Väännös on varsin todennäköisesti Ranskasta kotoisin olevasta burgundinpadasta. Burgundinpata on lihaisa punaviinipohjainen pataruoka, jossa on naudanlihaa, sipulia, porkkanaa, pekonia, herkkusieniä ja timjamia. Äänteellisestihän burgundin on lähellä väännösversiota spurgundin, etenkin kun suomen kielessä b on varsin heikkoasteinen puhekielessä. Lisäksi padassa on punaviiniä, mikä sekin on saattanut aiheuttaa mielleyhtymän spurguihin, viinavitsithän ovat aina naurattaneet suomalaisia.
Kyseessä on momentaaninen verbijohdos.
Finnlectura: https://fl.finnlectura.fi/verkkosuomi/Morfologia/sivu2723.htm#Momentaan…
Tieteen termipankki: http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:momentaaninen
Kirjastokortin saaminen vaatii henkilökohtaisen käynnin kirjastoon. Jos et pääse kirjastoon, voit ottaa yhteyttä Kotikirjasto-palveluun. Kotikirjasto on palvelu kaikille vantaalaisille, jotka eivät pääse itse kirjastoon korkean iän, sairauden tai vamman vuoksi. Lisätietoja palvelusta saat täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kotipalvelu/Kotikirjasto(34287)
Timo Laaksosen, Pekka Laaksosen ja Urpo Vennon teos Jätkät sen kun porskuttaa ilmestyi vuonna 1970 (Weilin + Göös). Kyseessä on siis niin vanha teos, että kirjakaupoista sitä ei voi ostaa. Sinun kannattaa etsiä teosta antikvariaateista. Nettiantikvariaattien tarjontaa voi tutkia kätevästi netistä. Teosta näyttää olevan saatavilla joistakin netissäkin palvelevista antikvariaateista, joiden sivuille löydät helposti googlettamalla vaikkapa teoksen nimellä.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.332958
Helmet-kirjastoista ei voi lainata nauhalaskimia, kuten ei myöskään mitään muita laskimia.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Lainattavat_esineet
Terveyskirjastossa kerrotaan, että:"Jälkiehkäisyä eli yhdynnän jälkeistä ehkäisyä tarvitaan tilanteissa, joissa ehkäisymenetelmä on pettänyt, esimerkiksi kondomi rikkoutunut, tai yhdynnässä on oltu ilman ehkäisyä." https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00133
Artikkelissa kerrotaan myös tarkemmin erilaisista tilanteista, joissa eri jälkiehkäisyvalmisteita voidaan käyttää.
Ehkäisynetti neuvoo: "Hormonaalinen jälkiehkäisytabletti otetaan suun kautta mahdollisimman pian, mieluiten 12 tunnin kuluessa, suojaamattoman yhdynnän jälkeen. Hoidon teho on sitä parempi, mitä nopeammin se aloitetaan. Jälkiehkäisytabletti saattaa aiheuttaa alavatsakipua, päänsärkyä, väsymystä, huimausta ja pahoinvointia sekä...
"' -- Siis kuule sa neuvoa ystävän: / mitä rakastat kaikista enimmän, / se kiireimmin heitä sa luotasi pois / kuin jos henkesi uhristas riippuva ois. / Ja jos muutu ei kohtalos siitä, / ei vielä sun uhrisi riitä.'" on yksi V. A. Koskenniemen runon 'Polykrates ja hänen ystävänsä' yhdeksästä säkeistöstä. Se on Koskenniemen tekstissä loppuosa Egyptin kuninkaan ystävälleen Polykrateelle kirjoittamasta viestistä (säkeistöt 4-6). Alun perin runo julkaistiin Koskenniemen vuonna 1917 ilmestyneessä kokoelmassa Elegioja.
EMI Finlandin julkaisemia Kaikkien aikojen Sibelius-levytykset -äänitallenteita (2009) on vain kaksi osaa. Tallenteiden sisältöjä voit tarkastella alla olevista linkeistä Suomen kansallisbibliografia Fennicaan.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5025567
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5025568
1. Ruotsin postilaitos perustettiin 20.2.1636. Maan pääteiden varsilla asuvia maanviljelijöitä nimitettiin postitilallisiksi ja heitä velvoitettiin kuljettamaan kruunun viestejä. "Vuosina 1636-1644 Ruotsiin perustettiin 29 postitoimipaikkaa. Vuonna 1688 postitoimistoja oli melkein kaikissa Ruotsin kaupungeissa ja paikoin myös maaseudulla, yhteensä 78." Posti lähettämien oli kallista eikä siksi kaikille mahdollista. Vain hyvin tärkeitä viestejä välitettiin virallisen postin kautta. Monet arkipäiväisemmät asiat kulkivat tuttujen matkalaisten mukana paikkakunnalta toiselle. http://www.hhogman.se/posten.htm ja https://sv.wikipedia.org/wiki/PostverketLisätietoja esim. Suomen postimuseosta. https://www.postimuseo.fi/...
Valitettavasti kysymäsi runon alkuperä ei etsimisestä huolimatta selvinnyt. Runoa haettiin Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämästä "Linkki maailman runouteen" -tietokannasta, kahdesta eri virsitietokannasta (virret.net sekä virsikirja.fi) sekä mm. Finna-palvelusta.
Mikäli joku tämän kysymyksen ja vastauksen lukijoista tunnistaa kysymyksen, voi vastaukseen mielellään jättää kommentin.
Banaanikärpänen (Drosophila melanogaster) imee ravinnokseen käymistilassa olevia nesteitä eli esimerkiksi hedelmien mehua. D. melanogaster ei ole merkittävä tomaattien ja paprikoiden pölyttäjä.
Suomen alueella jaettiin 1500- ja 1600-luvuilla läänityksinä kreivi- ja vapaaherrakuntia
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kreivi-_ja_vapaaherrakunnat
Wikipedia mainitsee lähdeteoksissaan Mauno Jokipiin kirjoittaman kaksiosaisen Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat -teoksen. Nämä helmet-kirjastojenkin kokoelmiin kuuluvat teokset sisältävät myös karttoja.
Niin ikään helmet-kirjastoista löytyy "läänityslaitos" -hakusanalla Janne Haikarin väitöskirja Isännän, Jumalan ja rehellisten miesten edessä : vallankäyttö ja virkamiesten toimintaympäristöt satakuntalaisissa maaseutuyhteisöissä 1600-luvun jälkipuoliskolla (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009)
Yrjö Blomstedt: Laamannin- ja kihlakunnantuomarinvirkojen läänittäminen...
Makupalat.fi:stä löytyy hakusanalla maalaukset museoiden sivuja, joissa on valokuvia niissä esillä olevasta maalaustaiteesta, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A65824. Niitä kannattaa käydä selailemassa.
Luontomaalareita löytyy monesta maasta ja aikakaudelta. Suomessa esim. von Wrightin veljekset maalasivat luontoa ja esimerkiksi sarjan lintuja puissa eri vuodenaikoina. Werner Holmberg ikuisti hämäläistä metsämaisemaa lukuisissa teoksissaan. Veikko Vionojalta löytyy maalauksia, joissa tuvan ikkunasta näkyy puu eri vuodenaikoina.
Vincent van Gogh ikuisti maisemia eteläisessä Ranskassa sypresseineen ja poppeleineen. Paul Cezannen ja Paul Signacin taiteessa on lukuisia maalauksia puista....
Helsingin kaupungin suomenkieliset peruskoulut ja lukiot aloittavat lukukautensa keskiviikkona 11.8. Ruotsinkielisissä kouluissa lukukausi alkaa maanantaina 16.8. Lisää tietoa Helsingin kaupungin sivuilta:
Koulujen työ- ja loma-ajat | Helsingin kaupunki
Pyrkijä lehteä, vuosikerrat 1890-1939, voi lukea digitaalisesti Kansalliskirjaston sivuilta: Lehdet - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Turun yliopiston kokoelmista löytyy lehdet vuosilta 1901-1968: Pyrkijä : nuorison rientojen kannattaja | Turun yliopisto | Finna.fi
Päiväkotien, koulujen ja erilaisten laitosten kortit ovat voimassa vain vuoden kerrallaan.
Syynä ovat tiuhat henkilövaihdokset. Haluamme, että kirjastokortilla on aina oikea vastuuhenkilö, joka voi paikanpäällä hoitaa luokan, ryhmän tai laitoksen lainoja.
Kirjastokortin saa taas vuodeksi voimaan, jos käyt lähimmässä Helmet-kirjastossa kuvallisten henkkareiden kanssa. Silloin voimme vaihtaa Sinut kortin vastuuhenkilöksi tai vain uusia voimassaolojakson, jos jo olet vastuuhenkilö.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Kirjaa on Helmet-kirjastojen kokoelmissa yksi kappale. Tällä hetkellä kirjasta on neljä varausta ja kirja on Odottaa noutoa - tilassa. Tämä tarkoittaa, että kirja on jonkin kirjaston varaushyllyssä odottamassa, että kirjan varannut henkilö noutaa sen. Saat ilmoituksen, kun kirja odottaa noutoa sinulle.
Merkintä Ei saatavilla tarkoittaa vain, ettei yksikään kirjan kappale ole Hyllyssä-tilassa eli vapaasti lainattavissa. Kun kirja palautuu eikä siitä ole enää varauksia, tämä kohta kertoo, missä kirjastossa kirja on Saatavilla.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2373713?lang=fin
"Jos lakko alkaa, eräpäivät 3.–9.5.2022 siirretään keskitetysti eteenpäin niin, että lainat erääntyvät porrastetusti 10.–13.5.2022. Uuden eräpäivän voi tarkistaa Helmet-haun Omista tiedoista. Siirto koskee kaikkien Helmet-kirjastojen lainoja.
Eräpäivien siirto tehdään vasta ja vain lakon alkaessa 3.5., joten eräpäiväilmoitukset 3.–5.5. erääntyvistä lainoista voidaan lähettää vaikka lainojen eräpäivä siirtyisi. Jos lakon aikana erääntyvä laina on ehditty uusia ennen 3.5., ei eräpäivää siirretä.
Myöhässä olevien (ennen 3.5.2022 erääntyneiden) lainojen eräpäiviä ei siirretä ajolla." Helmet
En löytänyt sellaista lähdettä, jossa kaikkien Toivo Kärjen ja Reino Helismaan "Uutta ja vanhaa" -sikermien kappaleet olisi lueteltu. Sikermät, joita on yhteensä 32, koostuvat lyhyistä pätkistä, joista osa on Kärjen sävellyksiä, osa muita sävelmiä. Helismaa käytti osittain alkuperäisiä sanoituksia, mutta kirjoitti myös uusia tekstejä. Esimerkiksi osan 15 "Tyttö ja kulkuri" -valssisikermän viimeisen valssin melodiana on kuullun perusteella M. D. Tomnikovskin säveltämä "Taikayö", mutta sanoitus on uusi. Se alkaa: "Ei se käy ei sitten millään".
Kaikkien 32 sikermän sanat sisältyvät Kullervon (eli Tapio Lahtisen) toimittamien "Toivelauluja" -vihkosten osiin 15-28 ja 34 (Fazerin musiikkikauppa, 1954-1958). "Uutta ja vanhaa 15" -sikermän...
Kyseisessä ilmiössä ei liene kyse pelkästään suomalaisesta erityispiirteestä, vaikka meillä onkin mediassa ja esimerkiksi verkon keskustelupalstoilla listattu humoristisessakin sävyssä epäonnistuneita tai erikoisia elokuvien nimikäännöksiä.
Elokuvien nimien kääntämiseen ovat vaikuttaneet historian saatossa useat eri tekijät. Takavuosikymmeninä yleisesti matalampi kielitaito on saattanut edellyttää ylipäätään nimien suomentamista nykyistä useammin. Erikoisia käännöksiä ovat saattaneet selittää myös kiire sekä puutteelliset taustatiedot elokuvasta, sillä suomenkielisen nimen taustalla on ollut usein maahantuoja eli levitysyhtiö. Elokuvan markkinointitavoitteitakaan ei ole kuitenkaan ollut syytä unohtaa. Aikakausien ja niiden kulttuuri-...
