, jänöpappa Massey Ferguson, karhu Kaapro ja muut ryhtyvät selvittämään kettuneiti Rosmariinin tilannetta." Jatko-osa Eläinten joulu on ilmestynyt 1988.
Kirjasto myy dvd- tai cd-r-levyjä 1,50 euron hintaan, jos omaa levyä ei ole mukana. Laitteiden käyttö sinänsä ei maksa mitään, mutta kirjastokorttia tai henkilötodistusta voidaan edellyttää. Näet Varaamo-tilavarauspalvelusta Helsingin kirjastojen digitointipalvelut hakusanalla "digitointi". Tällä hetkellä digitointi on mahdollista Vuosaaren, Itäkeskuksen ja Pasilan kirjastoissa. Palvelun kuvauksista näet kirjastokohtaiset tarkemmat tiedot käyttöoikeudesta, laitteistosta ja siitä, mitä tallennemuotoa on mahdollisuus käyttää.
Suomen kennelliiton sivuilla on tilastoituna Suomessa rekisteröityjä koirarotuja vuodesta 1990 alkaen. 1990-luvun alkupuolella suosituimpia FCI 2 -ryhmän koirarotuja ovat olleet rotweiler, dobermanni, pitkäkarvainen bernhardinkoira ja berninpaimenkoira. Vuonna 1990 rotweilereita rekisteröitiin 861 kpl ja vuonna 1993 jo 1064 kpl. Tilastoja voi selailla ja suodattaa täällä: KoiraNet-jalostustietojärjestelmä
Vaski-kirjastoilla on käytännöt myöhässä olevan aineiston käsittelyyn. Heti eräpäivän jälkeen asiakkaalle alkaa kertyä päivittäinen myöhästymismaksu, joka on tällä hetkellä 30 senttiä lainaa kohden päivässä. Päivittäisiä myöhästymismaksuja kertyy kuitenkin enintään yhdeksään euroon saakka lainaa kohti. Kun aineisto on myöhässä seitsemän vuorokautta, kirjasto lähettää siitä ensimmäisen muistutuksen, joka on tällä hetkellä kaksi euroa. Kun aineisto on myöhässä 21 vuorokautta, kirjasto lähettää siitä toisen muistutuksen, joka on tällä hetkellä viisi euroa. Nämä muistutusmaksut peritään myöhästymismaksujen lisäksi. Kun eräpäivästä on kulunut viisi viikkoa eikä nide ole palautunut, asiakkaalle lähtee lasku perintätoimiston kautta. Laskuun...
Porin ruotsinkielinen nimi on Björneborg, joka tarkoittaa Karhukaupunkia tai Karhulinnaa. Sen viimeisestä tavusta -borg Pori on nimetty. Latinaksi Björneborg on arctopolis, koska arktos tarkoittaa karhua ja polis kaupunkia.Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Pori (Porin nimestä viidennessä kappaleessa)
Kirja on lainattavissa useista pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Painokset ovat vuosilta 1942 ja 1987. Kirjastot ja saatavuustiedot näet täältä: www.helmet.fi Kirjoita ruutuun nimi ilman de-artikkelia. De sju dagarna on suomennettu vuonna 1948 nimellä Seitsemän päivää.
Siivoustyön käsikirja, Perussiivous ja Simppeliä siivousta ovat kaikki varattavissa Helmet-palvelussa osoitteessa http://www.helmet.fi/ Kotityöpalvelut ammatiksi-teosta ei ikävä kyllä löytynyt Helmetistä, eikä sitä ole tilattu helsinkiläiskirjastoihin. Frank-monihaun mukaan kirja löytyy Pirkanmaan ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulujen kokoelmista. Kaukolainapyynnön voi tehdä lomakkeella osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Etsimänne teos on Helsingin, Espoon ja Vantaan kirjastoissa juuri tällä viikolla valintaprosessissa. Kirjastoissa siis päätetään parhaillaan, mille osastoille teos hankitaan. Tällä hetkellä se näkyy jo valitun muutamiin kirjastoihin, mutta varmasti useampiakin kappaleita vielä tilataan. Tilaukset lähtevät kirjakauppaan ensi viikolla, ja sen jälkeen kestää vielä jonkin aikaa (päiviä - viikkoja), ennen kuin kirja on lainattavissa.
Tilannetta kannattaa nyt siis seurata HelMet-verkkokirjastosta ( www.helmet.fi ). Kun sieltä näkyvät teoksen tiedot ja se, että se on tullut vähintään yhteen kirjastoon pääkaupunkiseudulle, sen voi varata.