Taloyhtiön hallitus voi tehdä esteettömyyden itsearvioinnin siihen tarkoitetulla lomakkeella. Esim. Invalidiliiton nettisivuilla on saatavilla kyseinen lista. Tulosten perusteella päätetään tarvittavista toimenpiteistä. Itsearviointi toimii pohjana yksityiskohtaisemman estettömyyskartoituksen hankkimista varten.
Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKEssä koulutetaan esteettömyyskartoittajia. Myös muutamat ammattikorkeakoulut järjestävät esteettömyyskartoittajien koulutusta ESKEH-menetelmällä.
ESKEH-kartoitusmenetelmä on tarkoitettu rakennusten ja niiden ulkoalueiden kartoittamista varten. Kartoituksen avulla saadaan tietoa siitä, missä kohdin esteettömyydelle asetetut kriteerit toteutuvat. Saatua tietoa voidaan hyödyntää...
Kyseessä lienee Janne Marja-ahon ja Barokkiyhtye Cornucopian tulkinta sävelmästä Homo fugit velut umbra (Passacaglia della vita). Sanoitus perustuu suomalaisiin kansanrunoihin. YouTubessa kuultavissa olevan katkelman perusteella (https://www.youtube.com/watch?v=oLwSXcOx9Fw) (kohdasta 2:46 kohtaan 3:54) teksti on koottu useasta lähteestä ja "kohta kuolema tulee" lisätty kokonaisuuteen kertosäkeeksi. Näytteeseen sisältyvät runosäkeet esimerkiksi löytyvät Suomen Kansan Vanhoista Runoista:
Kuolema kovinta työtä / Majan muutto surkeinta, / Suru juoa surman viina / Katkera kahesti naia; -- (osa XIII3, numero 8310)
Tule, surma, suota myöte, / Tallaa talvitietä myöte! / Tule, surma, sarvineisi, / Kuolema, kätösineisi, -- (osa IV3, numero 3688;...
”Ylioppilaslakissa kielipoliittinen kiista näkyi lyyran mallissa: 1800-luvun lopulla oman kokoistaan lyyraa kantoivat ruotsinkieliset, maltilliset suomenkieliset, radikaalit ja raivosuomalaiset. Nykyisin lyyra ei enää kanna samanlaista poliittista latausta. Ruotsinkielisten lakkien lyyra on kuitenkin vakiintunut 22 millimetrin kokoiseksi ja suomenkielisten lakkilyyrat 14 tai 16 millimetrin kokoisiksi.”
https://www.fredrikson.fi/blogi/post/ylioppilaslakin-huima-historia
https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/ilmiot/ylioppilaslakki/
Nyyrikki-lehtiä voi lukea Oulun pääkirjastossa mikrofilmeiltä.
https://outi.finna.fi/Record/outi.850400
https://outi.finna.fi/Record/outi.1478380
Lehtiä pääsee lukemaan myös Oulun yliopiston Tiedekirjasto Pegasuksessa. Siellä lehdet kuuluvat vapaakappalekokoelmaan eli niitä ei saa kotilainaan.
https://oula.finna.fi/Record/oy.991515143906252
Meidän alamme keskustelulistoilla on taannoin käyty keskustelua tästä
aiheesta.
Osoite, josta nämä aihetta käsittelevät kirjoitukset löytyvät, on :
http://www.lib.hel.fi/cgi-bin/htdig-3.1.0b2/htsearch?config=syke-listat…
Pääset samaan paikkaan (jos linkki ei toimi)myös seuraavasti:
1. mene osoitteeseen :
http://www.lib.hel.fi/syke
2. valitse valikosta keskustelulistat
3. valitse näistä esim. tietopalvelulistan arkisto
4. sivun alareunassa on sanahaku-mahdollisuus
5. kirjoita tähän sana "kolme" ja valitse vaihtoehto "etsi kaikilta
listoilta"
Kyseinen elokuva ei näyttäisi kuuluvan minkään Suomen yleisen kirjaston kokoelmiin. On mahdollista, että elokuvalla ei ole lainausoikeutta. Soundtrack sen sijaan löytyy monestakin kirjastosta.
Forssellin sodanjälkeisiä (1940-luvun lopulta) kirjoja olivat
Källorna. - 1945
Skriftskola - uppgift och gåva. - 1947
Solvisans skugga. - 1948
Näistä kenties kysytty olisi ensimmäiseen kirjaan sisältyvä 'Min invalid', joka on ajoitettu tammikuuhun 1942. Muistelmassa vaikeasti haavoittunut ja pysyvästi vammautunut reservin vänrikki (siviilissä kansakoulunopettaja) vierailee kertojan pappilassa ennen kuin lähtee häntä hakemaan tulleen vaimon kanssa käymään lomalle kotiseudulleen, jossa hän voi ensi kerran nähdä juuri syntyneen poikansa.
Kirjoittaja haluaa muistamallaan tapauksella korostaa kodin suurta merkitystä.
Hei,
nyt on käynyt niin, että kirja on jäänyt lainaamatta, koska se ei tosiaan näy lainoissani, ja siitä on kirjautunut asiakastietoihisi noutamattoman varauiksen maksu 19.9. Voisitko käydä kirjan kanssa lähimmässä toimipisteessä mahdollisimman pian lainaamassa kirjan? Tällä hetkellä siitä ei ole varaustakaan. Mikäli virhe on tullut lainatessasi virkailijan toimesta, maksu poistetaan ilman muuta.
Hei,
Anna-lehteä vuodelta 2008 on lainattavissa ainakin Oulun kaupunginkirjastosta ja Kuusamon kaupunginkirjastossa. Lehden vuosikerran pystyy varaamaan (kukin lehden numero varataan erikseen) OUTI-kirjastojen nettikirjastossa osoiteessa: https://outi.finna.fi/ . Varaamiseen tarvitset OUTI-kirjastokortin ja salanumeron. Jos sinulla ei ole kirjastokorttia tai salanumeroa, niin saat ne lähimmästä OUTI-kirjastosta. Varaukset voidaan tehdä myös lähikirjastossasi. Varaamasi lehdet voit sitten noutaa ja lainata lähikirjastostasi ja lukea ne kotona. Varaukset eivät maksa mitään, ainoastaan noutamattomista varauksista peritään OUTI-kirjastoissa 1€/varaus.
Toinen vaihtoehto on käydä Oulun kaupunginkirjastossa paikan päällä lukemassa lehdet...
Tuhannen ja yhden yön tarinat on niin iso, että yksiin kansiin saa vain kokoelman.
Helmet-kirjastoista Pasilan kirjavarastossa on kuuden kirjan kokoelma Tuhannen ja yhden yön tarinoista ja tämä, taitaa olla kattavin suomeksi käännetty kokoelma.
Tuhannen ja yhden yön tarinat 1
Tuhannen ja yhden yön tarinat 2
Tuhannen ja yhden yön tarinat 3
Tuhannen ja yhden yön tarinat 4
Tuhannen ja yhden yön tarinat 5
Tuhannen ja yhden yön tarinat 6
Kirsi Kunnaksen runossa Siilin kuutamo siili rakastaa kuuta ja kyynelehtii kaislikossa. Runo löytyy mm. Kunnaksen kirjasta Tiitiäisen satupuu. Siilin kuutamo on kuitenki runo eikä satu, eikä suudelman jälkiä mainita. Joten valitettavasti emme löytäneet etsimääsi satua.
Wikipedia-artikkelin mukaan jo toisella vuosituhannelle ennen ajanlaskun alkua Välimeren merikansat tekivät ryöstöretkiä. Alla linkki artikkeliin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Merirosvous
Merirosvoja on ollut niin monina aikoina ja monenlaisissa kulttuureissa, että varmasti joukossa on ollut niin perheellisiä kuin perheettömiäkin.
Kiitos kiitoksista, niitä on aina mukava kuulla! En tältä istumalta osaa sanoa, onko tämä palvelu ollut jonkun nimeltä tunnistettavan ihmisen idea - paremmin tietävät voivat tarkentaa -, mutta nykyisellään meitä on isohko joukko kirjastoalan ammattilaisia vastaamassa, joten kiitokset menevät monelle.
Terveisin koko porukan puolesta
Heikki Poroila
Nimellä Valkotuomi tunnetaan kaksi laulua. Vanhempi on venäläinen perinteinen laulu Belaja tserjómuha, jonka Urpo Jokinen on suomentanut nimellä Valkotuomi ( Huojuu valkotuomi alla akkunain). Uudempi on Jukka Koiviston sanoittama ja säveltämä Valkotuomi (Kauan on siitä jo aikaa, vielä on tuomi paikallaan).
Näistä Koiviston versio löytyy vain Risto Nevalan albumilta Oi elämää (1995). Kovin yleinen ei ole toinenkaan versio, mutta se löytyy mm. Tikkurilan Laulajien 25-vuotisjuhlalevyltä (1974, vinyylinä HelMet-kokoelmassa) ja oululaisen kuoron Siltojen Laulu CD-levyltä Meristä kaunein (2008, löytyy Oulunsalon kirjastosta). Laulusta on tulkinta myös levyllä Marit ja Mikot: Mielenrauhan asialla (2007, löytyy HelMet-kirjastosta, Tampereelta ja...
Tässä kaksi lapsisotilaan muistelmateosta:
- Leikin loppu : lapsisotilaan muistelmat / Ishmael Beah
- Pikku-Heikki ja Mannerheim : lapsisotilas Suomen armeijassa / Heikki Hyvönen
Nämä kirjat kertovat lapsikaupasta:
- Little princes: one man's promise to bring home the lost children of Nepal / Conor Grennan
- Orja: kaapatun tytön tie Sudanista Lontooseen / Mende Nazer, Damien Lewis
Kummastakin aiheesta on kirjoitettu paljonkin kaunokirjallisuutta, mutta kirjoista ei käy ilmi, perustuvatko ne todellisiin tapahtumiin. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Lastenkirjallisuuteen ovat keskittyneet muun muassa seuraavat kustantajat.
Etana Editions https://www.etanaeditions.com/books-2/
Kustannus-Mäkelä Oy http://www.kustannusmakela.fi/etusivu/
Lastenkeskus https://lastenkeskus.fi/
Pieni karhu http://www.pienikarhu.fi/
Suuremmista kustantajista esimerkiksi Tammi https://www.tammi.fi/ ja Otava https://otava.fi/ julkaisevat runsaasti lastenkirjallisuutta.
Suomalaisia kustantajia https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat?language_content_entity=fi
https://www.kirjailija.blog/2015/08/mita-mikakin-kustannusyhtio-julkaisee.html
Kyseessä on Ester Karilaan runo Kukon opetuksia, joka alkaa riveillä "Isä Musti murheissaan kysyy: "Mikä hätä?". Runo on luettavissa esimerkiksi teoksista Kansakoulun lukukirja. 1 (toimittaneet K. A. Horma, Hilda Huntuvuori, E. A. Saarimaa, WSOY, 1927) ja Ester Karilas - Veli Kalima: Pientä ja suurta väkeä : lasten satukirja (WSOY, 1923).
Lastenkirjainstituutti http://lastenkirjainstituutti.fi/
