Suomessa ensimmäiset puutiaisaivokuumetapaukset todettiin Ahvenanmaalta Kumlingen alueelta. Tämän vuoksi tautia alettiin kutsua nimellä Kumlingen tauti.https://www.duodecimlehti.fi/duo94373
Englannissa monikon toisen persoonan pronomini you on ottanut myös yksikön pronominin thou paikan. Aiemmin youta saatettiin myös käyttää yksikössä kunnioituksen merkkinä muiden eurooppalaisten kielien mallin mukaan. Monikon ja yksikön eroa on yritetty tuoda esiin murteissa ja puhekielessä uusilla monikkomuodoilla kuten y'all ja youse. Nämä eivät kuitenkaan ole yleiskielen muotoja. Nykyenglannissa ei siis ole teitittelyä samalla tavoin kuin suomessa, vaan kohteliaisuutta ja muodollisuutta ilmaistaan muilla tavoin.Yleisin vastine sinuttelulle - teitittelylle englannissa on se, puhutellaanko toista etunimellä vai sukunimellä. Kun alkutekstissä henkilöt sopivat käyttävänsä etunimiään, käännöksessä puhutaan usein sinunkauppojen tekemisestä....
Jörn Donnerin dokumentista Perkele! Kuvia Suomesta (1971) on tehty DVD-tallenne, jota on lainattavissa myös Helmet-kirjastojen kokoelmista.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1897359?sid=5026984423Dokumentti ja sen jatko-osa Perkele 2 - Kuvia Suomesta (2017) ovat katsottavissa myös Yle Areenassa:https://areena.yle.fi/1-3995065https://areena.yle.fi/1-3995065
Hei,Perunan imellyttäminen tapahtuu niin, että kuorittu ja soseutettu peruna, joka on ensin keitetty kuorineen, haudutetaan miedossa uunilämpötilassa (n. 50C) tarpeeksi pitkään (esim. yön yli), jolloin perunan tärkkelys pilkkoutuu entsyymien vaikutuksesta lyhyemmiksi hiilihydraattiketjuiksi, sokereiksi. Näin syntyy perunalaatikon makea maku. Tarvittaessa voidaan lisätä valmistusvaiheessa vehnäjauhoa ja jo laatikon imeltyessä makeuden lisäämiseksi siirappia.
Kyseessä on vapautus palveluksesta määräajaksi Lääkärintarkastusohjesäännön kohdan 59 nojalla. Tautiluokituksessa 59 merkitsee sekä vuosien 1935 että 1943 Lääkärintarkastusohjesäännössä imusolmukkeiden ja -suonten sairauksia (Morbi modorum et vasorum lymphaticorum). E-luokkaan määrätyn vika, vamma tai sairaus on varmasti tai todennäköisesti ohimenevä, ja tarkastettava määrätään määräajan (tässä tapauksessa 2 vuoden) kuluttua uudelleen tarkastettavaksi.
Graham Greenen teos J'accuse on suomennettu vuonna 1983 nimellä Nizzan pimeä puoli : j'accuse - minä syytän. Suomentaja on Marja Toivio.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/helka.994133873506253
Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite. Myös Poste restante -osoite käy.
Kirjoilla ei tarvitse välttämättä olla Helsingissä. Myös toisen kunnan alueella kirjoilla oleva voi saada Helmet-alueen kirjastokortin.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Astia-palvelusta löydät digitoituna lähes kaikki sodissa 1939-1945 kaatuneiden kantakortit.
Muut kantakortit ovat tilattavissa Astia-palvelun kautta.
Lisätietoja:
https://arkisto.fi/fi/palvelut/n%C3%A4in-tilaat-kantakortin
Yritin etsiä Uuden maailman arkistoa, josta näkyisivät artikkelit, jotka kussakin lehdessä on julkaistu, mutta tuloksetta.
Uusi maailma on ilmestynyt vuosien 1963-1979 välillä, kunnes se taloudellisten vaikeuksien vuoksi lakkautettiin. Sitä julkaisi Uuden Suomen lehtitalo. Lehden historiasta on lyhyt kuvaus pro gradu -tutkielmassa Lehtemme on puolueeton, eikä harrasta politiikkaa’ : Suomalaisten puolueiden ja niiden poliitikkojen käsittely Uusi Maailma – lehdessä 1963 – 1979, https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/56074. En löytänyt mitään mainintaa, mihin lehtien sisällöt tai arkistot olisi siirretty. Teoksessa Suomen lehdistön historia, toim. Päiviö Tommila, osa 8, Aikakauslehtien liitto 1991, on luku Uudesta maailmasta...
Kirjaa on Helmet-kirjastojen kokoelmissa yksi kappale. Tällä hetkellä kirjasta on neljä varausta ja kirja on Odottaa noutoa - tilassa. Tämä tarkoittaa, että kirja on jonkin kirjaston varaushyllyssä odottamassa, että kirjan varannut henkilö noutaa sen. Saat ilmoituksen, kun kirja odottaa noutoa sinulle.
Merkintä Ei saatavilla tarkoittaa vain, ettei yksikään kirjan kappale ole Hyllyssä-tilassa eli vapaasti lainattavissa. Kun kirja palautuu eikä siitä ole enää varauksia, tämä kohta kertoo, missä kirjastossa kirja on Saatavilla.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2373713?lang=fin
Hei!
Esimerkiksi psykologiduo Julia Pöyhösen ja Heidi Livingstonin suosittu Fanni-sarja on 4-7-vuotiaille lapsille suunnattu ja käsittelee tunnetaitoja ja niiden säätelyä. Tässä muutama esimerkki kyseisistä kirjoista sekä muuta kirjallisuutta yhdessä lapsen kanssa tutkittavaksi Vaski-kirjastojen valikoimissa:
Fanni ja ihmeellinen tunnelämpömittari : tunnesäätelyn harjoitteleminen
Fanni ja suuri tunnemöykky : tunteiden tunnistamisen ja nimeämisen harjoitteleminen
Fanni ja rento laiskiainen : stressin säätelyn ja rentoutumisen harjoitteleminen
Molli : hyvällä mielellä vai pahalla päällä : tunteet taidoiksi
Tunteiden aakkoset
Minä tykkään nyt : ilosta, ujostelusta ja muista tunteista
Tässä myös muutama aikuiselle lukijalle...
Boontjiesop on perinteinen etelä-afrikkalainen papukeitto. En löytänyt ruoasta suomeksi tietoa, englannikielisen reseptin sisältö kääntämänäni:
Raaka-aineet
-225 grammaa valkoisia papuja (esim haricot-papu)
-kylmää vettä liottamiseen
-2 litraa vettä keittämiseen
-2 keskikokoista purjoa tai purjosipulia
-450-500 g vihannessekoitusta (kuutioituja porkkanoita, turnipsia, selleriä, ja sipulia)
-4 kuorittua, kiehautettua tomaattia pilkottuina
-5cm vihreää, puolitettua ja simenistä puhdistettua chiliä
-2 valkosipulinkynttä (tai maun mukaan) kuorittuina ja murskattuina
-laakerinlehti
-2-3 teelusikkaa suolaa
Valmistus
-liota pavut runsaassa kylmässä vedessä petettynä yön yli
--kuivata ja laita pavut suureen ja tukevaan...
Vaski-kirjastojen valikoimassa on runsaasti cd- äänikirjoja, jotka ovat lainattavissa kaikille asiakkaille joilla on kirjastokortti ja lainausoikeus. Joidenkin äänikirjojen kohdalla on merkintä ”Daisy-äänikirja vain lukemisesteisille”. Nämä ovat Celia-kirjaston materiaalia, jotka ovat tarkoitettu vain lukemisesteisille ja Celian rekisteröityneille käyttäjille. Lukemisesteisiksi katsotaan henkilöt, joille lukeminen on vaikeaa tai mahdotonta esimerkiksi vamman, sairauden tai lukivaikeuden vuoksi.
Celian verkkosivuilla tarkemmat säännöt ja rajaukset palvelun käyttöön:
https://www.celia.fi/palvelut/aanikirjat-yksityishenkiloille/tarkista-oikeus-palveluihin/
Äänikirjoja löytyy myös vapaasti kaikille kirjaston asiakkaille E-...
Toisen maailmansodan sodanjulistuksia päivineen on listattu tässä Wikipedia-artikkelissa.
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistynyt Kuningaskunta: 6.12.1941
Australia: 7.12.1941
Kanada: 7.12.1941
Tsekkoslovakia: 16.12.1941
Uusi-Seelanti: 7.12.1941
Etelä-Afrikan Unioni: 8.12.1941
Intia, Ukraina ja Valko-Venäjä eivät olleet tuolloin itsenäisiä valtioita (vaikka olivatkin YK:n perustajajäseniä 1945), eivätkä julistaneet sotaa Suomelle. Valtioiden rooli allekirjoittajamaina lienee ollut lähinnä diplomaattinen kompromissi ja muodollisuus.
Sähköisesti saatavilla olevaa aineistoa voisivat olla lähinnä Valtiorikosoikeuden ja valtiorikosylioikeuden aktit, jotka on digitoitu ja jotka ovat luettavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Valtiorikosoikeudet_ja_valtiorikosylioikeus
Aineisto alkaa vasta toukokuun lopusta 1918, joten varsinaisissa sotatapahtumissa menehtyneistä näistä ei löydy tietoa. Varhemmin keväällä punaisella puolella menehtyneistä on todennäköisesti vähemmän tietoa.
Lisätietoja sisällissodan aineistoista Kansallisarkiston Arkistojen portti -palvelussa:
Teema: Sisällissota 1918
Laajemmin erilaisten kenttä- ja pikatuomioistuinten toimintaa kuvataan Marko Tikan väitöskirjassa:
Tikka, M. (2018). Kenttäoikeudet: välittömät...
Valitettavasti runon tekijää ei löytynyt. Internetistä tuo runo löytyi useistakin lähteistä, mutta tekijää sille ei mainittu. Käytettävissä olevista runokirjoista kyseistä runoa ei löytynyt.
KJP lienee tässä yhteydessä Kaartin jääkäripataljoona ja KLR Käkisalmen läänin rykmentti, PJP puolestaan Pohjanmaan jääkäripataljoona. Lyhenteet löytyvät Kansallisarkiston sotilaslyhenneluettelosta. Näistä joukoista löytyy monenlaista tietoa Kansalliskirjaston digitoimista aikalaislehdistä:
Etusivu - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Kantakortin sivulla 5/6 on nähdäkseni joukko-osaston kohdalla mainittu Esik./Er.P.8., eli tieto on todennäköisesti siitä otettu kaatuneiden tietokantaan. Samalla sivulla näkyvään diagnoosiin en osaa ottaa heikolla latinan tuntemuksellani kantaa, mutta diagnoosissa mainittu "regio lumbalis" viitannee juuri alaselkään ja lantion seutuun.
Hei, kysyin Amos Rexin asiakaspalvelusta ja sieltä vastattiin näin:
"Valitettavasti nyt juuri itse Lasipalatsin Bio Rexin elokuvasaliin asti ei pääse itsenäisesti piipahtamaan, mutta Bio Rexin lämpiö eli yläaula on usein avoinna museon aukioloaikoina. Bio Rexin kerroksessa järjestetään juuri nyt paljon mm. elokuvien ensi-iltoja sekä tilaustapahtumia ja joskus museon näyttelyt levittäytyvät kerrokseen ( esim. studionäyttely Between us vuonna 2021). Varsinaisia avoimien ovien päiviä tai arkkitehtuurikierroksia ei juuri nyt ole tiedossa, mutta Open Helsinki-tapahtuman aikaan (toukokuussa) näitä on nyt viimeiset pari vuotta pidetty eri muodoissa."
Signeeraus on osin selkeämmin erottuva, mutta sukunimen loppuosa on tosiaan vaikeasti tulkittava. Verkkolähteistä, erilaista taitelijaluetteloista ei löytynyt sopivalta vaikuttavaa nimeä.
Linkki kuvataiteiljamatrikkelin sukunimeltään K-alkuisiin taiteilijoihin: https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/aakkosellinen-hakemisto-taiteilijoi…
Suomen taiteilijat Ry:n taiteilijaluettelo, jäsenet: https://suomentaiteilijat.net/jasenet/
Bukowskin ja Hagelstamin antiikkiliikkeistä voisi kyseistä signeerausta kysellä.
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/fi
