Unto Tupalan teoksessa "Lahden rakentaminen jatkui - rakentaminen vuoden 1882 lisäysmaakaavan ja vuoden 1905 laajennuskaavan alueelle" todetaan Harjukatu 2:sta, että vuonna 1938 rakennettu puurakenteinen pientalo paloi 1980-luvun alussa. Uusi arkkitethtuuritoimisto Veikko Gröhnin suunnitelema rakennus rakennettiin paikalle vuonna 1988. Riitta Niskasen toimittamassa "Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista" teoksessa kuvataan Harjukadun länsiosan pientaloaluetta, jossa palon tarkemmaksi ajankohdaksi mainitaan vuosi 1985.Lähteet:Niskanen, R. (2000): Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista. Lahden kaupunginmuseo, Salpausselän Kirjapaino. Julkaisun tarkemmat tiedot Lastu-...
Sininen väri edustaa rauhallisuutta ja vastuullisuutta perusväriteorian mukaan. Yhteenkuuluvuus ja monarkian jatkuvuus lienevät myös syinä. Sinisen värin käyttäminen viittaa myös isänmaallisuuteen sillä Yhdistyneen Kuningaskunnan lipun (Union Jack) yksi väreistä on sininen. Linkki Voguen sivuille Lisää väriteoriasta kirjassa: Martti Huttunen Värit pintaa syvemmältä. WSOY, 2004 "Värivalinnan motiiveille lienee tietyt perustelunsa, kun merkittävässä asemassa itseään pitävät naiset esiintyivät mielellään "mariansinisessä" puvussa. Sinisen värin suosio yleistyi naisten keskuudessa kun 1980-luvulla erään vuoden muotivärikartassa, ns. trendivärikartassa, esiteltiin aristokraattisen sininen värisävy." s. 112
Tarkoitatko ehkä kappaletta "Katson vuorilta laaksoon"? Se alkaa: "Niin kuin meri rannaton pauhaa". Kertosäkeessä lauletaan: "Kun mä katson alas vuorilta laaksoon päin". Tämän kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Jukka Kuoppamäki.Lähde:http://www.fono.fi
Rauman pääkirjastossa on mahdollista digitoida materiaalia vinyyliltä cd-levylle. Digitointihuone tulee varata etukäteen esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostitse. Huoneessa on ohjeet digitointia varten, mutta jos asiakas tarvitsee henkilökunnan apua, kannattaa siitäkin ilmoittaa etukäteen.
Power.fin sivulla todetaan muun muassa, että induktioliesi ei lämpene muualta kuin kattilan tai pannun kohdalta.
https://www.power.fi/artikkelit/ostajan-oppaat/ostajan-opas-keittotasot/
Rotyhygieniasta löytyy Helmet-haulla kaksi teosta:
Kansamme parhaaksi : rotuhygienia Suomessa vuoden 1935 sterilointilakiin asti / Markku Mattila sekä
Mongoleja vai germaaneja? : rotuteorioiden suomalaiset / [toim.] Aira Kemiläinen, Marjatta Hietala, Pekka Suvanto Helmet
Kehitysvammahuollon historiasta löytyy teos Selviytymistarinoita : sata vuotta kehitysvammahuollon arkea / Päivi Ylikoski ; [kuvat: Rinnekodin ja Vaalijalan arkisto..et al.]
Finna-haku löytää rotuhygieniasta Suomessa mm. Markku Mattilan väitöskirjan Kansamme parhaaksi : rotuhygienia Suomessa vuoden 1935 sterilointilakiin astiNäytä tarkat tiedot Finna
Kookospalmun sisältämä kirkas neste on oikeastaan nimeltään kookosvesi. Elintarvikkeenakin tunnettu kookosmaito taas valmistetaan juuri siemenvalkuaisesta jauhamalla, puristamalla ja uuttamalla. Tätä siemenvalkuaista kasvin alkio käyttää ravinnokseen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kookosp%C3%A4hkin%C3%A4
https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/tiedatko-mita-eroa-on-kookos…
https://en.wikipedia.org/wiki/Coconut_water
https://en.wikipedia.org/wiki/Coconut_milk
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimitoimiston Vanajan paikannimikokoelmasta löytyy vuonna 1925 kirjattuna seuraava tieto: Pajamäki (Vanaja, Idänpää) tila, erotettu Heikkilästä (1900-luvulla syntynyt nimi). Heikkilä oli yksi Idänpään ja viereisen Tyllilän kylien vanhoista kantatiloista. 1900-luvun alussa Idänpäässä oli neljä maakirjataloa, Äijälä, Heikkilä, Anttila ja Honkala. Vaikka talot siirrettiin myöhemmin kauemmas kaupungistuvalta alueelta, niiden nimet ovat edelleen edustettuina alueen katunimistössä.
Varsinaisesta pajasta, jonka voisi olettaa olevan tilankin nimen taustalla, en löytänyt tietoa, mutta Idänpäässä nykyisten Papinniityntien, Anttilankadun ja Viipurintien rajaamalla alueella asui 1900-luvun alkupuolella ...
Boontjiesop on perinteinen etelä-afrikkalainen papukeitto. En löytänyt ruoasta suomeksi tietoa, englannikielisen reseptin sisältö kääntämänäni:
Raaka-aineet
-225 grammaa valkoisia papuja (esim haricot-papu)
-kylmää vettä liottamiseen
-2 litraa vettä keittämiseen
-2 keskikokoista purjoa tai purjosipulia
-450-500 g vihannessekoitusta (kuutioituja porkkanoita, turnipsia, selleriä, ja sipulia)
-4 kuorittua, kiehautettua tomaattia pilkottuina
-5cm vihreää, puolitettua ja simenistä puhdistettua chiliä
-2 valkosipulinkynttä (tai maun mukaan) kuorittuina ja murskattuina
-laakerinlehti
-2-3 teelusikkaa suolaa
Valmistus
-liota pavut runsaassa kylmässä vedessä petettynä yön yli
--kuivata ja laita pavut suureen ja tukevaan...
Hei,
Yleensä lapsen jäädessä orvoksi, ottavat sukulaiset, usein isovanhemmat, lapsen huolettavakseen. Jos sukulaisista ei olisi löytynyt, olisi sijaishuolto ollut tarpeen. Sijaishuollon järjestämisen vaihtoehtoina olisi tässä kohtaa ollut perhehoito, lastenkoti tai koulukoti. Kuntien taloudellinen tilanne osaltaan ratkaisi, oliko kunnilla mahdollisuutta sijoittaa lapsia lastenkoteihin. Koulukodeista on todettu, että ne miellettiin lastensuojelun laitoshoidon ääripääksi ja usein näihin sijoitettiin jollain tavalla oireilevia lapsia tai nuoria. Luultavasti myös adoptio olisi ollut heti mahdollista ja toisaalta sijaisperheissä olleista sijaislapsista osa on myös adoptoitu myöhemmin.
Vuonna 1983 säädettiin uusi lastensuojelulaki, joka...
Eila Kivikk'ahon runo "Satua" alkaa: "Kiukunharmaat pilvimöykyt, mikä teitä vaivaa?" Runo sisältyy Kivikk'ahon kokoelmaan "Viuhkalaulu" (WSOY, 1945) ja myös hänen "Kootut runot" -teokseensa, josta on useita painoksia, sekä Marjatta Kurenniemen ja Hellin Tynellin toimittamaan kirjaan "Lasten runotar : valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville" (Valistus, 1962).
Reisjärvisistä Ahon ja Aholan suvuista on koottu sukututkimus Reisjärviset Ahon ja Aholan suvut (Seppo Aho, 2004), josta voisi olla apua. Piippolan alueelta ei ole erikseen sukututkimusta.
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on tällä hetkellä 17 henkilöä, joiden sukunimi on Simiö. Heistä seitsemän on miehiä ja 10 naisia.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Löydät laulun nuottikirjasta Juhlien juhla - uuden vuosituhannen lauluja (Suomen lähetysseura ja Pekka Simojoki, 2008). Nuotin voi varata Helmetin kautta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1885391?lang=fin
Hakemalla PIKI-verkkokirjastosta (https://piki.finna.fi/) esim. hakusanoilla "paksulehtiset valokuvat" löytyy valokuvin kuvitettuja pahvisia katselukirjoja. Näistä suurin osa tosin keskittyy erilaisiin eläimiin ja esineisiin, mutta selaamalla löytyy myös vauva- ja lapsiaiheisia kirjoja. Varauksen tekemällä saat kirjat lähikirjastoosi.
Tässä joitakin vinkkejä:
Ahtola, Nina: Nina's babies
Hurme, Vuokko: Maailman napa
Rudnert, Björn: Osaan itse sisällä; Osaan itse ulkona
Sirett, Dawn: Värit : kukkuu!; Vauvan päivä : kukkuu!; Vauva sanoo kukkuu!; Silmät, nenä suu : kukkuu!
Valitettavasti vastaajamme eivät muistaneet kyseistä laulua. Muistaisiko joku lukijosta sen? Tietoja laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Hei!
Muistelemasi kirjasarja vaikuttaisi Dian Curtis Reganin Aavekaksoset-sarjalta.
Sarjassa on 8 osaa, joista ensimmäinen on nimeltään Tervetuloa kummitustaloon (alkuteos ilmestynyt v. 1994). Kirjoissa seikkailevat aavekaksoset, Robert ja Rebekka koiransa Takun kanssa, ja kun ensimmäisessä osassa Shookin perhe saapuu heidän vanhaan kotitaloonsa, perheen tyttö Kim aistii välittömästi talossa olevan jotain outoa. 11-vuotiaiksi jääneet aavekaksoset ovat menehtyneet kohtalokkaassa veneilyonnettomuudessa v. 1942 ja jääneet kummittelemaan vanhaan kotitaloonsa. Jokaisessa kirjassa selvitetään jotain mysteeriä.
Osien nimet ovat:
- Tervetuloa kummitustaloon
- Salainen toivomuslähde
- Mursuvuoren arvoitus
- Kadonneen patsaan tapaus
-...