Paavo Cajanderin suomennoksessa repliikki kuuluu: " Viel', ystävät, viel' yksi ryntäys". Se löytyy vuodelta 1905 olevasta Shakespearen teoksesta Kuningas Henrik viides sekä teoksista William Shakespearen draamat 6 ja William Shakespearen kootut draamat 7. Jälkimmäisissä näytelmän nimi on Kuningas Henrik V; suomennos on sama.
Nettilähteiden mmukaan kikenä tarkoittaa Turun seudun murteissa omenaa, erityisesti pientä, kituliasta ja kitkerää omenaa. Kirjallisista lähteistä ei löytynyt kikenälle selitystä. Priisi voi tarkoittaa Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan sekä hyppysellistä (kuvaten siis jonkun määrää) että tuulenpuuskaa.
Ian Fleming (1908 – 1964) on kirjoittanut 12 James Bond –romaania ja kaksi novellikokoelmaa, jotka toimivat lähtökohtana 16 Bond -elokuvalle tai ainakin antaneet elokuville nimensä.
Casino Royale (Gummerus 1963) (Casino Royale, 1953)
Elä ja anna toisten kuolla (Gummerus 1966; myös nimellä Anna toisten kukkien kuolla, Jalava 2003) (Live and Let Die, 1954)
Kuuraketti (Gummerus 1965) (Moonraker, 1955)
Timantit ovat ikuisia (Gummerus 1966) (Diamonds Are Forever, 1956)
James Bond Istanbulissa (Gummerus, 1966) (From Russia, with Love, 1957)
Tohtori No (Gummerus 1963) (Dr. No, 1958)
007 ja Kultasormi (Gummerus 1965) (Goldfinger, 1959)
Pallosalama (Gummerus 1962) (Thunderball, 1961)
007 rakastettuni (Gummerus 1966) (The Spy Who Loved Me,...
Laissa yleisistä kirjastoista (17 §) sanotaan seuraavaa: ”Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu. [– –] Kunnan kirjastolaitosta johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys kirjastojen tehtäviin ja toimintaan.” Laki löytyy kokonaisuudessaan Finlex-tietokannasta osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492
Laki siis jättää melko paljon väljyyttä henkilökunnan koulutuksen suhteen. Työnhakuilmoituksista näkee, että työnantajilla on erilaisia...
Pienen mylläyksen jälkeen nämä löytyivät, eikä tarvinnut
odottaa ensi viikkoon:
1. Rohdinmekkotyttö oli todella Aale Tynnin. Löytyy
hänen "Kootuista runoistaan", s. 227 nimellä
"Rohdinmekko-balladi".
2. Toinen kysytty on Immi Hellenin runokirjasta
"Lapsuuden lauluja", s. 97. Runon nimi on
"Äiti leipoo". Kyseisessä runossa ei tosin puhuta
sotainvalidista.
3. Tähän tarvitsin tutulta apua. Tekijä on Oiva
Paloheimo. Löytyy hänen kirjastaan "Runot", s.
196. Runon nimi on "Kirkkotiellä". Lisäksi ystä-
väni epäili, että em. sotainvalidi liittyykin
johonkin Oiva Paloheimon runoista, josta monet
käsittelevät sotaa.
Kyseessä voisi olla Eva Ibbotsonin tarina "Pelastakaa kummitukset". Siinä Rick-niminen koulupoika koettaa auttaa kodittomaksi joutuvaa kummitusperhettä, ja muun avun lisäksi hän antaa myös pienen, sairaan vampyyrin imeä verta ranteestaan.
Tarina löytyy Helsingin kirjastoista kolmen kasetin äänikirjana (http://www.helmet.fi/record=b1308796~S9*fin) ja kirjana Espoon, Helsingin ja Kauniaisten kirjastoista (http://www.helmet.fi/record=b1308795~S9*fin).
Julkishallinnon palvelu Suomi.fi toimii verkossa ja on monipuolinen sivusto, jossa on myös aiheenmukainen hakemisto http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/ . Palvelut aiheittain - > Asuminen ja rakentaminen, sivustolta löytyy myös aiheeseen liittyvä lainsäädäntö. Asuntoyhtiölaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091599 . Ote lakitekstistä: "Tarkoituksensa toteuttamiseksi asunto-osakeyhtiö huolehtii hallinnassaan olevien kiinteistöjen ja rakennusten pidosta siten kuin tässä laissa säädetään ja yhtiöjärjestyksessä määrätään."
Kiinteistöliiton sivuilla mainitaan vastuunjaosta "Taloyhtiön vastuunjakotaulukko perustuu uuteen asunto-osakeyhtiölakiin (1599/2009) ja erityisesti sen kunnossapitoa käsittelevään 4. lukuun....
Rauni-nimelle on esitetty kaksi vaihtoehtoista tulkintaa. Sen on ajateltu olevan joko muunnos skandinaavisista "pihlajaa" merkitsevistä sanoista (reynir, raun, rönn) tai juontuvan niin ikään skandinaavisista Ragn-alkuisista nimistä (Ragna, Ragnhild), joiden taustalla ovat merkitykset "neuvo" tai "jumalan voima".
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Rosa Liksomista löydät tietoa mm. Pekka Tarkan toimittamasta teoksesta "Suomalaisia nykykirjailijoita" 2000.
Kattavasti koottua perustietoa löytyy myös internetistä kirjailijatietokannasta "Sanojen aika". (http://kirjailijat.kirjastot.fi). Valitse täältä pudotusvalikosta Rosa Liksom (kirjailijat sukunimen mukaan aakkosissa). Löydät hänestä henkilötietoja, tekstinäytteen sekä kirjallisuus- ja www-lähteitä ja arvosteluja, joista osa on luettavissa netissäkin.
Hyvät internet-sivut löytyvät Rovaniemen kirjaston sivuilta osoitteesta:
http://www.rovaniemi.fi/taide/kirjasto/kirjail/rosa/liksom.htm
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Sorjo oli Suomen almanakassa vuosina 1929-1949. Nimen tausta on epäselvä. Se saattaa olla Sorja-nimen rinnakkaismuoto samaan tapaan kuin Marjo-nimi on Marja-nimestä kehittynyt. Sorja tarkoittaa sopusuhtaista, kaunista, siroa ja sievää.
Luhkan teko-ohjeet ja mallit löytyvät Karen Jomppasen kirjasta Lapin käsitöitä (1982), s. 88-90. Tämä krija näyttäisi olevan Kittilän kirjastossa paikan päälläkin juuri nyt.
Luhkan malleja myös kirjassa Samisk husflid i Finnmark (1987)s. 21-25 joka on Kittilässä mutta parhaillaan lainassa. Tämän ja muita kirjoja voi myös kaukolainata Lapin maakuntakirjaston Suomen saamelaisen erikoiskirjaston
saamelaiskokoelmasta kirjaston Lappi-osastolta.
Talviaikaan siirrytään aina lokakuun viimeisenä sunnuntaina, joka on tänä vuonna 26.10. Kellonaikaa siirretään klo 4.00 yöllä tunti taaksepäin. Kesäaikaan siirrytään maaliskuun viimeisenä sunnuntaina ja silloin kellonaikaa siiretään tunnilla eteenpäin kolmelta yöllä. Kesä/talviaikaan siirtyminen löytyvät mm. Yliopiston almanakasta ja yleensä muistakin kalentereista.
Sivupiiri.fi-sivustolla esitellään nuorten kirjallisuutta mm. kirjastolaisten kirjavinkkien ja nuorten omien arvostelujen kautta. Alla on kaksi linkkiä, joista toisessa esitellään nuorten fantasiakirjoja ja toisessa nuorten mangaa. Kirjat esitellään kansikuvineen, ja mukana on myös lukijoiden arvioita ja ikäsuosituksia:
http://www.sivupiiri.fi/genre/fantasia
http://www.sivupiiri.fi/genre/manga
Lastenkirjoja taas esittelee Okariino.fi-sivusto. Sieltäkin voisi saada vinkkejä ainakin nuoremmalle tytölle. Alla linkki fantasiakirjojen esittelyyn:
http://www.okariino.fi/tarinativoli/kirja/Fantasia
Molemmat sivustot ovat kirjastojen yhteisiä verkkopalveluja.
Mukavaa "lukuisaa" joulua teille :)
Seuraavat merikartat sisältävät Joensuun lähivesistön ja muun Pyhäselän syvyydet:
Saimaan vesistö : Oravisalo, karttalehti 414 ja Saimaan vesistö : Joensuu, karttalehti 415.
Karttoja voi tutkia kirjastossa, Joensuun kaupunginkirjastossa ne ovat käsikirjaston ja maakuntakokoelman aineistoa.
Lapset ovat alle 15-vuotiaita.
Helmet-kirjastojen maksut
-kadonneen tai vahingoittuneen kirjastokortin uusiminen: 3,00 e aikuisilta, 2,00 e alle 15-vuotiailta
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k > Maksut
Lisäksi Helmet-kirjastojen käyttösäännöissä kerrotaan, että alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai toisen täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Vastuuhenkilö on vastuussa siitä aineistosta, joka on lainattu alle 15-vuotiaan kirjastokortilla.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k > Käyttösäännöt
Pyhimysten kunnioitusta tai palvontaa esiintyy useimmissa maailmanuskonnoissa. Pyhimyksiksi on valittu erittäin hurskaasta elämästään tunnettuja ihmisiä, joita tästä syystä pidetään pyhinä. Pyhimyksinä on kunnioitettu eläviä, kuolleita tai myyttisiä henkilöitä.
Suojeluspyhimysten ajatellaan toimivan erilaisten ihmisten, ammattikuntien, paikkakuntien jne. nimikko-suojelijoina. Esimerkiksi pyhä Laurentius, joka kuoli marttyyrina liekkeihin vuonna 258, on palomiesten ja tulenarkojen paikkojen suojelija.
Edellinen tieto löytyy Jaakko Heinimäen kirjasta Pyhät ystäväni (Otava 2007). Pyhimyskalenterin lisäksi tästä kirjasta löytyy myös luettelo suojeluspyhimyksistä.
Katolisella kirkolla on yli 10 000 pyhäksi julistettua pyhimystä ja...
Kokotekstitietokannan viitteet sisältävät alkuperäisen tekstin kokonaisuudessaan. Tekstitietokantoina on esimerkiksi lakitekstejä ja lehtiä.
Viitetietokannat puolestaan viittaavat erilaisiin lähteisiin kuten aikakauslehtiartikkeleihin tai kirjoihin.
Turun kaupunginkirjaston musiikkiosaston kokoelmista ei löytynyt Saku Sammakosta muuta kuin sen alkuperäiset sanat. Koska kyseinen laulu on itsessään jo hääaiheinen, niin siitä voisi varmaan helposti saada hauskan laulun häihin esim. korvaamalla nimet oikean hääparin nimillä. Lisää ideoita hääparille sopivista humoristisista lauluista saat Pia Jokisen kirjasta "Unohtumaton hääjuhla".
Musiikkiosastolta voit kysellä erilaisia hääaiheisia nuotteja, jos ne kiinnostavat. Esim. teoksesta "Kodin juhlien laulukirja" löytyi monta hääjuhliin sopivaa laulua. Käyttämällä asiasanaa "häämusiikki" voit katsoa kirjaston päätteiltä tai Internetistä, mitä kaikkea häämusiikkia Turun kaupunginkirjastossa on.
Joissain selityksissä hääoppaissa ja sivustoissa viitataan siihen, että morsian on kirkossa sydämen puolella, toisissa siihen, että sulhasen miekkakäden on oltava vapaana kahakan uhatessa. Jälkimmäinen viittaisi morsiamen ryöstöperinteeseen, joka liittyisi goottilaisten tapoihin.
Jorma Parviaisen kirjassa Kodin kirkolliset toimitukset (s. 123-124) kerrotaan, että morsiuspari seisoo alttarilla niin, että morsian on sulhasen vasemmalla eli sydämen puolella. Kirkosta poistuttaessa morsian on oikealla puolella. Syyksi tähän järjestykseen tekijä kertoo kristillisen ajattelun vertauskuvallisuuden, jonka mukaan vasenta puolta on pidetty heikompana ja oikeaa puolta arvokkaampana paikana. Entisaikojen istumajärjestykseen kirkossa kuului,...
