Suomen raitiotieseuran sivuilta löysin seuraavan tiedon:
Liikenne Intiankadun kulmaukseen käynnistyi vuonna 1926. Jatko-osuuden valmistumiseen saatiin lykkäystä aluksi vuoteen 1933 saakka, koska katsottiin, että Hämeentie (ent. Itäinen viertotie) oli liian kapea. Lykkäystä haettiin useita kertoja ja jossakin vaiheessa asiasta luovuttiin.
Lähde: Suomen raitiotieseura (2020), "Suomen raitiotiet". Haettu osoitteesta https://www.raitio.org/suomen-raitiotiet-ja-raitiovaunut/suomen-raitiot…, (29.9.2020).
Lisää tietoa raitioteiden historiasta löytyy Suomen raitiotieseuran sivuilta, jonka osoite on https://www.raitio.org.
Ensimmäinen vastuullinen on urheiluseura, jonka sivuilla tiedot ovat. Ovatko he kysyneet lupaa tietojen näyttämiseen netissä? Mikä on heidän tietosuojastrategiansa. Ylen digitreenit
"Rekisterinpitäjän lakisääteisten velvoitteiden noudattaminen voi edellyttää, että rekisterinpitäjä käsittelee henkilötietoja. Lakisääteinen velvoite voi koskea niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla toimivaa rekisterinpitäjää. Se voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun työnantajan on ilmoitettava työntekijänsä palkkatiedot veroviranomaisille tai kun rahoituslaitosten on raportoitava epäilyttävistä liiketoimista viranomaisille.
Lakisääteinen velvoite voi perustua vain Euroopan unionin tai jonkin jäsenvaltion lakiin. Kolmansien maiden...
Kirjastossa on monenlaisia työtehtäviä, riippuen toki kirjaston koosta. Isommissa kirjastoissa voi asiakaspalvelussa suuntautua esim. lapsiin tai nuoriin tai vanhuksiin. Hankintaa ja luettelointia tekevät seuraavat uutta kirjallisuutta ja päättävät mitä kirjastoon tilataan ja sen jälkeen saattavat aineiston lainauskuntoon. Kokoelman huoltoon, eli esimerkiksi vanhentuneiden teosten poistamiseen osallistuu ainakin meillä lähes koko henkilökunta jollain tavalla. Ohjaaminen ja opastaminen on myös osa asiakaspalvelutyötä. Kirjastossa käy lapsiryhmiä tutustumassa kirjaston toimintaan, kaikenikäisiä opastetaan käyttämään esimerkiksi e-aineistoja, vanhemmille voidaan antaa digitukea. Myös aikuisryhmiä käy tutustumassa kirjastoon. Tapahtumatuotanto...
Olisikohan etsimäsi kirja Lucinda Rileyn Enkelipuu (The Angel tree, suom. Hilkka Pekkanen, Bazar, 2018).
Voit lukea kuvauksen kirjasta esimerkiksi Kirjasammosta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
En löytänyt tutkimusta juuri tuosta aiheesta.
On pohdittu mainosten vaikutusta ympäristöön esim. Kulutus.fi Mainonnan seitsemän syntiä. http://www.kulutus.fi/artikkelit/mainonnan-seitseman-syntia/
Milla Annala ja Markus Vinnari ovat tutkineet TV-mainosten tuotteita ja huomanneet, että ympäristöä kuormittavat tuotteet saavat enemmän mainosminuutteja. https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000007325815.html
Mainosten vaikutusta ihmisten käytökseen ja itsetuntoon on myös tutkittu esim. Mark R. Forehand, Rohit Deshpandé: What We See Makes Us who We are: Priming Ethnic Self-Awareness and Advertising Response https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1509/jmkr.38.3.336.18871
tai Livingstone, Sonia: Does TV...
Maanmittauslaitoksen verkkosivuilta löytyy vanhat painetut kartat -palvelu, josta voi tutkia vanhempia karttasivuja halutulta alueelta https://www.maanmittauslaitos.fi/asioi-verkossa/vanhat-painetut-kartat
Mikko Kutilaisen laatima Vanhatkartat.fi -sivusto on varsin helppokäyttöinen. Sen avulla voi tutustua vanhoihin karttalehtiin, verrata niitä uusiin karttoihin ja katsoa kuinka ympäristö on muuttunut. https://vanhatkartat.fi/#13.2/62.37589/26.91248 Sivun vasemmasta yläkulmasta voi vaihtaa kartan painovuoden. Vanhin karttalehti Lahnasen seudulta on tässä palvelussa vuodelta 1972. Pieksämäen maalaiskunta yhdistyi Jäppilän ja Virtasalmen kuntien kanssa Pieksänmaan kunnaksi vuonna 2004. Vuoden 2007...
Valitettavasti kysymäsi runon alkuperä ei etsimisestä huolimatta selvinnyt. Runoa haettiin Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämästä "Linkki maailman runouteen" -tietokannasta, kahdesta eri virsitietokannasta (virret.net sekä virsikirja.fi) sekä mm. Finna-palvelusta.
Mikäli joku tämän kysymyksen ja vastauksen lukijoista tunnistaa kysymyksen, voi vastaukseen mielellään jättää kommentin.
Tommy Tabermannin runo, joka alkaa rivillä "Keskelle autiota maata...", on hänen runokokoelmastaan Oodeja kahdelle iholle (2000, s. 16).
https://finna.fi/
Makupalat.fi:stä löytyy hakusanalla maalaukset museoiden sivuja, joissa on valokuvia niissä esillä olevasta maalaustaiteesta, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A65824. Niitä kannattaa käydä selailemassa.
Luontomaalareita löytyy monesta maasta ja aikakaudelta. Suomessa esim. von Wrightin veljekset maalasivat luontoa ja esimerkiksi sarjan lintuja puissa eri vuodenaikoina. Werner Holmberg ikuisti hämäläistä metsämaisemaa lukuisissa teoksissaan. Veikko Vionojalta löytyy maalauksia, joissa tuvan ikkunasta näkyy puu eri vuodenaikoina.
Vincent van Gogh ikuisti maisemia eteläisessä Ranskassa sypresseineen ja poppeleineen. Paul Cezannen ja Paul Signacin taiteessa on lukuisia maalauksia puista....
Vaahtokylpyyn tarvitaan pinta-aktiivista ainetta (saippuaa, kylpyvaahtoa), vettä, ilmaa ja painetta, jolla ilma pakotataan saippuaveden molekyyleihin. Siksi paras vaahto saadaan kaatamalla vaahtoava aine viitisen senttiä syvään veteen pieninä määrinä ja tähtäämällä aine vesihanan alle. https://bathtubber.com/the-secret-to-a-more-bubbly-bubble-bath/
Muutamat sivustot kehottavat lisäämään veteen esim. sokeria, ruokaöljyä, munaa tai glyseriiniä, jotta vaahtokuplat kestäisivät pidempään. https://askinglot.com/what-is-the-best-way-to-make-bubbles-in-a-bubble-bath, https://www.wikihow.com/Make-a-Longer-Lasting-Bubble-Solution. Jos haluaa vaahdon kestävän pitkään, ei kannata ottaa muuta saippuaa tai shamppoota heti käyttöön. ...
Pellekaija Pumin lastenlaulu "Setä sinisen blues" löytyy yhtyeen Kiertävä sirkusorkesteri nimiseltä cd:ltä, mutta nuotteja ei lauluun löytynyt.
Yhtyeen kotisivun osoite on http://www.pellekaijapum.net/ ja sen kautta tekijöille voi lähettää myös sähköpostia/Juttupalsta, josko heiltä löytyisi käyttöösi myös kyseisen laulun nuotit.
Esimerkiksi suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta löydät tietoa Kjell Westöstä, sekä teosluettelon: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175963753312
Tällaisia löytyi:
Schubert, Franz, Fantasia F-molli op.103 (=D940) nelikätisesti pianolle.
Dvorak: Slovanske tance op.46 ja op.72 nelikätisesti pianolle. Molemmissa löytyy nro 3, mutta op.46 nro 3 on ehkä tunnetuin.
Mikäli HelMet-haussa sarakkeessa "Tila" lukee kadonnut, kirja ei ole varattavissa. Sarakkeessa pitää lukea Hyllyssä tai päivämäärä, silloin kirjasta on kappaleita joita voi varata.
Ole ystävällinen ja ota yhteyttä kirjastoon puhelimitse tai chat-neuvonnan kautta, kun näemme täällä kirjastossa kirjan rekisteritiedot osaamme kertoa sinulle enemmän mitä kannattaisi tehdä.
Chat Kysy online-neuvonta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1622
Helsingin kaupunginkirjastojen puhelinnumerot osoitteessa http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1555
Maailmassa on vain muutamia paneelivalmistajia ja tekniikka on senlaatuista, että virheettömiä näyttöjä tuskin on olemassa. Monet erimerkkiset tuotteet sisältävät samoja paneeliaihioita.
Ohessa tietoa eri valmistajien standardeista, jotka eivät ole yhteneviä.
http://www.screentekinc.com/lcd-quality-standards.shtml
http://www.sony-cp.com/en/support/faq/pixel.html
Tavoiteltavaan valintaan päässee parhaiten tutkimalla vertailuja esimerkiksi saksalaisesta Test-lehdestä (vuosikerta löytyy mm. pääkirjastosta) tai verkosta:
http://www.mikrobitti.fi/nettijatkot/arvosanataulukko/?kohde=Testissä+19-tuumaiset+litteät+näytöt
http://reviews-zdnet.com.com/Monitors/4502-3174_16-0.html?tag=ont-peri&…
Rahojen arvoista on Kemin kaupunginkirjaston kokoelmissa useita hintaluetteloita. Suomen rahat arvohintoineen 2005: keräilijän opas (2005) on yksi uusimmista luetteloista. Luettelo on lainattavissa kirjastostamme. Emme valitettavsti voi sanoa sinulle suoraan kyseisen rahan hintaa, koska luettelon mukaan rahan kunto määrittelee sen arvon. Kysymäsi rahan tämänhetkiset arvot kyllä löytyvät ko. luettelosta. Tervetuloa kirjastoon!
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa on kaikki Tiede&Edistys-lehden numerot vuodelta 1977 alkaen.
Lehtiä ei voi lainata, mutta artikkeleista voi ottaa kopioita.
Kirkkonummen kirjastossa on paikalla Seppo Myllyniemen kirja "Vihdin historia 1800-1918" jossa on luku maanomistuksesta ja kartanoista. Kirja on lainattavissa. Kotiseutukokoelmassa löytyy "Suuri maatilakirja III" jossa on Uudenmaan läänin maatilat. Kirja ei ole lainattavissa vaan pitää tutkia paikan päällä.
Tarkistin asiaa Vihdin kirjaston kanssa, ja sieltä löytyy vielä A. J. Hippingin "Vihdin pitäjä", sekä "Vihdin kulttuurihistorialliset rakennukset ja alueet".
