Esimerkiksi näissä kirjoissa käsitellään etsimääsi aihetta:
Suomi 1945: rauha, pelko, toivo /Pekka Tuomikoski (toim.) (Gummerus, 2014)
Rauhaton rauha: suomalaiset ja sodan päättyminen 1944-1950 / toimittaneet Ville Kivimäki & Kirsi-Maria Hytönen (Vastapaino, 2015)
Suomi sodan jälkeen: pelon, katkeruuden ja toivon vuodet 1944-1949 / Antero Holmila, Simo Mikkonen (Atena, 2015)
Lisää aineistoa aiheesta voi hakea esimerkiksi hakusanoilla sodanjälkeinen aika, yhteiskuntakehitys, jälleenrakentaminen.
Tässä on joitain esimerkkejä antennien hinnoista. Tiedot ovat vuoden 1960 Radio/TV -lehdessä (julk. Radioteknillinen seura) olleista mainoksista.
ASA-radio Oy:n ASA-antennit, joilla TV-katselu ja Ula-kuuntelu oli mahdollista:
Tyyppi 103. Yksikanava-antenni, vahvistus 10 dB, etu-takasuhde 18 dB. Hinta 5900 mk.
Tyyppi 4051-4101. Yksikanava-antenni, vahvistus 7,5 dB, etu-takasuhde 16 dB. Hinta 2200 mk.
ASEAn puolestaan mainosti KATHREIN-antenneja, joista löytyy useita esimerkkejä. Niiden hinnat vaihtelivat 1680 mk ja 9635 mk välillä.
Hinnoissa kannattaa ottaa huomioon rahauudistus, joka tehtiin vuonna 1963. Vuoden 1960 sataa markkaa vastasi vuoden 1963 alusta yksi markka.
Aivan täysin yksiin kysymyksessä kuvatun kanssa se ei mene, mutta siinä määrin lähelle, että ehdotan P. C. Jersildin kirjaa Lasten saari (Tammi, 1976). Siinä lähes 11-vuotias Reine päätyy viettämään kesää Tukholmassa, kun hän jättää menemättä kesäsiirtolaan ('Lasten saari'), jonne hänen yksinhuoltajaäitinsä on poikaa lähettämässä. Reine saa kaikenlaista toimittelevan juoksupojan paikan Olga-tädin ateljeesta, jossa maalataan tekstejä hautaseppeleiden nauhoihin. Tarinan mies, jonka kanssa Reine viettää joutilasta aikaansa, on Stig, "yksi äidin kavereista, joka oli nukkunut muutaman yön vierashuoneessa viime pääsiäisenä".
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9205
Hei!
Tiedustelin asiaa Suomenlinnan matkailuneuvonnasta (https://www.suomenlinna.fi/), ja sieltä vastattiin näin:
Traktori tosiaankin on Suomenlinnan eniten käytetty moottoriajoneuvo, tarkemmin sanottuna vielä kunnallistöihin (esim. tien kunnossapito ja lumenpoisto) käytettävä Wille-koneperheeseen kuuluva traktori.
Lukuneuvojat antoivat seuraavanlaisia vinkkejä:
Lastenkirjallisuuden klassikoita:
Kokko, Yrjö: Pessi ja Illusia. Kotimainen klassikko.
Linklater, Eric: Kuussa tuulee. Lapset mm. muuttuvat kenguruiksi ja kohtaavat eläintarhan eläimiä.
Lewis, C. S.: Narnia-sarja. Tärkeitä hahmoja ovat puhuvat eläimet.
Nuortenkirjoja:
Colfer, Eoin: Fowlin kaksoset -kirjassa karannutta minipeikkoa jahtaa keijukonstaapeli.
Siiri Enorannan kirjat, esim. Tuhatkuolevan kirous. Sukupuolirajoja ylittävä taikamaailmaan sijoittuva teos.
Marr, Melissa: Ilki Ihana. Sekoittaa normaalimaailmaan keijutodellisuutta.
Pullman, Philip: Universumien tomu -sarja. Rinnakkaisia maailmoja ja eläinhahmoisia daimoneja.
Turtschaninoff, Maria: Helsingin alla. Siellä on toinen...
Ylen TV1-kanavan Puoli seitsemän -ohjelman jaksoja puffataan ennakolta vauhdikkailla pikku mainospätkillä. Viitatussa klipissä näyttelijä Marja Packalén keskeyttää toistuvasti itseään koskevan esittelyn englanninkielisellä fraasilla, joka pehmennettynä suomentuu muotoon "suu kiinni!".
Packalén-jaksoa löydy enää Yle Areenasta eikä sarjaa ole ainakaan vielä Elävässä arkistossa. Toisaalta mainospätkiin ei itse jaksoissa usein edes palata. Mutta onneksi Puoli seitsemän -ohjelmalla on oma palaute- ja kysymyslomake, jolla tätäkin asiaa voi tiedustella suoraan ohjelman tekijöiltä.
Linkki kysymyslomakkeeseen
Hei!
Olen nyt varannut sinulle teoksen Clive Cussler: Atlantis.
Jos et onnistunut kirjautumaan varaukseen netissä, voi syynä olla:
1) joko se, että tunnuslukusi on väärä.
2) tai että palvelimemme on ruuhkautunut.
3) Liian suuri sakkomäärä saattaa myös vaikuttaa netin kautta varaamisen.
Terveisiä
olli.makinen@vaasa.fi
Kirjastoon kyllä otetaan kirjoja, joita kouluissa saatetaan käyttää musiikintunneilla, mutta kaikkia koulujen käyttämiä kirjoja yleisissä kirjastoissa ei ole. Enemmän meillä varmasti on kirjoja ja nuotteja, joita kouluissa ei käytetä, koska kirjaston tehtävänä on palvella muitakin kuin kouluja.
Koulujen musiikinoppikirjoissa on yleensä myös laulujen tai instrumenttikappaleiden nuotteja, vaikkei koko kirja olisikaan pelkästään nuottikokoelma. Tällaisia laulujen nuotteja sisältäviä koulujen musiikinkirjoja ovat mm. seuraavat oppikirjasarjat:
Lukion musiikki
Amadeus
Opus
Koulun musiikki
Lukion musiikin aika
Musica
Musiikin aika
Musiikin mestarit
Musikantti
Uusi lukion Musiikin aika
Viva la musica
Valikoima vaihtelee kirjastoittain. Eniten...
Koko elämänkaarta kattavaa runoa ei toistaiseksi ole löytynyt. Voisiko kyseessä olla suomalainen kansanlaulu "Jos sinä aiot naimisiin", joka siis kertoo puolison valinnasta. Laulu löytyy Olli Heikkilän Suuresta kansanlaulukirjasta: 500 suomalaista kansanlaulua (Warner 1996) Laulussa on kuusi säkeistöä. Toinen säkeistö alkaa seuraavasti: "Älä ota kaunista heiliä, aina se katselee peiliä." Ja loppuu sanoin "Kaunista et sinä huolia saa, elämäsi onnea kun etsit vaan."
Hei!
Toivottavasti vastaan nyt kysymykseenne enkä kovasti kysymyksen viereen.
Kirjastostamme löytyy lukuisia tietokoneaiheisia kirjoja. Tietokoneaineiset kirjat ovat sijoitettu luokkaan 61. Aiheen ympäriltä löytyy kirjoja mm. erilaisista tietokoneohjelmista, käyttöjärjestelmistä, tietokoneen käyttöönotosta, internetistä jne. Asioidessanne seuraavan kerran kirjastossa, henkilökunta neuvoo ja opastaa teitä oikean kirjan löytämisessä.
Halutessanne voitte tutustua kirjastomme tiedonhakuun verkossa. Aaltokirjastojen aineistohakuun pääsee osoitteessa: www.aaltokirjatot.fi ja ohjeet hakujen tekemiseen osoitteessa: http://www3.jkl.fi/kirjasto/aalto/hakuohje.htm
Toivottavasti vastauksesta oli teille hyötyä.
Riihimäen kaupunginkirjaston kotimaisen kaukolainan hinta on 5 euroa riippumatta siitä mistä Suomen kirjastosta kirja tulee. Tilauksen voi tehdä kirjaston tietopalvelussa ja kaukolainamaksu suoritetaan kirjaa noudettaessa.
Ystävällisin terveisin
Riihimäen kaupunginkirjaston tietopalvelu
Uudistuneessa PIKI-verkkokirjastossa varauksen tekoon Hakutulos-näytöltä pääsee klikkaamalla kirjan nimeä (tai kansikuvaa, jos sellainen on näkyvissä kirjan nimen vasemmalla puolella). Näin päästään Teostiedot-näytölle, josta tarvittava 'Varaa'-painike löytyy.
Hei!
Englanniksi, ruotsiksi ja venäjäksi on jo, pyritään tekemään tulevaisuudessa useammillakin kielillä. Tässä linkki:
http://kirjasto.vantaa.fi/lukudiplomi/DiplomiNaytto.php
Sekä Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta että kirjastojen yhteistietokannasta Melindasta löytyy Flannery O'Connorilta vain yksi suomennettu teos, novellikokoelma Palava kehä, jonka novellit on valikoitu alkuteoksesta The complete stories. Melkoisen varmasti voi siis sanoa, että teosta The violent bear it away ei ole suomennettu.
En löytänyt tämän aikoinaan varsin suositun laulun sanoja internetistä, mutta ainakin ne sisältyvät monena painoksena julkaistuun mieskuorolaulukokoelmaan Perusmerkkilauluja (Suomen Mieskuoroliitto, uusin painos 2013). Se löytynee ainakin isommista kirjastoista.
Tämä Joseph Hartman Stuntzin laulusta Heldengesang in Walhalla tehty suomennos ("Kaikukohon laulu maamme", Eeli Kivinen) on julkaistu myös monissa laulukirjoista, joita myös voi tiedustella kirjastoista. Laitan tähän luetteloa uudemmista kokoelmista, joissa se ainakin on:
Kansanopiston laulukirja : Nuottipainos (Otava 1947)
Kouun laulukirja (WSOY 1961)
Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta (Tammi 2008)
Laulumatti (WSOY 2004)
Heikki Poroila
Mikä yksi?-lorusta on olemassa useita erilaisia toisintoja. Eroavaisuuksia eri versioiden välillä on varsinkin lorun alkupuolella; kohdat 7-10 sen sijaan olivat osapuilleen samat useimmissa tutkimissani versioissa: seitsemän tähteä Otavassa (Seulasissa), kahdeksan kappaa nelikossa, yhdeksän kertaa (kirkonkelloja) läpätään, kymmenen käskyä laissa. Sellainenkin variantti tosin löytyy, jossa on "kahdeksan äyrii markass". "Kahdeksan kappaa nelikossa" on kuitenkin tavallisin vastaus kysymykseen "Mikä kahdeksan?" Riittäisiköhän se lievittämään kismitystä?
Aiheesi on aika laaja...Sitä voisi rajata aluksi hieman. Millaista apua, kuka hakee ja kenelle? Ovatko avun hakemisen vaikeudet henkisiä vaiko konkreettisia esim. kielitaitoon liittyviä?Löysin netistä Laurean opinnäytetyön: Riskinä seksuaalirikos – Potentiaalisten seksuaalirikollisten avun tarve ja avun hakemiseen vaikuttavattekijät Oesch Emmi & Peltomäki Lilli https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/121828/Oesch_Emmi_Peltomaki_Lilli.pdf?sequence=1Sen lähdeluettelosta voi löytyä apua myös sinulle.Tuomo Laihialan väitös voisi myös olla tutustumisen arvoinen. http://www.uef.fi/-/leipajonossa-kayminen-aiheuttaa-hapeaa-ja-voi-johtaa-huono-osaisen-identiteettiin-avuntarvetta-myos-kyseenalaistetaanTietoja opinnäytetöistä...
Celian äänikirjat on tarkoitettu niille, joilla on lukemisen este. Äänikirjoja voi kuunnella joko Celian cd-levyiltä tai Celianet-sivun kautta, www.celianet.fi.
Cd-levyasiakkaan kirjastokorttiin laitetaan neuvontatiskissä merkintä Celia-asiakkuudesta eikä aikaa tarvitse varata asiakaskeskusteluun.
Celianet-asiakkaalle varataan aika Tietopalvelun palvelupisteestä ja asiakaskeskusteluun varataan aikaa noin 20-45 minuuttia. Rekisteröinnin jälkeen varmistetaan, että tunnukset ovat tulleet asiakkaan sähköpostiin. Älylaitteelle haetaan sovelluskaupasta äänikirjojen kuunteluun Pratsam Reader -sovellus ja tutustutaan sen käyttöön. Aikaa varataan tarpeen mukaan opastamiseen. Jyväskylässä pääkirjaston Tietopalvelun puhelinnumero on 014 2664104....
Kyseessä on varmaankin Vuokko Niskasen Hiekkalan lapset -sarja, joka ilmestyi ensimmäisen kerran 1970-luvun lopussa. Kirjoja on sarjassa kahdeksan.
Teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
Vuokko Niskasen Hiekkalan lapset Kirjasammossa. https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/hiekkalan%20lapset
http://www.helmet.fi/fi-FI
