Vaikuttaa siltä, että käytössä ovat sekä post-alakulttuuriteoria että jälkialakulttuuriteoria. Molemmista löytyy joitakin viitteitä akateemisesta teksteistä. Ilmeisesti kumpikaan ei ole täysin vakiintunut käyttöön. Alakulttuurikäsitettä on pyritty korvaamaan käsitteellä osakulttuuri, mutta siihen en löydä tässä yhteydessä viittauksia.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/18252/gradu_pkomonen_0910.pdf?sequence=3&isAllowed=y
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/40571/978-951-39-4923-5.pdf?sequence=3
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/99602/gradu07323.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kari Litmasen ja Kalevi Puonnin kappale Vain taivas tietää sisältyy nuottijulkaisuun Marita Taavitsainen & Taina Kokkonen (2000).
Nuottijulkaisu kuuluu Kainet-kirjastojen kokoelmiin:
https://finna.fi/Record/kainet.701063
Lumon kirjastosta voi lainata varattua aineistoa ja sinne voi tehdä uusia varauksia maanantaista 11.5. alkaen. Voit siis varata mittarin 11.5. alkaen netissä helmet.fi tai puhelimitse Lumon kirjastosta. Mittari löytyy helmet-hausta nimellä "energiamittari".
Kun saat ilmoituksen että varaus on noudettavissa, voit hakea mittarin kirjastosta. Löydät lisätietoa asioinnista Vantaan kirjastoissa 11.5.-31.5. välisenä aikana täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Lumon_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Vantaan_kirjastot_avoinna_rajoitetusti_1(210372).
Kirjastojen palautuslaatikot ja -luukut toimivat vaihtelevasti kirjastosta riippuen. Riippuu tilanteesta ja kirjastosta, kuinka usein ne pystytään tyhjentämään ja sinne palautettu aineisto oikeasti palauttamaan kirjastojärjestelmään virkailijoiden toimesta. Nyt korona-aikana henkilökuntaa on voinut ko. kirjastossa olla paljon normaalia rajallisemmin. Kirjastojen uudelleen avaaminen sulkujakson jälkeen on aiheuttanut kiireitä, joista johtuen palautuslaatikkoon jätetyn aineiston käsittelykin on voinut viivästyä.
Kirjastojen käyttösäännöissä mainitaan tyypillisesti, että palautuslaatikoiden käyttö tapahtuu asiakkaiden omalla vastuulla, joten niitä kannattaa käyttää vain toissijaisena palautuskeinona. Tämä johtuu siitäkin, että...
Enter ry on tehnyt selkeän esityksen tästä amerikkalaisesta yhtiöstä Se löytyy alla olevasta linkistä:
https://bin.yhdistysavain.fi/1577988/mI6VEavfJZxtCCbENKe40SdYOs/Kansalliset_Seniorit_Googlen_palvelut.pdf
Helmet-kirjaston kirjavarastossa Pasilan kirjastossa on vanhoja Seura-lehden vuosikertoja. 1950-luvulta on vuoden 1953 numerot 1-26:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1092940__Sseura__P0%2C4__Orightresult__U__X8?lang=fin&suite=cobalt
Ainakaan kansikuvana näissä lehdissä ei ole etsimääsi kuvaa. Lehtiä voi tulla selaamaan Pasilan kirjastoon kirjaston aukioloaikoina. Muita numeroita ja vuosia kannattaa kysyä Kansalliskirjastosta. Yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Hämeenlinnan kirjaston kotiseutuvastaava tutki tätä. Tässä hänen vastauksensa: Enpä ole kyllä kuullut tällaisesta tarinasta. Lueskelin noita meidän Armas Launis - aiheisia artikkeleita (varsinkin jotenkin Hämeenlinnan aikoihin liittyviä), mutta en niistä löytänyt mitään viitauksia tällaiseen tarinaan. Noita-aiheisistakaan ei löytynyt vastaavaa.
Makupalat.fi:stä löysin sivuston Noituus, taikuus ja noitavainot Suomessa, joka on Marko Nenosen, aiheesta väitelleen tutkijan julkaisu. mutta sieltäkään ei löytynyt kyseistä tarinaa, https://www15.uta.fi/yky/arkisto/historia/noitanetti/index.fi.html. Nenosen väitöskirjaa Noituus, taikuus ja noitavainot (1992) pidetään perusteokseksi suomalaisessa noitavainotutkimuksessa....
Enter ry:n tarjoamaa opastusta tietokoneiden ja puhelimien käytössä on tarjolla useissa Helsingin kirjastoissa. Kyseiset kirjastot ja opastusten aikataulut löytyvät Helmet-palvelusivustolta. Opastusta on tällä hetkellä esimerkiksi Itäkeskuksen, Vuosaaren ja Malmin kirjastoissa.
Lisätietoa löydät Helmet-palvelusivustolta kunkin kirjaston sivulta. Tarkemmat tiedot saa ko. kirjastosa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Tapahtumat?es=8.9.2020…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Tapahtumat
Lasikorvainen vauva -satu on Hannele Huovin, se löytyy Tammen kultaiset sadut -kirjasta (2007, toimittanut Hannele Huovi). Tämän vastauksen kirjoittamisen hetkellä kirjaa on kaksi kappaletta paikalla Hämeenlinnan pääkirjastossa, eli kannattaa vaikka varata teos.
Sir Arthur Conan Doylen teoksesta The Sign of Four (1890) on kaksi suomennosta. Jussi Korhosen suomennoksessa vuodelta 2009 Baker Street Irregulars on suomennettu Baker Streetin palkkasoturit. Lea ja Timo Kukkolan suomennoksessa vuodelta 1999 kyseinen luku on suomennettu Baker Streetin vapaaehtoiset.
Kyseessä lienee Otavan Signal-sarja, johon sisältyivät esimerkiksi sellaiset kirjat kuin kysymyksessä mainittuja aiheita käsittelevät Julia Bellin Ahmatti ja Melvin Burgessin Hepo.
Hei!
Slovakiassa puhutaan siis slovakkia. Asiantuntevan vastauksen kielten nimistä saat nimineuvonnan kysymyslomakkeella. https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/nimineuvonnan_kysymyslomake
Voisi olla jokin lahkon Staphylinidae kuoriainen. http://insecta.pro/gallery/51844 Englanniksi Rove Beetles. Ne syövät puutarhassa muita hyönteisiä kuten punkkeja ja kirvoja eli ovat siten melko hyödyllisiä otuksia. https://www.gardeningknowhow.com/garden-how-to/beneficial/rove-beetles-in-gardens.htm
Luontoportissa on suomenkielinen kuvaus samasta ötökästä. https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/mika-otokka-10
Valitettavasti suoraa kanavaa, yhteistä osoitetta tai postituslistaa, jossa kirjoja voisi tarjota kaikkiin kirjastoihin, ei ole. Paras keino on tarjota eri kirjastojen hankintaosastolle kirjaa suoraan.
Kirjastot.fi-sivustosta löytyvät kaikkien yleisten kirjastojen yhteystiedot (Kirjastot-kanava). Myös erikoiskirjastojen ja yliopistokirjastojen tiedot löytyvät Kirjastot.fi:n Kirjastot-kanavalta.
Kirjastot.fi-sivustossa on myös Kirjastoala-kanava. Sieltä löytyvät Keskustelut, joita alan ammattilaiset seuraavat suhteellisen aktiivisesti. Keskustelut-osaan on perustettu Kustantajien tiedotteita kirjastoille -niminen foorumi, jossa voi tarjota kirjallisuutta kirjastoille.
Roope on kansanomainen asu nimestä Robert. Vanhojen nimien puhuttelumuodot löydettiin virallisiksi etunimiksi 1980-luvulla, niin myös Roope. Nimi otettiin uudelleen almanakkaan vuonna 2000; nimipäivä on 7.6.
Robert on englantilainen muoto germaanisesta nimestä Hrodebert (muinaissaksan hrothi, maineikas + berhta, loistava). Ruotsiin nimi Robert tuli 1600-luvulla eräiden skotlantilaisten mukana. Sieltä se saatiin myös Suomen almanakkaan.
Tietoja nimestä löytyy mm. seuraavista kirjoista:
Uusi suomalainen nimikirja, Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Vilkuna: Etunimet
Hei
Kiitos kysymyksestäsi ja pahoittelut vastauksen viivästymisestä.
Tästä teoksesta voisi olla apua:
TEOS Viran varrelta : toimihenkilö kirjoissa ja kuvissa / toim. Ulla Piela
JULKTIEDOT Helsinki : Toimihenkilöjärjestöjen sivistysliitto, 1996
ULKOASU 170 s. : kuv. ; 23 cm
STAND NRO 952-5091-02-3 (nid.)
Uudempaa suomalaista kaunokirjallisuutta, satunnaisia otteita:
Ihmisiä työssä : suomalaista nykyproosaa työn maailmasta / toimittaneet Tuija Takala, Kaisa Ikäläinen, Elise Tarkoma (Laatusana 2007)
Jari Järvelä: Veden paino (WSOY 2001)
Koivukari, Tapio: Missä aallot murtuvat (WSOY 2005)
Paronen, Samuli: Laiva (1972)
Ringbom, Henrika: Maarit Sarasteen kaipuu (Tammi 1999)
Ruuth, Alpo: Nousukausi (Tammi 1977)
Sinkkonen, Lassi:...
Toimittajamme mukaan kirjan pitäisi ilmestyä 28.3.17. Kirja on jo tilattu Vaski-kirjastoihin ja tällä hetkellä siihen kohdistuu 189 varausta. Kirjaa on tilattu koko Vaskiin 65 nidettä ja Mynämäkeen 2 nidettä, joista ainakin toinen on ilmeisesti Jokeri eli sitä ei voi varata. Vielä kirja ei siis ole saapunut kirjastoon, mutta varauksen siihen voi jättää. Milloin kirjan sitten saa, on mahdotonta vastata. Mynämäellä voi hyvällä onnella saada Jokerin tai sitten voi liittyä varausjonoon.
Löysin kirjan "Kirjeitä Faraoiden Egyptistä" (2004) jonka egyptologian tohtori Jaana Toivari-Viitala on kirjoittanut. Kirja käsittelee tavallisten ihmisten elämä Egyptissä, Deir el-Medina kylässä. Kirja löytyy esimerkiksi Turun pääkirjastossa hyllyssä 91.11.
Jaana Toivari-Viittala on myös kirjoittanut muutaman artikkelin Deir el-Medinasta, tietoa niistä löytyy täältä: http://www.egyptologinenseura.fi/Johtokunta/Jaana.htm Linkistä pääsee myös Deir el-Medina tietokantaan josta voi löytää paljon enemmän luettavaa Deir el-Medinasta.