Henry Theelin perheen alkuperäinen sukunimi oli Pettersson. Henryn äiti Fanny Pettersson vaihtoi oman ja alaikäisten lastensa sukunimen Theeliksi vuonna 1937, ks. Hufvudstadsbladet 20.6.1937. Theel-sukunimi tunnetaan ainakin Saksassa, ja siellä se lausutaan suunnilleen "Tiil".
Kirjaston kokoelmista kirjoja ei yleensä voi ostaa - mikäli ei satu niin hyvä onni, että etsitty kirja olisi päätynyt poistokirjamyyntiin.
Kathryn B. Jacksonin lastenkirjaa Kolme karhunpoikaa (Sly little bear, suom. Marjatta Kurenniemi, Tammi, 1965, useita lisäpainoksia) kannattaa etsiskellä antikvariaateista. Etsiminen sujuu helposti esimerkiksi nettiantikvariaateissa, joiden sivustoja löytyy vaikkapa googlettamalla kirjan nimellä.
Valitettavasti nuottia ja suomenkielisiä sanoja Kaj Westerlundin säveltämään kappaleeseen Huoneen lämpimäksi teet (Din värme) ei ole julkaistu missään nuottijulkaisussa. Sanoja ei myöskään ole äänitteiden liitteinä.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://finna.fi/
En löytänyt muita samanlaisia. Etsin korutaidekirjoista, mutta niistäkään en onnistunut löytämään. 1970-luvulla suuret korut (sekä hopea että pronssi) olivat varsin muodikkaita ja niitä suunnitteli moni korutaiteilija, mm. Matti Hyvärinen, Helky Juvonen, Pentti Sarpaneva, Tapio Wirkkala ja Björn Weckström. Liisa Vitalin koruista löytyy vähän tietoa Caratiasta.
Apua voisi kysyä Designmuseosta, info@designmuseum.fi.
Verkosta voi yrittää selata Googlen kuvahaulla, Helsingin Pantista tai Tori.fi:stä. En kylläkään onnistunut sieltäkään löytämään kuvaamaanne.
Kyseessä on Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n ja A-klinikkasäätiön Lahjoita lämpöä -kampanja, jossa haastetaan ihmisiä neulomaan asunnottomille ja muille vähäosaisille villasukkia ja lapasia.
Lahjoita lämpöä -kampanja alkaa - EHYT ry
Lahjoita lämpöä -kampanja alkaa | A-klinikkasäätiö (a-klinikkasaatio.fi)
Lahjoita lämpöä! | Helmet
Hei
Kustantajan antama luokittelu on ehdotus. Kirjastojen luokittelijat katsovat kirjan sisältöä ja päättävät sitten mihin luokkaan kyseinen kirja loppujen lopuksi menee. Kustantajan luokittelu on harkinnassa, mutta ei ole epätavallista, että kirjasto valitsee toisen luokan. Varsinkin tällaisissa tapauksissa.
Tässä kirjassa kustantajan ehdotus on, että kirja on romaani, eli fiktiota. Kirjaston luokitteilja on huomannut, että kirja sisältää faktaa ja sen takia se on tietokirja. Kyseinen kirja on tenniksenpelaajan muistelma. Tämä takia kirja on monessa Suomen kirjastossa laitettu tenniksen tietokirjoihin.
Kustantaja on ehkä luokitellut kirjan romaaniksi sen takia, että se myy paremmin kuin tietokirjallisuus. He ovat...
Jo aiemmassa vastauksessa linkatusta Tilastokeskuksen julkaisusta (https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/98780/xksk_vrm_1749-1999_1999_dig.pdf?sequence=1) löytyy pelkän väestönlaskennan lisäksi paljon muutakin tietoa väestön rekisteröimisestä.
Julkaisun sivulla 25 kerrotaan läsnäolevan ja poissaolevan väestön jaottelusta: ”Läsnäoleva väestö sisälsi kunnan alueella vakinaisesti asuvan väestön. Poissaoleva väestö jaettiin kolmeen osaan siten että erotettiin (1] ulkomailla olevat, (2) muualla Suomessa olevat, jotka eivät olleet kirjoissa muussa seurakunnassa ja (3) ne henkilöt, joiden olinpaikasta ei ollut tietoa.”
Kuten julkaisusta käy ilmi, muuttojen rekisteröimiseen liittyi paljon epätarkkuutta. Julkaisussa kerrotaan: ”...
Hei,
Kiihtelysvaara-Seuran sivuilla on lyhyesti tietoa:
https://kiihtelysvaara-seura.fi/kiihtelysvaara/nahtavyydet/vanha-hautau….
Kyseessä on siis yksi nälkävuosien uhreista keväältä 1868. Tuon tarkempaa tietoa löytyy kirjasta Kiihtelysvaara ennen ja nyt (1970).
"Noiden neljän kuukauden aikana kuoli Kiihtelysvaarassa 564 henkeä [...] heistä 124 "punatautiin", joka ei voine olla muu kuin ravinnoksikelpaamattomasta ruoasta aiheutunut ruoansulatuselinten tauti. Tähän tautiin sortui huhtikuussa 46 henkeä, joista lapsia 28. Heidän joukossaan myös pikku Isidor, jonka nimi kirkonkirjoissa on Idor. Ja mainittakoon, että sinä lauantaipäivänä - 9.5.1868 - jolloin Isidor kätkettiin kirkkomaahan, odotti Kiihtelysvaarassa yli 70...
Kyseessä on varmaankin Viitta Joe Hillin kokoelmasta "Bobby Conroy palaa kuolleista ja muita kertomuksia" (Tammi 2009). Kiitokset avusta scifi- ja fantasiasivusto Risingshadowin yhteisölle ja erityisesti käyttäjälle Eija.
Voisit ehkä pitää Sara Osmanin uutuusromaanista Kaikki mikä jäi sanomatta. Nuorten aikuisten kirjallisuudestakin löytyy varmasti paljon kriteerisi täyttäviä teoksia, esimerkiksi Emma Luoman Perhosten aika.
Jos jännärit ovat mielestäsi usein liian pelottavia, voit kokeilla lukea hiukan kevyempää jännitystä, ns. ”cosy crime” kirjallisuutta, esimerkiksi Alan Bradleyn Flavia de Luce-sarjaa, Louise Pennyn Gamache-sarjaa tai Elly Griffithsin Ruth Galloway-sarjaa.
Violan, suomen kansallisdiskografian mukaan teksti löytyy muutamasta nuottikirjasta, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…. Olen valinnut kieleksi italian, mutta minusta tuloksen teokset näyttävät suomennoksilta (vaikka niitä on kyllä enemmän). Valitettavasti näistä nuoteista mikään ei ole paikalla kirjastossani, joten en pysty tarkistamaan niitä.
Esimerkiksi tuo Suuri komppikirja löytyy monesta kirjastosta, tässä saatavuus, https://finna.fi/Record/anders.1352875.
En löytänyt sellaista lähdettä, jossa kaikkien Toivo Kärjen ja Reino Helismaan "Uutta ja vanhaa" -sikermien kappaleet olisi lueteltu. Sikermät, joita on yhteensä 32, koostuvat lyhyistä pätkistä, joista osa on Kärjen sävellyksiä, osa muita sävelmiä. Helismaa käytti osittain alkuperäisiä sanoituksia, mutta kirjoitti myös uusia tekstejä. Esimerkiksi osan 15 "Tyttö ja kulkuri" -valssisikermän viimeisen valssin melodiana on kuullun perusteella M. D. Tomnikovskin säveltämä "Taikayö", mutta sanoitus on uusi. Se alkaa: "Ei se käy ei sitten millään".
Kaikkien 32 sikermän sanat sisältyvät Kullervon (eli Tapio Lahtisen) toimittamien "Toivelauluja" -vihkosten osiin 15-28 ja 34 (Fazerin musiikkikauppa, 1954-1958). "Uutta ja vanhaa 15" -sikermän...
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut sarjaa tai sen nimeä. Toivottavasti joku kysymyksen lukijoista muistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Suurin on Ylä-Enonvesi (12 km2) Saimaan Sääminginsalossa. Sääminginsaloa erottaa yhdeltä puolelta keinotekoinen kanava (Raikuun kanava).
Jos Sääminginsaloa ei pidä aitona saarena, niin suurin on Kulkemus Pihlajaveden Partalansaaressa (5,8 km2).
Lähde: https://en.m.wikipedia.org/wiki/Recursive_islands_and_lakes kohta Lakes on islands in lakes.
Avohakkuun hyöty luonnolle lisääntyy, jos sen yhteydessä jätetään säästöpuita metsään kuolemaan ja lahoamaan. Kokonaisten runkojen säästämisen asemesta voidaan tässä hyödyntää tekopökkelöintiä. Tekopökkelö saadaan aikaan katkaisemalla puu 2-4 metrin korkeudelta. Katkaisu nopeuttaa lahoamista, jolloin saadaan nopeasti lisää lahoavaa puuta metsiin. Puunlatva jätetään korjaamatta, mikä lisää myös maalahopuuta. Tekopökkelö tehdään yleensä lehtipuusta, joka on monimuotoisuudelle arvokas, mutta taloudellisesti vähäarvoisempi kuin havupuut.
https://forest.fi/fi/artikkeli/kukkiva-avohakkuu-on-suuri-hyonteishotel…
https://www.metsagroup.com/fi/puunhankinta/kestava-kehitys/metsanomista…
https://www.storaenso.com/fi-fi/newsroom/news/2021/8/get-to-...
Induktioliedet vievät yleensä vähemmän sähköä kuin muut liedet. Kannattaa ensin tutkia oman induktiolieden käyttöoppaan tiedot sähkönkulutuksesta. Työtehoseura on myös vertaillut eri induktioliesien sähkönkulutusta. Veden kuumenemisajat keittoalueiden suurimmilla tehonasetteluilla ja Power-toiminnoilla näkyvät taulukoissa 3 ja 4. Käytännön ruoanvalmistuskokeiden tulokset näkyvät taulukossa 5.
https://www.tts.fi/files/893/Induktiotasojen_vertailu_TTS_koti661.pdf
Joistakin Vaski-kirjastoista ja.myös Turun kaupunginkirjastosta voi lainata energiamittarin ja mitata omien sähkölaitteiden energiankulutusta. Turun laitteita ei voi varata, mutta Vaskista voi seurata, onko jossain paikalla energiamittari. Tällä hetkellä ne ovat aika suosittuja....
Vuonna 1991 julkaistiin Helsingin laulu -niminen albumi, jolla eri artistit esittivät UMO:n säestäminä Helsinki-aiheisia kappaleita. Maarit oli mukana tällä levyllä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1035189__Smaarit%20helsin…
Vuonna 1998 ilmestyneellä Suoraan Helsingistä ja 20 muuta kappaletta stadia -kokoelmalla Maarit esitti kappaleen "Mä vielä palaan Helsinkiin". https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1094191__Smaarit%20helsin…
Olisikohan siis kyseessä jompi kumpi näistä levyistä.
