Hei,Yleiskielessä olut taipuu samoin kuin 'ohut' ja 'lyhyt'. Oikea muoto olisi siis 'oluilla'. Osa samantyyppisistä kolmitavuisista sanoista, esim. 'väsynyt' taipuu 'väsyneillä', mikä vaikuttanee tuohon variaatioon taivutuksessa alueesta riippumatta. Äkkiseltään en löytänyt lähdettä tuohon ilmaisun murteelllisuuteen.Suomen murteiden sanakirjassa (https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja) on valmiina vasta a-noukkia, joten siellä on vielä työstö kesken. Näistä voi lukea vaikkapa Kielitoimiston ohjeistuksista.https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/taivutustyyppeja-oluen-olueen-lyhyen-lyhyeen/https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/taivutustyyppeja-vasyneisiin-ja-vasyneihin/
Estonian haaksirikosta löytyy seuraavia suomenkielisiä teoksia:Aula, Jorma: Estonia: se uppoaa joka yö (1995) Saari, Matti: Estonia (1995) MV Estonian onnettomuuden kansainvälinen tutkintakomissio: Loppuraportti Itämerellä 28.9.1994 tapahtuneen matkustaja-autolautan kaatumisen tutkinnasta MV Estonia (2000)Tapio Kuisma: Tapaus Estonia (2008) Näissä kirjoissa on muistelmia ja pelastuneiden ja omaisensa menettäneiden kertomuksia:Aula, Jorma: Estonia: taistelu elämästä (1994) Pihlajamaa, Terttu: Emme voi unohtaa Estoniaa (1996) Ellermaa, Einar: Estonian ihmiset: 20 vuotta onnettomuuden jälkeen (2015) Lisäksi hyväksi kehuttu kaunokirjallinen teos:Katja Kettu: Hitsaaja (2008)
Helmet- tai Heilikirjastoista en löytänyt san marinolaisten kirjailijoiden kirjoja. Eduskunnan kirjastosta sekä Kansallis- että Varastokirjastoista löytyy Marino Fattorin Ricordi storici della Repubblica di S. Marino, vapaasti suomennettuna: "Historiallisia muistoja S. Marinon tasavallasta".Yhtäkään suomennettua tai englanniksi käännettyä san marinolaisen kirjailijan kirjaa en löytänyt Suomen kirjastoista.https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Ricordi+storici+della+Repubblica+di+S.+Marino&type=AllFields&lng=fihttps://www.treccani.it/enciclopedia/marino-fattori_(Dizionario-Biografico)/#google_vignette
Hei,Tietysti Heikki Turusen tuotanto on murteella kirjoitettua. Muista tulee mieleen polvijärveläisen Seppo Lappalaisen tuotanto. Vaikkei siinä samassa mittakaavassa murretta käytetäkään kuin Turusen kirjoissa, on esim. Akaton mies -kirjassa vaihtelevasti murteellista dialogia.Tuoreemmista löytyy Sanna Hukkasen sarjakuva Juuri ja Esko-Pekka Tiitisen Anjan lähes erinomainen elämä.Pienempien ja tuntemattomamapien paikallisten kirjailijoiden tuotannosta löytynee lisää. Rikhard Palm on kirjoittanut Nuukavaarasta (Nuukavaaran tarinoita sekä Nuukavaaran hulvatonta elämää) sekä Salme Kanaselta romaani Punaiset revontulet. Pakinoita löytyy mm. Amalia Piiroisen päiväkirja : arkissii turinoita joivvarresta. Joensuun pääkirjaston Pohjois-...
Ele kopioitiin Italian fasistipuolueen tervehdyksestä 1920-luvun alkupuolella. Siitä tuli kansallissosialistisen puolueen virallinen tervehdys vuonna 1926.Fasistit väittivät tervehdyksen olevan peräisin antiikin Rooman valtakunnasta. Väitteelle ei kuitenkaan ole löytynyt näyttöä. Ilmeisesti käsitys "roomalaisesta tervehdyksestä" syntyi ranskalaisen Jacques-Louis Davidin maalauksesta Horatiusten vala vuodelta 1784. Myöhemmin sitä käytettiin antiikin Roomaan sijoittuvissa näytelmissä ja elokuvissa. Benitio Mussolinin esikuvana pidetty nationalisti Gabriele D'Annunzio otti tervehdyksen käyttöön, kun hän valtasi joukkoineen Fiumen kaupungin vuonna 1919 ja julisti itsensä sen valtiaaksi. Hitler puolestaan ajatteli, että roomalaiset olivat...
Englannin kielessä sana esiintyy muodossa "wallflower", ja Suomessakin ennen 1900-luvun puoliväliä ilmestyneissä sanomalehdissä puhutaan seinäkukasta, seinäkukkasesta ja seinäkoristeesta, ks. esim. linkki. Wallflower on myös kasvilajin nimi, kyseessä ovat Erysium-sukuun kuuluvat kasvit eli ukonnauriit. Seinäruusu-sanaa ei esiinny vanhoissa sanomalehdissä merkityksessä "nainen, jota ei haeta tanssimaan"; finna.fi-palvelussa vanhin esiintymä on vuodelta 1972. Kyseessä siis vaikuttaa olevan käännöslaina, joka on jossain vaiheessa muuttunut seinäkukasta seinäruusuksi.
Monikollisia juhlien nimiä on pohdittu tässä palvelussa ennenkin. Monikon käyttöä juhlien nimissä voi selittää sillä, että juhlat yleensä kestävät pitkähkön ajan ja koostuvat useista erilaisista juhlavista osista: puheista, onnitteluista, ehkä musiikkiesityksistä. Tässä pidempi ja selventävä vastaus Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta.
Lyhyiksi ja helppolukuisiksi fantasia- ja scifikirjoiksi ehdotan selkomukautettuja klassikkoja ja nuortenkirjoja:
Kilpi, Tuomas: Marsin sankari, selkomukautus Edgar Rice Burroughsin kirjasta, ja 1984 ja Eläinten vallankumous, mukautukset George Orwellin kirjoista
Kaivosoja-Jukkola, Leena: Helsingin alla, mukautus Maria Turtschaninoffin kirjasta
Slotte, Jolin: Maresi, mukautus Maria Turtschaninoffin kirjasta
Häkkinen, Mirjami: Muistojenlukija, mukautus Elina Rouhiaisen kirjasta
Nuortenkirjahyllyn kirjoista kannattaa tutustua esimerkiksi näihin:
Martin, George R. R.: Jäälohikäärme
Holopainen, Anu: Ihon alaiset
Meresmaa, J. S. : Naakkamestari (myös selkokirjana)
Rouhiainen, Elina: Valkeantuoja
Riekkola, Joonas:...
80a viittaa hartian ja yläraajan vikoihin, vammoihin ja sairauksiin, tarkemmin kyseessä on "huomattava epämuotoisuus ja viat, joista on seurauksena toimintahäiriö." B I:n merkitys on "rinnan epämuotoisuus, joka jonkin verran vaikeuttaa sotilasvarusteiden kantamista, mutta ei aiheuta häiriöitä rinnan elimien toiminnassa."
38:n merkitys on "perifeerisen hermoston sairaudet ja vammat (Morbi organici et laesiones nervorum extremitatis superioris)". B II viittaa keskivaikeisiin toimintahäiriöihin.
Suomen talouselämän hakemisto Sininen kirja sijoittaa vuonna 1966 julkaistussa yhdeksännessä laitoksessaan K. Hellmanin lihakaupan osoitteeseen Rikhardinkatu 2, Helsinki. Edellisessä, vuonna 1962 julkaistussa Sinisessä kirjassa Hellmanin puotia ei vielä mainita. Rikhardinkatu 2:sta löytyy I. Aution lihakauppa.
Kyseisen runon on kirjoittanut Gösta Ågren. Se sisältyy kokoelmaan Dikter i svartvitt (1980), jota ei ole suomennettu kokonaan. Sen runoja on kuitenkin mukana v. 1990 ilmestyneessä suomennoskokoelmassa Katve: valittu runous 1955-1985. Runo Mod on tässä kokoelmassa suomennettuna nimellä Rohkeus. Katveen runot on suomentanut Caj Westerberg.
Emme valitettavasti tunnistaneet satua tai tv-ohjelmaa. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukija sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Hei,
Ranvahti oli yövartija. Kotuksen sivuilla selitetään termiä:
https://www.kotus.fi/aineistot/puhutun_kielen_aineistot/murreaanitteita…
Itse työstä löytyy kuvaus ainakin Esko Järvelinin teoksesta: Yhy vappaapalokuntaan : Joensuun vapaaehtoinen palokunta 1881-1981 (Joensuun vapaaehtoinen palokunta, 1982).
"Palovartioiden määrä oli Joensuussa ollut kaupungin perustamisesta alkaen neljä. uudella palojärjestyksellä määrättiin ottamaan kaksi lisää. Nämä pitivät vuoroöin partiota kaupungissa. Lokakuun alusta huhtikuun loppuun parivartio kiersi kello kymmenestä illalla kello viiteen aamulla. Kesäaikana vuoro alkoi kello yhdeksän illalla ja päättyi kello neljä aamulla. Lisäksi tornivahti valvoi jatkuvasti paikaltaan ja kolmioraudalla...
Valitettavasti en onnistunut löytämään kysymääsi lorua Kirsi Kunnaksen runoteoksista, jotka sain käsiini. Selailin myös useita runo- ja lorukokoelmia ja pyysin apua kollegoilta, mutta lorulle ei löytynyt tekijää tai lähdettä. Tunnistaisiko joku tämän palstan lukijoista lorun?
Olivia on Oliverin sisarnimi. Oliverin on esitetty pohjautuvan latinan sanaan olivarius eli oliivipuu. On myös arveltu, että se voisi olla nimen Olavi keskieurooppalainen muoto. Nimesi merkitys on siis mahdollisesti vain mainitsemasi oliivipuun lehvä.
Lähde
Kustaa Vilkuna: Etunimet
Kyseessä voisi olla Inger Sandbergin pienestä Lapanen-kummituksesta ja hänen perheestään kertovan kirjasarjan osa Seikkailu metsässä (Tammi, 2010). Siinä Lapanen ja hänen siskonsa Lapaniina eksyvät metsään.
Selitystä kissan tämänkaltaiseen käyttäytymiseen ei suoraan löytynyt. Seuraavista Helmet-kirjastojen kissakirjoista voisi kuitenkin löytyä joitain vastauksia kuvatunkaltaiseen toimintaan.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skissa%20k%C3%A4ytt%C3%A4yt…
Löydät laulun nuottikirjasta Juhlien juhla - uuden vuosituhannen lauluja (Suomen lähetysseura ja Pekka Simojoki, 2008). Nuotin voi varata Helmetin kautta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1885391?lang=fin
Tätä Michael Lewisin kirjaa ei ole ainakaan vielä suomennettu. Tähän mennessä suomennetut kirjat:
Valehtelijan pokeri : kovaa peliä Wall Streetillä (1990)
Se kaikkein uusin: tarina Piilaaksosta (2002)
Sinne ja takaisin: kriittinen matka velkakriisimaihin (2012)
Flash boys: kapina Wall Streetillä (2015, 2.p. 2017)
