Kyseessä on Taimi Ahon (1927 - 2015) runo Siivooja saa paikan, joka sisältyy kokoelmaan Rakentava rakkaus (2003).
https://finna.fi/Record/piki.639471
Lisää runosta ja runoilijasta voit lukea täältä:
https://www.nokiankaupunki.fi/vapaa-aika/kirjasto/nokialaiskirjailijat/…
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kirjaa. Myöskään tietokantahauista ei ollut apua. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista kirjan? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Yle Arkistosta kerrottiin, että Vainaja kaupan päälle -kuunnelman viidennessä jaksossa kuultavat musiikkikatkelmat ovat kappaleesta nimeltä Kuulethan syömmeni kutsun. Sen esittää Ritva Simuna.
Kappale on alunperin saksalainen, säveltäjiksi mainitaan Erich Stocklein ja Gerald Plato. Suomenkieliset sanat on tehnyt Erkki Ainamo.
Kuulethan syömmeni kutsun -kappaleesta on tehty LP-äänite, jota valitettavasti ei ole muualla kuin Suomen Kansalliskirjastossa, jossa niitä voi käydä kuuntelemassa kuunteluhuoneessa. CD:llä kappaletta ei ole kuultavissa lainkaan.
Yle Arkisto
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://finna.fi/
Canthin näytelmässään siteeraaman virren voi kokonaisuudessaan lukea esimerkiksi 1800-luvulla käytössä olleesta Suomalaisesta wirsi- ja ewankeliumikirjasta, jossa se on virsi numero 274.
Suomalainen wirsi- ja ewankeliumi-kirja, sühen sopiwain kappalten kanssa ... - Google-kirjat
Kyseisessä tapauksessa voisi kyseessä olla puolustusvoimien koko Etelä-Suomen alueelle ulottuva iso Southern Griffin 23 -harjoitus ja siihen liittyvä lentometeli. Harjoitus alkoi 10.5. ja päättyy sunnuntaina 21. toukokuuta. Utin jääkärirykmentin johtamaan harjoitukseen osallistuu yli tuhat henkilöä, paljon helikoptereita sekä hieman myös mm. venekalustoa. Utin jääkärirykmentti on tiedottanut, että erityisesti harjoituksen lentotoiminta voi aiheuttaa ajoittaista meluhaittaa koko harjoitusalueella Etelä-Suomessa.
Etelä-Suomen taivaalle luvassa tällä viikolla helikoptereiden jytinää (Iltalehti, 8.5.2023)
Tilannehuone.fi on hyvä lähde äkillisten ja yllättävien hälytystilanteiden seurantaan, mutta armeijan harjoitustoimintaa ei...
Tässä muutama ehdotus:
Patrick "Pata" Degermanin elämäkerta. Pata on Suomen ainoa ammattimainen löytöretkeilijä.
Helmet -- Löytöretkeilijä Pata / [teksti ja muokkaus:] Tua Ranninen [ja Patrick Degerman] ; [suomennos: Erik Pöysti]
Espanjalaisen sotilaan, merirosvon ja seikkailijan Alonso De Contrerasin elämäkerta (1582-1641).
Helmet -- Elämäni vaiheet / Alonso de Contreras ; suomennos ja esipuhe: Aarno Saleva
Jon Krakauerin muistelmateos vuorikiipeilyonnettomuudesta Mount Everestillä.
Helmet -- Jäätäviin korkeuksiin : murhenäytelmä Mount Everestillä / Jon Krakauer ; suomentanut Liisa Paakkanen
1670-luvulle sijoittuva muistelma ja matkakertomus arktiselta alueelta.
Helmet -- Seikkailu jäämerellä / Pierre-Martin de La Martinière ;...
Nykysuomen sanakirjan mukaan oihkia on '(tuskissaan) valittaa, voihkia, voivottaa", eli aika lailla samoja asioitahan ne oihkiminen ja voihkiminen ovat.
Välitin kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Palaan asiaan, mikäli joku siellä tietää vastauksen. Vai tietäisiköhän joku palstamme seuraajista kysyjän etsimää kappaletta?
Saimme vihjeen lukijaltamme, että kappale Julian Syys silmissäsi. Se on kuunneltavissa tässä Sekahaku-soittolistassa, https://areena.yle.fi/podcastit/1-66944553.
Kyseinen lause on poimittu merkittävän roomalaisen runoilijan Lucretiuksen (n. 99–55 eKr.) teoksesta Maailmankaikkeudesta (lat. De rerum natura). Teoksen tarkoituksena oli selittää epikurolaisen filosofian ydin roomalaiselle yleisölle.
Maailmankaikkeudesta koostuu kuudesta kirjasta. Kysymyksesi sitaatti on teoksen kolmannesta kirjasta (III, 966-967), joka käsittelee muun muassa kuolemanpelkoa ja siitä vapautumista. Epikurolaisuuden mukaan kuolemanpelko on järjetöntä, sillä ei ole olemassa kuoleman jälkeistä elämää. Ihminen, kuten kaikki maailmassa olevat oliot, koostuvat atomeista. Kun ihminen kuolee, tämä atomikimppu hajoaa lopullisesti.
Tähän teemaan liittyy myös kysymyksesi sitaatti. Paavo Numminen on...
Brita Koskisesta ja lastentarhasta löytyi varsin vähän tietoa. Mitään kirjaa tai opinnäytettä ei ilmeisesti ole olemassa.Varhaiskasvatuksen historiasta Suomessa löytyy mm. teokset:Hänninen, Sisko-Liisa: Suomen lastentarhatyön ja varhaiskasvatuksen historiaSalminen, Hannele: Lastentarhatoiminta - osa lapsuuden historiaa : Friedrich Fröbelin lastentarha-aate ja sen leviäminen SuomeenVälimäki, Anna-Leena: Lasten hoitopuu : lasten päivähoitojärjestelmä Suomessa 1800- ja 1900-luvullaRaahen historiasta:Raahen tietoon historia -kirjasarjaBrita Oeschista löytyi muutamia epävarmoja elämäkertatietoja. Hän lienee ollut Ruona Oy:n toimitusjohtajan Emil Oeschin kolmas vaimo. Pari vihittiin 19.9.1937; Raaheen he olivat muuttaneet...
Tämä olikin hieman hankalampi haku.
Mieleen tuli Animorphs-sarja, jossa päähenkilöt muuttuivat milloin miksikin henkilöksi. Linkki Wikipediaan
Sarja on suomennoksina kuitenkin uudempaa tuotantoa. Julkaistu 2000–2007. Linkki Wikipediaan
Löysin yhden ehdokkaan myös 1980-luvun kirjoista. Gunnel Linden Olen oikea ihmissusi. Sen päähenkilö on kuitenkin poika. Linkki Kirjasampoon.
Kenties Finna-haulla voisi löytää lisää ehdokkaita? Linkki Finna.fi
Kielitoimiston sanakirja määrittelee räsymaton "substantiivi vars. vanhoista suikaleiksi leikatuista vaatteista kangaspuissa kudottu matto, riepumatto." Linkki sanakirjaan
Perinteisesti räsymattoon on luonnonmateriaaleja, mutta nykyään mattoihin varmaan mahtuvat myös tekokuitumateriaalit. Muistelen, että täysin muovistakin parvekemattoa on myyty räsymaton nimellä.
Kati Jauhiaisen opinnäyte 2023:"Räsymatto on kangaspuissa kudottu räsy- eli riepukudonnainen, jonka kuteena on perinteisesti käytetty leikattua tai revittyä kangaskaitaletta. Entisajan riepumatoissa loimena oli kerrattu kotikehrätty pellavainen rohdinlanka. Sen korvasi myöhemmin pellavainen purjeompelulanka ja lopulta puuvillainen kalalanka. (Kaukonen 1998, 19–56.)...
Voit lukea Uusi Aura -lehden vanhoja numeroita Kansalliskirjaston digitoimina vuosilta 1897 -1939.Tässä linkki vuoden 1939 vuosikertaan:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/1458-0543?display=THUMB&year=1939Pudotusvalikosta voit etsiä haluamasi vuoden.https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Hei! Ruotsissa ainakin tällainen kuin Institut för språk och folkminnen kerää tietoja myös vähemmistökielten käytöstä https://www.isof.se/nationella-minoritetssprak/finska/lar-dig-mer-om-finska-spraket-och-kulturen Norjasta saa tilastotietoa osoitteesta https://www.ssb.no/en/sok?sok=spoken%20languages Tanskasta tietoa löytyy osoitteesta https://www.dst.dk/en/Statistik/emner/borgere/befolkning/indvandrere-og-efterkommereja Islannista osoitteesta https://hagstofas3bucket.hagstofa.is/hagstofan/media/public/2024/fadec11c-1b6e-4a66-92e8-73ec22e1f0c6.pdf
Syitä oikean henkilöllisyyden salaamiseen tai taiteilijanimen tai nimimerkin käyttöön on voinut olla useita. Toivo Kärki kertoo muistelmissaan, että salanimen käyttö oli muotia suomalaisen iskelmän alkuajoista 1920-luvun lopulta lähtien. Aina tarkoitus ei ollut varsinaisesti salata tekijän henkilöllisyyttä. Ennen sotia suurelle yleisölle viihdemusiikissa oli tärkeintä kappale ja orkesteri, ei säveltäjä eikä laulusolisti.Oma nimi on saattanut tuntua liian tavalliselta. Esimerkiksi Suomessakin tunnetun ruotsalaisen säveltäjän Jules Sylvainin oikea nimi oli Stig Hansson. Hänellä oli 27 muutakin salanimeä. Vexi Salmi ja Antti Hammarberg ottivat käyttöön taitelijanimet, koska nimet Vexi ja Antti tuntuivat liian arkisilta. Nimet Emil Retee ja...
Tarkoititkohan kappaletta Heila Heinolasta, jota on esittänyt mm. Tapio Rautavaara? Heinolan heili -nimellä ei löytynyt kappaleita.Heila Heinolasta löytyy esim. Reissumiehen lauluja 3 -nuottikirjasta: ratamo.finna.fi/Record/ratamo.64663
