Yleisradio välitti 2.6.1953 kruunajaistunnelmaa Iso-Britanniasta suomenkielisille kuuntelijoilleen reilun tunnin ajan. Ville Zilliacus selosti tapahtumia lähetyksessä Elisabet II:n kruunajaiset 19.15–20.25. Ruotsinkieliset saivat tyytyä 50 minuuttiin (19.30–20.20). Lähetyksen Elisabet II:s kröning selosti ensisijaisesti urheilutoimittajana tunnettu Enzio Sevón, joka radiouransa aikana raportoi Yleisradiossa kaikkiaan kahdettoista olympiakisat.
Vuosittain ilmestyneessä (1958-2016) Spes patriae -kirjasarjasta löytyvät tiedot eri vuosien ylioppilaista. Kirjassa on kuitenkin tiedot vain niistä ylioppilaista, jotka ovat sinne tietonsa antaneet.
Lisäksi paikallinen sanomalehti Suur-Keuruu on julkaissut 22.5.1996 tiedot valmistuneista kahden eri lukion ylioppilaista. Tiedot ylioppilaista saa olemalla yhteydessä Keuruun kirjastoon, jossa on Suur-Keuruu-lehden sidotut vuosikerrat.
Jos ymmärrän oikein sijainnin, paikalla on ollut parikin pitkämäistä rakennusta, jotka olivat pystyssä vielä 2000-luvun alussa. Rakennukset on purettu niin hiljattain, että niiden kuvat löytyvät vielä Google Street View -palvelusta, kun valitsee kaikkein vanhimman päivänmäärän (toukokuu 2009). Valitettavasti rakennusten käyttötarkoitus ei selvinnyt käytettävissä olevilla keinoilla. Kuvan perusteella ne näyttävät asuin- tai toimistorakennuksilta.
Ehkä joku lukijamme muistaa rakennukset ja voi kertoa, mihin niitä käytettiin?
Tässä kirjavinkkejä.
Sarjoja:
Follett, Ken: Vuosisata-trilogia (Kun suuret sortuvat, Maailman talvi, Ikuisuuden ääri)
- laaja sukutarina seuraa yhdysvaltalaisen, saksalaisen, neuvostoliittolaisen, englantilaisen ja walesilaisen perheen kohtaloita Euroopan mullistusten keskellä
Guillou, Jan: Suuri vuosisata -sarja (Sillanrakentajat, Keikari, Punaisen ja mustan välissä, Sokea piste, Sininen tähti, Made in America, 1968, Tapetut unelmat, Toinen kuolemansynti, Tarinan loppu)
- Euroopan 1900-luvun vaiheita Lauritzenin suvun kautta kerrottuna
Lemaitre, Pierre: Näkemiin taivaassa, Tulen varjot, Tuhon lapset
- kolmen itsenäisen romaanin muodostama sarja sijoittuu Ranskaan maailmansotien väliseen aikaan
Yksittäisiä teoksia:
De Céspedes,...
Suomen Sukututkimusseuran sivustolla asiasta kerrotaan seuraavasti: ”Evankelis-luterilainen kirkkohallitus antoi suosituksen vuonna 2011, jonka mukaan sukututkijoita ei pitäisi päästää henkilökohtaisesti tutkimaan 100 vuotta nuorempia kirkonkirjoja tai niiden mikrojäljenteitä. Käytännössä tämä tarkoittaa noin vuosien 1910–1960 kirkonkirjoja. Useimmat seurakunnat toimivat Kirkkohallituksen suosituksen mukaisesti. Tietojen saaminen alle 100 vuotta vanhoista kirjoista vaatii yleensä virkatodistuksen tilaamisen seurakunnasta.” Sivustolla on myös video, jossa opastetaan virkatodistuksen tilaamisessa. Tässä linkki sivustolle:
https://www.genealogia.fi/kirkonkirjat/
Tietojen tilaaminen suoraan kansallisarkistosta ei siis onnistu, vaan tietoja...
Hei,Leikin loppu -nimistä novellia en löytänyt (olisiko sekaannus Beckettin näytelmään Leikin loppu?).Hemingwaylla on kyllä novelli "The end of something" (nimellä "Jonkin loppu" kokoelmassa Kilimandsaron lumet sekä nimellä "Erään jutun loppu" kokoelmassa Ensimmäiset 49 kertomusta). Voisko kyseessä olla tämä novelli?
Selailin Helsingin seudun puhelinluetteloita. Vielä vuoden 1979 luettelosta löytyy Laatuvaunu Ky osoitteesta Itälahdenkatu 25. Vuoden 1980 ja 1981 luetteloissa Laatuvaunu Ky:n kohdalla puolestaan lukee seuraavasti: "ks. Starckjohann & Co Oy Ab. Palontorjunta Niittaajank. 3 B." Vuoden 1982 luettelossa Laatuvaunu Ky:ta ei löydy enää lainkaan.Hs.fi aikakoneen vuoden 1979 juttujen silmäilyn perusteella näyttää siltä, että Laatuvaunu Ky on vuosikymmenen vaihteessa integroitunut osaksi Starckjohann & Co Oy:ta. Käsiini saamieni tietojen perusteella jää hieman epäselväksi, mitä tässä yhteydessä on tarkalleen tapahtunut Itälahdenkadun Laatuvaunulle. Yksi veikkaus voisi olla, että Laatuvaunun toiminta on lakannut välittömästi...
Kyseessä voisi olla Tiina Raevaaran esikoiromaani Eräänä päivänä tyhjä taivas vuodelta 2008. Romaani on painajaismainen kuvaus ydinpommien tuhoamasta maailmasta. Tuhoalueilla vaeltanut tyttö päätyy metsän keskellä olevalle talolle, jonka hänen isänsä kerrotaan rakentaneen. Isän lisäksi talossa asuu yhdeksäntoista veljiksi kutsuttua miestä. Talossa on myös kielletty huone, jossa on synkkä salaisuus. Päähenkilö kokee menneisyyden traumat uudestaan valveilla ja unissaan.
Voit katsoa vuoden 1967 Kalevaa Turun yliopiston kirjaston Sanomalehti- ja pienpainatepalveluissa Raision toimipisteessä. Käyttö vain kirjaston tiloissa.Volter https://utuvolter.fi/discovery/fulldisplay?vid=358FIN_UTUR:VU1&tab=Everything&docid=alma992957045405971&context=LSanomalehti- ja pienpainatepalvelut Raisio https://utuguides.fi/c.php?g=668103&p=4739274
Löysin pari kirjaa, joissa Ateneumin taidemuseo on keskeinen paikka. Inari Krohnin Musta ja muut värit on taiteilijaromaani joka sijoittuu 1960-luvulle ja kertoo nuorista taideopiskelijoista. Katja Kärjen Evan neljä elämää on elämäkertaromaani kuvanveistäjä Eva Ryynäsestä, joka taistelee tiensä maatalosta Ateneumiin opiskelemaan kuvanveistämistä. Tämä toki on todelliseen henkilöön pohjautuva romaani.
Asia on ollut uutisissa vuosina 2007-2008, koska vuonna 2007 australialaistutkimuksessa todettiin, että tulostimista leviää väriaineen nanohiukkasia. Myös Työterveyslaitos teki oman tutkimuksensa ja totesi hiukkaspäästöt todellisiksi. TTL on kuitenkin ohjeistanut vain huolehtimaan huoneilman tuuletuksesta tilassa, jossa tulostinta käytetään. LähteetKaleva 1.9.2007: Lasertulostimet iso terveysriski https://www.kaleva.fi/lasertulostimet-iso-terveysriski/2259569Ilta-Sanomat 24.1.2008: Suomalaistutkimus vahvisti lasertulostinten hiukkaspäästöt https://www.is.fi/digitoday/art-2000001549110.htmlYle: TTL: Lasertulostimet tuottavat pienhiukkasia 24.1.2008 https://yle.fi/a/3-5820370Lääkärilehti: Lasertulostimet tuottavat pienhiukkasia 24.1....
Aluevedellä tarkoitetaan vesialuetta, joka on osa valtioaluetta ja jolle valtion täysivaltaisuus ulottuu, sekä alueen pohjaa. Täysivaltaisuudella tarkoitetaan, että alueet ovat kyseisen valtion omaisuutta ja että valtiolla on niihin valta käyttää niitä ja niiden luonnonvaroja. Muiden valtioiden aluksilla ja toimijoilla ei ole lähtökohtaisesti oikeutta toimia niillä, joskin säännöstä on poikkeuksia kuten viattoman kauttakulun periaate.Sisäaluevedet sijaitsevat lähimpänä valtion rannikkoa, ja niihin kuuluivat perinteisesti satama-alueet, jokisuut ja maantieteellisesti tai historiallisesti sisäiset vesialueet. Niitä voidaan myös rajata laajemmin vetämällä viiva rannikkoa myöten matalan veden alueella tai yhdistämällä rannikon edustalla...
Tähän kysymykseen on vastattu jo aiemmin.Kysymys oli niin spesifi, että lähetin sen eteenpäin Suomen käsityön museoon Jyväskylään. Valitettavasti museon amanuenssi Anneli Hemmilä-Nurmi ei osaa kertoa, mistä aihe on tullut nimenomaan kanavatyön aiheeksi: "Malli on todennäköisesti varsin vanha, Suomen käsityön museon kokoelmissa on yksi Tuhkimo-aiheinen kanavatyö 1940-luvulta. Se on tehty Helsingissä ja lahjoitettu museon kokoelmiin 2000-luvulla. Tämä Tuhkimo-kanavatyö on kehystetty tummiin, lähes mustaksi petsattuihin puisiin kehyksiin. Tuhkimotaulu on ilmeisesti ollut aikoinaan yleinen suomalaiskodeissa, ja nyt niitä päätyy paljon kirpputoreille kun nuorempi polvi ei halua niitä omiin koteihinsa. "Itse lähdin selvittämään kuva-aiheen...
Ehkä olet laulanut Ilkka Kuusiston soololle, kuorolle ja pianolle säveltämää pienoiskantaattia "Laulan opettajistani", jonka tekstit ovat "Kevätpörriäisestä". Teoksen alussa kuoro laulaa: "Minä tykkään käydä koulua". Solisti laulaa: "Minun opettajani on kauhean kiva". Kuoro laulaa myös: "Minun opettajani on äkäinen".
Onnistunut tai ei, ainakaan julkaistua versiota Rauhalan yrityksestä ei vastaani tullut. Valmiskin suomennostyö on voinut jäädä pöytälaatikkoon – syystä tai toisesta.Runebergin Joutsen-runoa käsittelevässä kirjoituksessaan Jyrki Nummi viittaa sen sanoin "Halk' illan ruskon auermaan" alkavaan laulutekstinä käytettyyn suomenkieliseen tulkintaan "Yrjö Weijolan suosittuna käännösversiona", mistä päätellen tuntemattomat sanat eivät suuremmin ole vastaanottajia häirinneet. Tottumus on vahva tekijä, jonka merkitystä ei sovi unohtaa: onnistuneellakaan uudisversiolla ei ole helppo korvata suosittua vanhaa, jolla mahdollisine puutteineenkin on tottumus puolellaan.Yrjö Veijolan versio ei suinkaan ole ainoa Joutsen-suomennos – niitä on jo entuudestaan...
E-kirjaston selainversio on parhaillaan kehitteillä: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/sovelluksen-uusimmat-ominaisuudet. Tarkemmasta aikataulusta saadaan tietoa myöhemmin.
Hej!
I databasen för de allmänna biblioteken i Helsingforsregionen hittar man följande böcker:
Stone, Merlin: Direct hit--winning direct marketing campaigns Pitman, London, 1995
Stone, Bob: Succesful direct marketing methods. Business Books, Lincolnwood, IL, 1996
För beståndsuppgifter se bibliotekets databas: www.libplussa.fi.
Du kan också själv söka i databasen: med ämnesordet "markkinointi" och genom att välja språket "engelska" får du böcker om marknadsföring på engelska. Böcker på svenska söker man med ämnesordet "marknadsföring".
Jag rekommenderar också att du söker i Svenska handelshögskolans databas Hanna: http://libwww.shh.fi/wwls/swe/frame.html
t.ex. med ämnesordet "direktmarknadsföring".
