Tästä linkistä voi löytyä paljon eri tyypistä Viipuriin liittyvää materiaalia. Sieltä löytyy esimerkiksi linkkejä kirkonkirjoihin, siviilirekistereihin ja henkikirjoihin ja muuta sen tyypistä.
Kirjoja voi löytyä myöskin monta eri sorttia. Tositarinoita ja historiallisia romaaneja on kerrottu sekä ajasta ennen sotaa, sodan ajasta, että sodan seurauksista.
Ylen artikkeli vuodelta 2015 kerrotaan että Toimittaja Viki Raaska vieraili Viipurin markkinoilla joulukuussa 1936 mirkofoni mukana ja siinä voikin kuunnella tätä nauhoitusta.
Lempi Jääskeläinen oli viipurilainen kirjailija joka on kirjoittanut jo ennen sotaa monta historiallista romaania elämästä viipurissa hahmojensa näkökulmasta muun muassa 1700- ja 1800-luvulla. Artikkeli hänestä...
Hoof voi tarkoittaa kaviota tai sorkkaa. Ilman tietoa asiayhteydestä voisin lähteä oletuksesta, että kyse on hevosesta, jolloin tämä olisi suomeksi ”oikea kavionivel reagoi”. Ilmeisesti on siis kyse oikeasta jalasta. Reagoida-verbi on imperfektissä.
Kavionivel ei kuitenkaan ole englanniksi hoof joint vaan coffin joint tai distal interphalangeal joint. Joissain vanhoissa tieteellisissä teksteissä kavionivelestä näkyy käytetyn nimeä hoof joint. Kavionivel liittää siis ruunu- eli kehäluun (short pastern bone) kavioluuhun (coffin bone).
Hevosen jalan anatomiaa voi tutkia englanniksi esimerkiksi täällä:
https://open.lib.umn.edu/largeanimalsurgery/chapter/foot-anatomy/
PIKI-kirjastoissa on useita teoksia hevosen anatomiasta:...
Aivan tarkkoja ja luotettavia tietoja asiasta ei pysty löytämään. Wikipedia listaa aseita, joita Venäjän arvellaan käyttäneen. Le Monden mukaan molemmat maat käyttävät valtavat määrät drooneja, jopa 10 000 kuukaudessa. Center for Strategic and International Studies on koostanut diagrammeja eri ohjustyypeistä, joita Venäjä on käyttänyt - tietojen mukaan Venäjä olisi ampunut useita satoja ohjuksia kuukaudessa.
Jos ymmärrän oikein sijainnin, paikalla on ollut parikin pitkämäistä rakennusta, jotka olivat pystyssä vielä 2000-luvun alussa. Rakennukset on purettu niin hiljattain, että niiden kuvat löytyvät vielä Google Street View -palvelusta, kun valitsee kaikkein vanhimman päivänmäärän (toukokuu 2009). Valitettavasti rakennusten käyttötarkoitus ei selvinnyt käytettävissä olevilla keinoilla. Kuvan perusteella ne näyttävät asuin- tai toimistorakennuksilta.
Ehkä joku lukijamme muistaa rakennukset ja voi kertoa, mihin niitä käytettiin?
Saamelaisuuteen liittyvää kirjallisuutta on julkaistu runsaasti. Tietokirjallisuudesta löytyy sekä yleisesityksiä saamelaisten kulttuurista että teoksia tarkemmin rajatuista teemoista. Saamelaisuuteen liittyvää aineistoa voi selata esimerkiksi Vaskin verkkokirjastossa hakusanalla "saamelaiset". Myös kirjastot.fi:n Makupalat-palvelusta löytyy paljon vinkkejä saamelaisiin ja saamelaisuuteen liittyvistä aineistosta.
Valitsin oheiseen listaan muutamia viime vuosina ilmestyneitä tietokirjoja, jotka voisivat sisältönsä puolesta toimia johdatuksena aiheeseen.
Kirjallisuutta
Elin Anna Labba: Herrarna satte oss hit: Om tvångsförflyttningarna i Sverige (Norstedts, 2020)
Juha Pentikäinen & Risto Pulkkinen: Saamelaisten mytologia (SKS...
Wilbur Smithin Aavetulet (Ghost fire, suom. Nina Mäki-Kihniä ,2022)on Courtney-sarjan 18. osa.
Sarjan 19. osa on nimeltään Sodan perintö (Legacy of war, suom. Nina Mäki-Kihniä, 2023).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.1901409
Kyseessä on Lauri Letonmäen runo Sälli ja pastori.
Runo on julkaistu ainakin Letonmäen teoksessa Ohjelmarunoja : 2:nen vihko (Tampereen työväen sanomalehti, 1918).
Voit lukea runon myös Kalevi Kalemaan toimittamasta teoksesta Käy eespäin : Valikoima suomalaista työväenrunoutta (1977) sekä teoksesta Vallankumousrunoja : kokoelma lausuttavia runoja työläislausujille ja runouden ystäville (Työväen kirjallisuuden edistämisyhdistys 1928).
https://www.finna.fi/Record/kirkes.9454?sid=4032474977
https://fi.wikisource.org/wiki/S%C3%A4lli_ja_pastori
https://finna.fi/Record/helka.9918147853506253?sid=4016402369
https://www.finna.fi/Record/piki.23509?sid=4032474977
Maija-Liisa Sutisen elokuvasta Ogoi, isoäitini (1983) ei ole tehty tallennetta kirjastolainaukseen.
Voit katsoa elokuvan Radio- ja televisioarkiston katselu- ja kuuntelupisteessä, josta on lista alla.
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
https://rtva.kavi.fi/program/details/program/22689480
Voit myös esittää Ylelle uusintatoiveen ohjelmasta:
https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Suven runoilija on valittu vuodesta 2004. Kajaanin Runoviikon ohjelma rakentuu Suven runoilijan tuotannon ympärille. Suven runoilijan valitsee ilmeisesti Runoviikon taiteellinen johtaja eli tällä hetkellä Kati Outinen. Ainakin Kajaanin Runoviikon 2024 ohjelmasta kertovassa jutussa sanotaan: "Tänä vuonna Runokiven tekstin valitsee arvostettu kirjailija Tomi Kontio, jonka tapahtuman taiteellinen johtaja Kati Outinen on valinnut vuoden 2024 Suven runoilijaksi." Tarkkoja valintakriteerejä en löytänyt ja Arto Lappi ei ilmeisesti ole ollut Suven runoilija. Eino Leinon palkinnon puolestaan jakaa Eino Leinon Seura. Eino Leinon palkintoa on jaettu vuodesta 1956 alkaen ja sen saajan päättää Eino Leinon Seuran vuosittain kokouksessaan valitsema...
Hei,Kuvauksen mukaan tuo voi olla vanhan versio Jean Patoun Joy-parfyymista. Liitteenä kuva. Kyseisestä parfyymista löytyy netistä myös versio erilaisella kotelolla, jos se sopii muistikuviin paremmin.
Jens Liljestrandin Moberg-elämäkerran Mannen i skogen mukaan Maastamuuttajat-romaanisarjan päähenkilöt ovat tarkoin taustoitettuun historialliseen kehykseen sijoitettuja fiktiivisiä hahmoja. Mobergin tärkeimpänä yksittäisenä dokumentaarisena lähteenä Liljestrand nostaa esille Minnesota Historical Societyn kirjastosta löytyneen kymmenen nidettä kattavan päiväkirjan, jonka Itä-Götanmaalta vuonna 1850 Amerikkaan muuttanut maanviljelijä Anders Petterson oli 44 vuoden aikana kirjoittanut.
Hei,
Kyseinen sitaatti on Senecan Suuttumuksesta-teoksesta. Se on Senecan veljelleen Novatukselle kirjoittama stoalaista tunneteoriaa käsittelevä teos, joka on kirjoitettu joskus vuosien 39-52 tienoilla. Teos sisältyy mm teoksen Stoalaisuus (Gaudeamus, 2004). Kyseinen kohta löytyy sivulta 182. Kohtaan liittyvä viite tosin mainitsee, että ajatus pohjautuu antiikin yleiseen ajatukseen suuttumuksen yhdistämisestä hulluuteen. Mm. Cato on viitteen mukaan sanonut "malttinsa menettäneiden eroavan mielettömistä vain hulluuden keston suhteen".
Majavan maha ja elimistö ei pysty sulattamaan kasvien ja puiden selluloosaa. Sillä on umpisuolessaan bakteereita ja alkueläimiä, jotka hajottavat sen syömää ruokaa. Eliöt muuttavat typpiyhdisteet valkuaisaineiksi ja tuottavat majavan elimistöön myös vitamiineja. Majavat syövät myös omia ulosteitaan, jolloin ne saavat pieneliöiden arvokkaat tuotokset talteen:
http://www.kalassa.net/kalapedia/index.php/Euroopanmajava
Nuottikokoelmassa Laula kanssamme : joulu on taas : 120 kaikkien aikojen joululaulua (1992; ISBN 951-757-237-9) on Tonttu-laulun sovittajaksi merkitty Olli Ahvenlahti. Myös alalaidan kustannustiedot täsmäävät: Fazer / 1978.
Laulukokoelmaa on Lapin kirjastojen kokoelmissa.
"God Rest You Merry, Gentlemen", tai kuten se usein virheellisesti kirjoitetaan, "God Rest Ye, Merry Gentlemen", on niin suosittu sävelmä, ettei löydy tarkkaa tietoa siitä, kuinka monta tulkintaa siitä on. Hieman käsitystä saa Discogs-sivuston hausta. Vaikka tuloksissa on paljon päällekkäisyyksiä, voidaan silti puhua lähes tuhannesta eri äänityksestä. Lisäksi tässä on kyse vain virallisesti julkaistuista äänitteistä.
https://www.discogs.com/search/?q=%22god+rest+ye+merry+gentlemen%22&typ…
Vanhin tunnettu versio tämän joululaulun tekstistä vuoden 1760 paikkeilla julkaistussa arkkiveisukokoelmassa. Arvellaan, että itse teksti on paljon vanhempi, ehkä jopa 1500-luvulta. Tätä on perustettu silläkin, että "rest you merry"...