Kielivalinta (englanti) on tehty kirjastokorttia haettaessa. Kielivalinnan perusteella kuitit ja kirjaston lähettämät viestit tulevat kyseisellä kielellä. Kirjaston asiakasrekisteriin merkityn kielivalinnan voi muuttaa kirjastossa. Kannattaa ottaa kirjastokortin lisäksi mukaan kuvallinen henkilötodistus. Ne esittämällä kirjaston henkilökunta voi muuttaa kielivalinnan suomeksi. Lapsen huoltaja joka on kirjastokortin takaaja voi pyytää muuttamaan myös lapsen kirjastokortin kielivalinnan suomeksi.
Kirjastonhoitajalla ei ole pätevyyttä vastata tähän kysymykseen tieteellisesti, joten voin vain esittää tietolähteitä, joista voit selvittää vastausta kysymykseesi. En kuitenkaan löytänyt lähteitä, joissa kerrottaisiin unentarpeen lisääntymisestä murrosiässä, vaan useissa lähteissä murrosikäisten unentarpeen kerrotaan olevan sama kuin aiemmin. Unen ajoitus kuitenkin siirtyy usein murrosikäisillä eli he valvovat illalla pidempään.
Lähteet ja lisätietoa:
Murrosikäisistä tulee illanvirkkuja - Terveyskirjasto
Unen tarve - Terve koululainen
Lääkärilehti - Nuori nukkuu myrskyn silmässä (laakarilehti.fi)
Nuoren nukkuminen - Mannerheimin Lastensuojeluliitto (mll.fi)
Kyseessä voisi olla Nikolain ratsuväkiopisto (ven. Николаевское кавалерийское училище, käännetty myös Nikolain ratsuväenopisto tai Nikolajevskin ratsuväkiopisto). Opistossa on opiskellut muun muassa Gustaf Mannerheim. En kuitenkaan onnistunut löytämään siitä kovin paljon tietoa suomeksi. Mikäli osaat venäjää, verkosta löytyy enemmän lähteitä. Finnasta löytyy yksi opistoon liittyvä kirja kirja ja joitain valokuvia.
Lähteet
Mannerheim-museo - Mannerheimin venäläiset rykmentit
nikolain ratsuväkiopisto | Hakutulokset | Finna.fi
Николаевское кавалерийское училище — Википедия (wikipedia.org)
Suomella on Venäjän kanssa rajaa noin 1 300 kilometriä, joten asiantuntijoiden mielestä muutaman sadan kilometrin aitaaminen ei aidosti estä liikkuvuutta eikä aita estä rajan ylitystä. Raja-aidan rakentamisella on ennen kaikkea symbolinen merkitys. Sillä tahdotaan luoda myös psykologista turvallisuuden tunnetta.
Rajavartiolaitos esitti jo syyskuussa, että osa itärajasta aidattaisiin laittoman maahantulon estämiseksi. Sen näkemyksen mukaan aita on välttämätön erityisesti poikkeustilanteissa, jossa rajalla tapahtuisi ohjattua siirtolaisilla painostamista tai jos maahantulo olisi laajaa. Virallisia arvioita mahdollisten laittomien rajanylittäjien lukumäärästä ei vastaani tullut.
https://yle.fi/uutiset/74-20001820
https://raja.fi/-/tietoa-...
Sanat ovat peräisin Jarkko Laineen runosta Lennosta kii, joka on yksi Laineen 60-luvun lopulla sävellettäväksi kirjoittamista teksteistä. Se ilmestyi ensimmäisen kerran Eero Koivistoisen vuonna 1968 Otavan kirjallisena äänilevynä julkaistulla Valtakunta-albumilla, jolla sen laulaa Eero Raittinen. Sittemmin kappaleesta on tehty useita muitakin levytyksiä. Laineen painetuissa runokokoelmissa Lennosta kii ei ole ollut mukana, ei edes kokoelmien ulkopuolisia runoja sisältävissä koosteissa Runot 1967-1987 ja Tähden harjalta : valitut runot.
Suomen armeijan uusia marssitapoja esiteltiin ensimmäisen kerran 5.5.1984 televisioidussa Spede show'n jaksossa. Sketsi sisältyy DVD-koosteeseen Spede show. [2], Voihan rähmä 1973-1984.
Spede Show 5.5.1984 - YouTube
Marsseja kohdissa 3:57–4:32, 6:06–6:20, 10:36–10:56, 18:25–18:45, 20:55–21:10, 26:00–26:14
Varaamo.hel.fi antaa hakusanalla ”näyttö” 37 osumaa. Kaikki tilat eivät ole kirjastoissa ja osumia tulee myös Vantaalta. Kannattaa käydä lista läpi, toivottavasti sieltä löytyy sopiva tila näyttöineen.
Hakutulos https://varaamo.hel.fi/search?date=2023-01-31&search=n%C3%A4ytt%C3%B6&p…
Turun linnassa on tänään kuusi osaa joita voisi kutsua torneiksi. Linna on monta kertaa ollut rakennuksen ja huoltotöitten alla. Alun perin linna koostui yhdestä ympyrämuurista ja kahdesta tornista. Tätä kutsutaan tänään vanhaksi linnaksi.
Linnan niin sanotussa uudessa osassa on tänään neljä paikkaa, joita voisi vielä kutsua torneiksi vaikka ne aiemmin ovat olleet korkeampia kuin tänään. Näistä kolme näkyy rivissä linnan itäpuolella, joista pohjoispäässä oleva on pyöreä torni, muurin keskellä on neliskanttinen ja eteläpuolella oleva näyttää tänään enemmän osalta kattoa. Kuudennes torni löytyy linnan pohjoispuolelta muurin keskiosasta, eikä ole myöskään tänään paljon korkeampi kuin muurin katto.
Turun Museokeskus...
Virittäjä-lehden verkkosivuilta löytyy vuonna 1920 julkaistu kielitieteilijä T. I. Itkosen artikkeli Lappalaisperäisiä paikannimiä suomenkielen alueella. https://journal.fi/virittaja/issue/view/1946
Sen paikannimiluettelossa arvellaan utkun olevan muunnos alkuperäisestä sanasta: Utkujärvi, -joki Muonio, Utkusenjärvi Oulun p., Utkonaho Heinjoki, vrt. lpR uđke uusi t. I.utke tapa, elje.
https://journal.fi/virittaja/article/view/27779/43735
Ainakin yksi Jari Tertti työskenteli aikoinaan nyt jo lakanneessa sanomalehti Uudessa Siomessa valoluvaajana.
https://www.museovirasto.fi/fi/kokoelmajatietopalvelut/kuvakokoelmat/ko…
Lähettämäsi kuvan perusteella en minäkään kollegoineni onnistunut tunnistamaan lajia. Olisikohan lajintunnistussovelluksista apua? Nämä ovat nykyään hyvin suosittuja, ilmaisia sovelluksia, joita voi ladata omalle matkapuhelimelle. Sovellus voi tunnistaa lajin kuvan perusteella. Kannattaa ainakin kokeilla! Seuraavissa linkeissä esitellään muutama tällainen sovellus ja miten ne toimivat:
Törmäsitkö outoon kasviin tai hyönteiseen? Lajintunnistukseen saa apua uudessa palvelussa - MT Metsä - Maaseudun Tulevaisuus
Näin tunnistat kasvin tai eläimen puhelimen avulla – Digitreenit – yle.fi
Testissä lajeja tunnistavat kännykkäsovellukset – voiko tekoälyyn luottaa? (suomenluonto.fi)
Jos olet esimerkiksi Facebookissa, voit saada myös...
Kolikoiden arvioinnissa kannattaa kääntyä asiantuntevien keräilijöiden puoleen. Esim. Suomen Numismaatikkoliitto Linkki
Monet kolikoita myyvät liikkeet antavat myös ilmaisen arvion rahoista esim. Kultakolikko.fi Linkki
Vihjeitä rahojen myytihinnoista saa myös erilaisista katalogeista esim. Eurokolikko.fi Linkki
Muisteloissa-valssi näyttää sisältyvän nuottikokoelmaan Eino Sipposen sävelmistöä : tangot, valssit, laulut, humpat, jenkat [1] (1975). Kokoelma näyttäisi löytyvän ainakin Tampeeen ja Jyväskylän kirjastoista. Nuotin voi tilata kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Omaksi hankkiminen voi olla hankalaa, kun on kyse melko kauan sitten julkaistusta omakustanteesta. Sipposen nuottisarjan muita osia on ollut myynnissä Tori.fi:ssä ainakin syksyllä 2022.
Saatavuustieto Piki-verkkokirjastossa.
Valitettavasti tietoa en löytänyt.
Kysymys kannattaa esittää Warre forumilla http://www.warreteam.com/forum/
Tietoa voisi olla myös Suomen ajoneuvohistoriallinen keskusliitossa - SAHK ry https://www.sahk.fi/
Four Catsin esittämistä kappaleista ei ole julkaistu nuottikokoelmaa. Suomen äänitearkisto listaa 107 Four Catsin levyttämää sävellystä. Näistä valtaosasta löytyy nuotinnoksia eri kokoelmista, mutta useimmat ovat sovituksia sooloäänelle ja säestyssoittimelle.
Joitakin sovituksia löytyy kuorolle, jotka voisivat soveltua. "Painu pois Jackista" löytyy englanniksi ja ruotsiksi kuorosovitus naisäänille teoksessa Dam kören (Warner, 2002). Sekakuorosovituksia on ainakin "Joulupukin maasta" teoksessa Jouluna 1 (Sulasol, 2014) ja "Kuuraparta" teoksessa Joulun aikaan: 150 joululaulua sekakuorolle (Warner/Sulasol, 1998)
Kyllä, Ylelle voi lähettää ohjelmatoiveita palautelomakkeen kautta. Tässä linkki Ylen asiakaspalvelun verkkosivuille: Asiakkaiden Service Portal - Customer Service (yle.fi)
Voisikohan kyseessä olla joku Jørn Rielin Kertomuksia isieni talosta -sarjan kirja? Sarjassa on kolme osaa: Hupaisa juttu koristaa kasvot (suom. 1973), Meidän herramme ketunloukku (1974) ja Ensitapauksen juhla (1975). Yksi kirjan henkilöistä on äidistään ja isästään tietämätön poika Agorajaq.
Helmet-kirjastojen valikoimaan kuuluu jo useita painettuja Pikkuketun salaisuus -kirjoja, joten tällä hetkellä täydennyslahjoituksia ei välttämättä tarvita.
E-kirjaston hankinnoista voit ottaa yhteyttä esim. kaupunginkirjaston hankintaan Pasilan kirjastoon.
Yhteystiedot: Kokoelma- ja metatietoyksikkö | Numerot.hel.fi
Aivan tarkkoja ja luotettavia tietoja asiasta ei pysty löytämään. Wikipedia listaa aseita, joita Venäjän arvellaan käyttäneen. Le Monden mukaan molemmat maat käyttävät valtavat määrät drooneja, jopa 10 000 kuukaudessa. Center for Strategic and International Studies on koostanut diagrammeja eri ohjustyypeistä, joita Venäjä on käyttänyt - tietojen mukaan Venäjä olisi ampunut useita satoja ohjuksia kuukaudessa.
Veriryhmää ei voi päätellä näillä tiedoilla. Äidiltä voi periä A-antigeenin tai ei. Isän veriryhmä ei ole tiedossa. Käytännössä lapsi voi olla mitä tahansa neljästä veriryhmästä. Samoin näistä veriryhmistä jokainen voi olla + tai -, vaikka äitikin olisi RhD-positiivinen.
Lähteet:
https://www.puhti.fi/tietopaketit/veriryhmat/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Veriryhm%C3%A4
