Mest lästa svar

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Voiko Suomessa vaihtaa ulkomaalaismuotiseen uudissukunimeen? 338 Etu- ja sukunimilaki 19.12.2017/946 18 §Uudissukunimen hyväksymisen harkinnanvaraiset edellytyksetIlman erityistä syytä uudissukunimeksi voidaan hyväksyä vain nimi, joka:1) muodoltaan, sisällöltään ja kirjoitusasultaan vastaa kotimaista sukunimikäytäntöä;2) ei ole vakiintunut tietylle yleisesti tunnetulle ja historiallisesti merkittävälle kotimaiselle tai ulkomaiselle suvulle;3) ei ole ilmeisen etunimityyppinen;4) ei koostu kahdesta tai useammasta erilleen kirjoitetusta nimestä tai nimen osasta.Tämän lakitekstin perusteella päättelen ettei sukunimeään voi Suomessa vaihtaa ulkomaalaistyyppiseksi uudisnimeksi. Mikään ei kumminkaan estä yrittämästä, mutta käsittelymaksua ei palauteta vaikka muutos ei menisi läpi. Etu- ja...
Malmin hautausmaalla Helsingin pommituksissa kuolleiden muistomerkin henkilöiden joukossa on Arnold Juho Pekurinen. Onko hän vain sattumalta niin samanniminen… 338 Aseistakieltäytyjänä jatkosodassa teloitettu Arndt (hautakivessä Arnd) Juho Pekurinen (1905-1941) on tosiaan haudattu Malmin hautausmaalle. On aika mahdotonta selvittää (ainakaan ilman arkistokäyntejä), kuka on Helsingin pommituksissa 1939 - 1944 menehtyneiden muistomerkissä ilmeisesti mainittu Arnold Pekurinen. Perin outoa kuitenkin olisi, jos teloitettu aseistakieltäytyjä olisi mainittu vuonna 1989 pystytetyssä Helsingin pommitusten uhrien muistokivessä. Mutta ei se varmaan täysin mahdotonta ole, ja jos syntymä- ja kuolinvuodet ovat samat kuten toinen nimikin, niin yhteensattuma on kieltämättä melkoinen, mutta tämän lähemmäksi totuutta ei ole tässä päästävissä.Helsingin pommituksissa kuoli talvisodassa 177 ja jatkosodassa 230 henkeä.
Voiko sanan "grunge" lausua jotenkin suomeksi 338 Hei! Englanniksi Grunge lausutaan [gruhnj], jota toki voi käyttää suomeksikin, mutta yleensä Grunge lausutaan suomeksi kuten se kirjoitetaan, eli grunge.
Kirjoitan päättötyötäni aiheesta "Dividend Reinvestment Plans" (osinkojen uudelleensijoitus) Erittäin tärkeä lähde tutkimukseeni olisi lehtiartikkeli lehdestä:… 338 Oletko varma lehden nimestä? Löysin nimittäin artikkelin, jolla on sama nimi ja tekijät, mutta lehden nimi olisi Financial Markets, Institutions and Instruments ja nro 1995: Vol. 4, nro 5. Lehteä näyttäisi olevan Svenska handelshögskolanin kirjastossa, mutta vain vuosi 1992 olisi varastoitu. Voit kysyä asiaa vielä handelshögskolanin kirjastosta. On mahdollista, että kaikkia varastotietoja ei ole merkitty tietokantaan. Ilmeisesti lehteä ei ole muualla Suomessa (ei löytynyt myöskään kauppakorkeakoulun kirjastosta). Ota yhteyttä espoolaisena Espoon kaupunginkirjaston kaukopalveluun http://www.espoo.fi/
Tarvitsenko e-kirjan lukemiseen, adoben id-tunnuksen, jos käytän adobe ditital editions 338 Asensin omalle työkoneelleni Adoben Digital Editionin ja sain lainattua/luettua Ellibsistä kirjan, ilman adoben id-tunnusta. Minulla kyllä on id-tunnuskin olemassa. Ellibsin sivuilla on varsin hyvät ohjeet http://library.ellibs.com/help?language=fi
Pitkään varauksessa ollu kirja on saapunut nyt noudettavakseni Herttoniemen kirjastoon. Olen kuitenkin ulkomailla ja pystyn noutamaan kirjan vasta muutama… 338 Varauksen voi noutaa toinen henkilö. Varauksen noutaja lainaa varamaasi kirjan omalla kortillaan,kertoo vaan millä nimellä varaus saapunut.Sähköpostitse varauksen noutopäivää ei voi muuttaa.
Olen kiinnostunut sivistyneistön ja työväestön perheiden elämästä Helsingissä maaliskuusta 1917 tammikuuhun 1918 338 Samu Nyströmin kirjassa Helsinki 1914-1918: toivon, pelon ja sekasorron vuodet (Minerva Kustannus Oy 2013) sekä Laura Kolben kirjassa Helsinki 1918: Pääkaupunki ja sota ( Minerva kustannus Oy 2008) käsitellään myös Helsingin asukkaiden elinolosuhteita kyseisenä aikana. Molemmissa kirjoissa on lopuksi pitkä lista kirjojen aihetta koskevaa kirjallisuutta, mistä voi olla myös hyötyä.
Minulla oli tullut joku noin 20 sentin maksu peruuttamattomasta varauksesta. Miten tämä maksetaan? 338 Maksun voi maksaa käymällä missä tahansa Eepos-kirjastossa https://eepos.finna.fi/OrganisationInfo/ tai Eepoksen verkkokirjastossa https://eepos.finna.fi/ omissa tiedoissa kohdassa maksut, jos maksu on 65 senttiä tai enemmän. Maksu peruuttamattomasta varauksesta on Seinäjoella 1 euro, joten sen pystyy hoitamaan myös verkkokirjastossa. Summa ei kasva korkoa.
Joskus kauan sitten -ehkä 1970 luvulla- muistan varmuudella nähneeni valtatie 6 laidalla tienviitan "Viinikanmäki." Nykyisin paikkaa ei enää löydy kartoista… 338 Hei, Kysymäsi tie lienee yhdystie 4001 Viinikanmäki–Koitsanlahti. Kartassa ei kyllä silmiini Viinikanmäkeä sattunut, mutta tuo tiennumero löytyy Parikkalasta n. 10 km etelään ihan kuutostien varresta Koitsanlahden kohdalla. Kyseessä on siis lyhyt tienpätkä. Voi olla, että liikennejärjestelyjen muutos on pudottanut viitan tien varresta. Lisätietoa osannee antaa Kaakkois-Suomen tiepiiri.
Etsitään tietoa japanilaisista puutarhoista. 338 Japanilaisista puutarhoista löytyy useita teoksia Helmet-kirjaston kokoelmasta. Yoko Kawaguchin Japanese Zen gardens paneutuu japanilaisten puutarhojen alkuperään, Zen-buddhalaisuuden taiteelliseen ilmentymään niissä, kivien ja kukkien merkityksiin. Kirjassa on esimerkkejä puutarhoista 1300-luvulta lähtien. Helena Attleen The Gardens of Japan on johdatus japanilaiseen puutarhaan, sen historiaan ja olemukseen. Kirjassa esitellään yksityiskohtaisesti 28 puutarhaa. Yoko Kawaguchilta löytyy myös suomennettu teos Japanilainen puutarha, inspiraatiosta toteutukseen. Siinä esitellään tapoja soveltaa japanilaista puutarhasuunnittelua mutta myös japanilaisen puutarhan historiaa ja filosofiaa. Lisää teoksia voi Helmetistä etsiä hakusanoilla...
Löytyykö seuraava tarina jostain Kalle Päätalon kirjasta: "Heti sodan jälkeen, säännöstelyaikana, isäntä tuli kyliltä sian takajalkoja repussaan. Emäntä… 338 Hei! Kohta löytyy Päätalon kirjasta Hyvästi, Iijoki sivulta 169. Asia selvitettiin Kalle Päätalo -seuran avustuksella.
Kirjassa "Eräpäivä! Voimasanoja kirjastosta" sivulla 47 mainitaan päiväperhokirjallisuus. Mitä se tarkoittaa? 338 Päiväperho(nen)-sanan kuvaannollisesta merkityksestä "nopeasti ohimenevä muoti-ilmiö" johdettu päiväperhokirjallisuus tarkoittaa hetkellisesti suosittua kirjallisuutta, jonka kysyntä laantuu nopeasti. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/päiväperhonen
Moikka. Haluaisin tiedustella että mihin perustuvat kirjastot.fi tilastot ? Onko ne suoraan kuntien kirjastoiden tietokannoista vai antaako joku… 338 Kirjastot täydentävät tilastonsa Kirjastot.fi:n Yleisten kirjastojen tilastot -palveluun. Aluehallintovirastot tarkistavat lukujen oikeellisuuden https://tilastot.kirjastot.fi/intro.php Luvut ovat sinänsä siis luotettavia, tilastojen tulkinta tehokkuuden mittaamisessa sen sijaan on vaativaa. Pelkkien numeroiden vertailu ei kerro kaikkea kirjastojen vaikuttavuudesta ja kirjastot ovat keskenään usein varsin erilaisia toiminnaltaan ja painotuksillaan. Tutustumisen arvoinen lähde on Hyötyä, tietoa, elämyksiä -kirjastojen vaikuttavuuden ulottuvuuksia, https://vaikuttavuus.kirjastot.fi/index.html.
Ensimmäinen kirja minkä opin lukemaan oli kuvakirja nimeltään Pieni keltainen kissa. 338 Barbara Hazenin Pieni keltainen kissa (The tiny, tawny kitten) ilmestyi Tammen hopeiset kirjat -sarjassa vuonna 1975 numerolla 45. Kirjaa ei valitettavasti ole lainattavissa kovin monista Suomen kirjastoista. Voit tilata kirjan kaukolainaan, mikäli sitä ei löydy oman kirjastoalueesi kokoelmista. https://finna.fi https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Etsin saksankielisiä sanoja Pirkko Mannolan 60-luvulla levyttämään biisiin, jonka nimi on englanniksi Who put the Bomp in the Bomp (Bomp, Bomp). Suomeksi se… 338 Pirko Manolan (!) saksankielinen versio Who put the Bompista on Wikipedian mukaan nimeltään "Bam-schi-bam"  https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%BCsse_im_Mondschein Venäläisellä subscribe.ru -sivustolla on Bam-schi-bamin saksankieliset sanat, mutta ei ole varmuutta ovatko ne oikein  https://subscribe.ru/group/nemetskij-yazyik-estradnyih-pesen/2975346/
Viime syksynä Matinkylän kirjastossa järjestettiin 3D- mallinnuskurssi. Onko sille tulossa jatkoa tai uusintaa? 338 Toistaiseksi ei ole tiedossa että 3D- mallinnuskurssille olisi syksyllä tulossa jatkoa Iso Omenan kirjastossa. Tilanne voi kuitenkin muuttua ja helmet.fi -sivuston tapahtumat -osiota kannattaa seurata tarkasti. Myös kannattaa kysyä suoraan kirjastosta :  Ison Omenan kirjasto   kirjasto.omena@espoo.fi  (09) 8165 7723
Millä leveyspiireillä maannousema on Itämerelle 0 cm, eli maa ei enää nouse jääkauden vaikutuksesta? 338 Itämerellä maannousu on alle yksi millimetri vuodessa leveyspiiriltä 55 leveyspiirille 56 kulkevan linjan eteläpuolella. Maanmittauslaitoksen sivuilta löytyy kartta ja muuta tietoa Fennoskandian maannoususta: https://www.maanmittauslaitos.fi/tutkimus/teematietoa/maannousu.    
Mistä löytyy jostain ansu kivekkään päin porkkalaa kirjasta tekstin pätkä? 338 Helpoiten tekstipätkä löytyy itse kirjasta. Netistäkin pätkiä voi löytyä, mutta ne saattavat olla mukaellen lainattuja tai laittomasti kopioituja. Kirjan tekstiä ei saa kopioida julkisesti esitettäväksi esim. internetissä ilman tekijän lupaa. https://kirjailijaliitto.fi/kirjailijalle/tekijanoikeus/ Kirjaa löytyy onneksi monen Vaski-kirjaston hyllystä. https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=p%C3%A4in+porkkalaa&type=AllFields
Haluaisin löytää erään kirjan. Luin nuorena (70-luvun lopulla tai 80-luvulla) todella hauskan ruotsalaisen kirjan. Tapahtumat sijoittuvat kesäiseen Tukholmaan… 338 Aivan täysin yksiin kysymyksessä kuvatun kanssa se ei mene, mutta siinä määrin lähelle, että ehdotan P. C. Jersildin kirjaa Lasten saari (Tammi, 1976). Siinä lähes 11-vuotias Reine päätyy viettämään kesää Tukholmassa, kun hän jättää menemättä kesäsiirtolaan ('Lasten saari'), jonne hänen yksinhuoltajaäitinsä on poikaa lähettämässä. Reine saa kaikenlaista toimittelevan juoksupojan paikan Olga-tädin ateljeesta, jossa maalataan tekstejä hautaseppeleiden nauhoihin. Tarinan mies, jonka kanssa Reine viettää joutilasta aikaansa, on Stig, "yksi äidin kavereista, joka oli nukkunut muutaman yön vierashuoneessa viime pääsiäisenä". https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9205
Minua on vaivannut jo jonkun aikaa seuraava asia: Olen koulussa kuullut runon, jossa on säe "mutta nythän on jo ilta" tai "mutta onhan jo ilta". Muuta en… 338 Tämä ehdotus ei ole kotimainen, mutta voisikohan kuitenkin olla Salvatore Quasimodon runo Ja äkkiä on ilta (teksti liitteenä)? Kirjasammosta löytyy kohdasta runot ilta-aiheisia runoja https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/ilta Aaro Hellaakoski on runoillut illasta, mm. runot Ilta ja Iltalaulu. Oulun kaupunginkirjaston Hellaakoski-sivuita löytyy runon Ilta alku, https://www.ouka.fi/oulu/pohjoista-kirjallisuutta/hellaakoski-lyyrikko&…;(myös jäljessä) Ehkä lukijoillamme olisi lisää vinkkejä?