Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi. Ilmoitamme sinulle, mikäli saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä kirjaa?
Ruotsin kielioppikirjoista löydät ruotsin verbitaivutuksen perusteet.Ruotsinkielen fraasikirjoista löydät varmaan kaipaamaasi partikkeliverbien taivutusta.Tarkennettu haku sanoilla ruotsin kieli ja Fraasit toi esiin kolme uudehkoa kirjaa. Luthman, Hans:Svenska idiom : 5 000 vardagsuttryck (2017)Hakkarainen, Marja: Frasfickis : frasbok i svenska för affärskommunikation : ruotsin kielen sanoja ja sanontoja työ- ja liike-elämää varten (2000) sekä Linnapuomi, Kalervo:Ord och uttryck : ruotsin perussanasto (2000) Linkki Helmet hakutulokseen
Asiasta voisi kysyä Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta. Linkki sivulle.Kysyä voi myös puhelimella: Nimineuvonnan puhelin 0295 333 203 (torstaisin klo 10–12)Wikipedia väittää Nimen Jurmo on arveltu tulevan suomenkielisestä nimestä Juurimaa. Jurmon varhainen maininta löytyy 1200-luvulta peräisin olevasta tanskalaisesta itineraariosta, jossa kuvataan purjehdusreittiä Tanskasta Rääveliin eli Tallinnaan. Linkki Wikipediaan.
Talvi- ja jatkosodan kenttäsairaaloiden liikkeiden jäljittäminen on usein haasteellista, sillä sotahistorian yleisesityksissä ne mainitaan lyhytsanaisesti ja erityisesti asemasodan vuosilta mainintoja ei ole yleensä sitäkään vähää. Kenttäsairaaloista ei ole julkaistu juurikaan omia historiikkeja tai niiden toimintaa kootusti käsittelevää tutkimusta.Ilkka Mäkitien teoksessa Puolustusvoimien lääkintähuolto sotavuosina (Sotilaslääkinnän Tuki Oy 2021) kenttäsairaaloiden divisioonat ja toimintasuunnat on listattu vuoden 1941 osalta seuraavasti:24.KS: 3.D., III AK, Vienan Karjala32.KS: 11.D, Laatokan KarjalaJatkosodan historia 1-6 -teossarjassa 24.KS:n B-osasto esiintyy vain kesä-heinäkuun vaihteessa 1944 III ja IV A:n saumakohdassa...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Hyttiselle on esitetty ainakin kaksi hyväksyttävää selitystä. "Järvi- ja suomalmista on sulatettu rautaa hytti- tai hytty-nimisissä rakennelmissa. Myös tervaa on poltettu hyteissä. Ammatin tai asuinpaikan perusteella on näistä hyteistä voinut saada aiheen lisänimi, sitten sukunimi. -- Ammattinimitysselitystä tukee esim. Rantasalmella 1556–59 merkitty Anders Hyttesmed (smed 'seppä'). Sen perusteella, että kirjoitusasu Hyttinen vaihtelee vanhoissa lähteissä asun Hyttyinen kanssa, on nimeä pidetty väheksyvänä lisänimenä, joka vertaa henkilöä pieneen hyönteiseen. Aina ei ole voitu erottaa Hyttinen ~ Hyttyinen -nimeä muodosta Hytöinen (sääsken nimityksiä on myös hytönen). -- Savosta...
Valokuvien perusteella näyttää siltä, että kyseessä on mäntykehrääjän toukka.Ks. mäntykehrääjä - Dendrolimus pini | Tunnistus | Suomen LajitietokeskusLähde: Suomen Lajitietokeskus
LEIMA: Tyylitelty piirros Arabian ensimmäisestä tunneliuunista värileimana 1932 - 1949. Ruskea, vihreä tai kulta.MALLITUNNUKSET:Tehtaan sisäistä käytäntöä varten jokaiselle esineelle on annettu mallitunnus, joka astioissa on kirjain tai kirjainpari. Tämä näkyy esineen pohjassa massaan painettuna milloin selvemmin, milloin heikommin leiman syvyydestä tai lasitteen paksuudesta riippuen. Siihen on usein liitetty kokotunnus, esimerkiksi liemikulho FQ 1 tai paistivati AB 15. Mallitunnukset olivat aluksi samoja kuin Rörstrandissa käytetyt. Kun malli poistettiin tuotannosta, myös sen tunnus jäi pois käytöstä ja se saatettiin ottaa myöhemmin toiselle mallille. Niinpä Arabian tuotannossa on ollut kaksi eriaikaista A-, AR-, E- ja X-mallista...
Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite. Myös Poste restante -osoite käy.
Kirjoilla ei tarvitse välttämättä olla Helsingissä. Myös toisen kunnan alueella kirjoilla oleva voi saada Helmet-alueen kirjastokortin.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Kyseessä on Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n ja A-klinikkasäätiön Lahjoita lämpöä -kampanja, jossa haastetaan ihmisiä neulomaan asunnottomille ja muille vähäosaisille villasukkia ja lapasia.
Lahjoita lämpöä -kampanja alkaa - EHYT ry
Lahjoita lämpöä -kampanja alkaa | A-klinikkasäätiö (a-klinikkasaatio.fi)
Lahjoita lämpöä! | Helmet
Kuvaamasi kaltainen kohtaus löytyy ainakin Metsoloiden 12. jaksosta "Lasi shampanjaa". Kohtauksessa Kari Kaukovaara ja kunnanjohtaja Tolonen keskustelevat lounaan äärellä laskettelukeskuksen sijoituspaikasta. Kohtaus alkaa jaksossa noin 34 minuutin ja 30 sekunnin kohdalla.
Jakso on katsottavissa Yle Areenasta vielä 19.3.2022 asti. Suora linkki: https://areena.yle.fi/1-1592176
Jo aiemmassa vastauksessa linkatusta Tilastokeskuksen julkaisusta (https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/98780/xksk_vrm_1749-1999_1999_dig.pdf?sequence=1) löytyy pelkän väestönlaskennan lisäksi paljon muutakin tietoa väestön rekisteröimisestä.
Julkaisun sivulla 25 kerrotaan läsnäolevan ja poissaolevan väestön jaottelusta: ”Läsnäoleva väestö sisälsi kunnan alueella vakinaisesti asuvan väestön. Poissaoleva väestö jaettiin kolmeen osaan siten että erotettiin (1] ulkomailla olevat, (2) muualla Suomessa olevat, jotka eivät olleet kirjoissa muussa seurakunnassa ja (3) ne henkilöt, joiden olinpaikasta ei ollut tietoa.”
Kuten julkaisusta käy ilmi, muuttojen rekisteröimiseen liittyi paljon epätarkkuutta. Julkaisussa kerrotaan: ”...
Kielivalinta (englanti) on tehty kirjastokorttia haettaessa. Kielivalinnan perusteella kuitit ja kirjaston lähettämät viestit tulevat kyseisellä kielellä. Kirjaston asiakasrekisteriin merkityn kielivalinnan voi muuttaa kirjastossa. Kannattaa ottaa kirjastokortin lisäksi mukaan kuvallinen henkilötodistus. Ne esittämällä kirjaston henkilökunta voi muuttaa kielivalinnan suomeksi. Lapsen huoltaja joka on kirjastokortin takaaja voi pyytää muuttamaan myös lapsen kirjastokortin kielivalinnan suomeksi.
Laulu nimeltä Mun kuormani on julkaistu nuottikokoelmassa Laulun aika : hengellisen laulukirjan lisäosa [2008, Aikamedia, 978-951-606-855-1]. Tarkempia tietoja ei verkkohaulla löytynyt, mutta kysessä voi olla etsitty laulu.
Nuottikokoelmaa on saatavissa Anders-kirjastoista.
Olen poiminut muutamia historiallisia romaaneja, jotka sijoittuvat yli 150 takaiseen aikaan ja joista olen itse pitänyt. Listalta olen pyrkinyt poistamaan sotataistelujen kuvauksia sekä kirjoja, joilla on kovin monta kertojaa. Olen yrittänyt jättää pois taistelukuvauksia sisältäviä kirjoja sekä niitä, joissa on kovin monta kertojaa. Helmetistä historiallisia romaaneja voi hakea lisää hakusanalla HISTORIALLISET ROMAANIT. Hakuun voi yhdistää maan tai aikakauden. Vaikka Historialliset romaanit 1600-luku
Suomen historiaan liittyviä romaaneja
Havaste, Paula
Laahus
Naisen elämää nuijasodan ajan Suomesta, 1500-luvulta. Vaikka eletään sodan keskellä, varsinaisia taistelukuvauksia ei ole. Kurjuutta ja väkivaltaa kuitenkin on.
Kanto...
Kysy museolta -palvelun ammattilainen (Valokuvataiteen museosta) on antanut ohjeita lasinegatiivien puhdistamiseen:
https://www.kysymuseolta.fi/valokuvataiteenmuseo/#!id=376 . Sama palvelu on ottanut kantaa myös lasinegatiivien digitointiin :https://www.kysymuseolta.fi/valokuvataiteenmuseo/#!id=14 .
Nuotti Martti Similän säveltämään ja Olli Nuorron sanoittamaan Kirvun valssiin sisältyy Alli Hosiaisluoma-Karppisen toimittamaan teokseen Kirvun Luonnonparantola - Karjalan helmi (2011).
Mikäli teos ei kuulu oman lähikirjastonne kokoelmiin, voitte tilata sen lainaan kaukopalvelun kautta.
Kappaletta ei ole kuultavissa miltään äänitteeltä.
https://finna.fi/
https://finna.fi/Record/heili.243280
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5142245
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5142242
Kävin tutkimassa Helsingin kaupunginkirjaston toimintakertomuksia ja raportteja, mutta niin outoa kuin se onkin, missään ei kerrottu toimipisteiden aukioloaikoja. Löysin vain eräästä kehittämissuunnitelmasta maininnan siitä, että kirjastojen aukiolo on viikolla n. 10 tuntia, lauantaisin 5-6 tuntia ja jotkut toimipisteet pitävät jopa sunnuntaisin auki. Tämä kuvasti oloja 1990-luvun puoivälissä. Kirjaston historiaa kuvaavasta teoksesta löytyi maininta Pukinmäestä, joka piti oviaan auki sponsorien avulla, Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005 / Mikko Laakso. Helsingin kaupunki, kaupunginkirjasto 2010.
Helsingin seudun puhelinluettelosta löytyvät aukioloajat...
Varaamo.hel.fi antaa hakusanalla ”näyttö” 37 osumaa. Kaikki tilat eivät ole kirjastoissa ja osumia tulee myös Vantaalta. Kannattaa käydä lista läpi, toivottavasti sieltä löytyy sopiva tila näyttöineen.
Hakutulos https://varaamo.hel.fi/search?date=2023-01-31&search=n%C3%A4ytt%C3%B6&p…
Turun linnassa on tänään kuusi osaa joita voisi kutsua torneiksi. Linna on monta kertaa ollut rakennuksen ja huoltotöitten alla. Alun perin linna koostui yhdestä ympyrämuurista ja kahdesta tornista. Tätä kutsutaan tänään vanhaksi linnaksi.
Linnan niin sanotussa uudessa osassa on tänään neljä paikkaa, joita voisi vielä kutsua torneiksi vaikka ne aiemmin ovat olleet korkeampia kuin tänään. Näistä kolme näkyy rivissä linnan itäpuolella, joista pohjoispäässä oleva on pyöreä torni, muurin keskellä on neliskanttinen ja eteläpuolella oleva näyttää tänään enemmän osalta kattoa. Kuudennes torni löytyy linnan pohjoispuolelta muurin keskiosasta, eikä ole myöskään tänään paljon korkeampi kuin muurin katto.
Turun Museokeskus...
