Nuotti löytyi Helsingistä, Suomen Pop & Jazz Arkiston kokoelmista (http://www.jazzpoparkisto.net/). Lähetin heille sähköpostiosoitteesi, he skannaavat nuotin suoraan sähköpostiisi.
Vuonna 1776 päätetyn ja 1777 voimaan tulleen rahanuudistuksen jälkeen Ruotsin päärahaksi tuli riikintaaleri, joka jakautui 48 killinkiin (skilling) ja killinki puolestaan 12 Suomessa yleensä äyriksi kutsuttuun "runstykkiin" (runstyck). Ensimmäiset varsinaiset killinkiarvoiset kuparirahat lyötiin vuonna 1802, vasta neljännesvuosisadan kuluttua rahanuudistuksesta. Osa niistä valmistettiin leimaamalla entisiä 2 ja 1 äyrin lantteja killingeiksi ja puoliksi killingeiksi. Pienimpiä killinkiarvoisia kolikoita käytettiin lähinnä vaihtorahoina, suurta ostovoimaa niillä ei ollut. Jonkinlaisen mielikuvan kolikon arvosta antanee silmiini osunut tieto, jonka mukaan 1700-luvun lopulla riikintaalerilla sai ostettua neljä paria villasukkia, eli yhden...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirja Sukunimet antaa Valkonen -nimestä seuraavanlaista tietoa: nimi pohjautunee ihon tai tukan väriä ilmaisseeseen lisänimeen samoin kuin esimerkiksi nimi Valkeapää, joka on kehittynyt sukunimeksi valkotukkaiselle tai poikkeuksellisen vaaleaihoiselle annetusta alkuaan henkilökohtaisesta lisänimestä.
1500-luvun puolivälissä Valkosia on esiintynyt Etelä-Karjalassa ja Savossa. Haukivuoren kirkonkylän vanhimpia taloja on Valkosten vuodesta 1541 vuoteen 1721 isännöimä talo. Sieltä Valkosia siirtyi Hankasalmen Sauvamäkeen. Hämeessäkin Valkonen mainitaan veroluettelossa 1500-luvulla.
1600-luvun lähteissä Valkosia tavataan Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Sotkamossa.
Raila on myöhäinen suomalainen mukailu samaa tyyppiä kuin Aila, Maila. Almanakassa se on ollut 13.6. vuodesta 1950 alkaen. Virossa Railin ja Railan katsotaan johtuvan hebrealaisesta nimestä Raakel, jonka merkitys on ’lammas’. Lisää etunimistä kirjoissa Vilkuna, Kustaa : Etunimet ja Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja. Erisnimenä raila on Nykysuomen sanakirjan mukaan valkosuojuksinen suksen muotoinen jalas, jolla maaten hylkeenpyytäjä lähestyy saalistaan, ajopuu.
Agnetan perinteinen suomalainen vastine on Aune, jonka nimipäivä on 21.1. Tuolla samalla päivällä oli ennen (viimeksi v. 1907) meikäläisissäkin kalentereissa sellaisia nimimuotoja kuin Agneta, Agnes, Agne ja Agneeta.
Nykyisessä Suomen ruotsinkielisessä kalenterissa Agneta on samoin 21.1.
Vanhoja suomalaisia kalentereita luettavissa osoitteessa
http://almanakka.helsinki.fi/
Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toim. Pirjo Mikkonen. - 4. uud. p. - Otava, 2005.
Aika vähiin on Lemmikki Beckerin kirja ’Ratko Ariadnen lankoja’ pääkaupunkiseudulla käynyt, mutta muutamasta kirjastosta sen vielä löytää. Oheisesta linkistä näet sijainnit ja tämänhetkisen (7.7.08) tilanteen: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=ratko+ariadnen+lankoja&searchs… . Voit tehdä kirjasta varauksen, jolloin se tulee toivomaasi kirjaston toimipisteeseen tai käydä hakemassa sen kirjastosta, jossa kirja näyttää olevan hyllyssä.
Ennen lähtöä kannattaa puhelimitse varmistaa, että kirja todella on paikalla ja pyytää henkilökuntaa laittamaan kirjan syrjään noutoa varten. Kirjastojen yhteystiedot löydät oheisesta linkistä: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/ . Varauksen voi tehdä netin kautta, jos kirjastokorttiin on liitetty...
Birger Federleyn vuonna 1907 suunnittelema ja Tampereen Ammattilaisten Kiinteimistö ja Kauppa Oy:n rakennuttama Kymmenenmiehentalo on saanut nimensä talon kymmenestä osakkaasta, jotka olivat tehtailija J. N. Salminen, nahkuri K. K. Kari, sähköteknikko Juho Holmsten-Heiniö, tehtailija J. A. Johansson, työnjohtaja Arvi Tanner, räätälimestari K. H. Pohjanpää, suutarimestari Paul Leppänen, kelloseppä C. V. Bergström, kauppias K. V. Luukkonen ja kauppias K. O. Toivonen.
Lähde:
Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998
Lauri Pohjanpään runo "Kalajuttu" on alkuruno 10-osaisesta sikermästä "Eriskummainen uni merikäärmeestä" ja se julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa "Sininen hämärä" vuonna 1933.
"Kalajuttu" löytyy kokonaisuudessaan esimerkiksi teoksista "Lausuntarunoja nuorelle väelle" (toim. Eero Salola, 1949) ja "Viides lukukirjani" (toim. Laurinen, 1955).
Lähteet:
https://finna.fi
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Lausuntarunoja nuorelle väelle (toim. Eero Salola, 1949)
Viides lukukirjani" (toim. Laurinen, 1955)
Tässä muutama osoite joista ehkä on apua.
Aukea.net -virtuaalinen luomispalvelu on ilmainen nettipalvelu, johon voi lähettää tekstejään osoitteeseen http://aukea.net/
Toinen verkkopalvelu eli Rihmasto löytyy osoitteen http://www.rihmasto.net/
takaa. Tekstejään Rihmastoon voi lähettää kuka tahansa, niin harrastaja- kuin ammattikirjoittaja.
Harrastajakirjoittamiseen liittyvää oppimateriaalia ja tietoa opetuksesta voi etsiä myös Nuoren Voiman liiton sivuilta http://www.kaapeli.fi/nvl/ .
NVL:n toimintaan kuuluu kaunokirjallisten tekstien arvostelupalvelu, jonka kautta kriitikot antavat halukkaille palautetta heidän teksteistään.
Arvostelupalvelun yhteydessä toimii Nuorten Kirjoittajien Klubi, joka kokoontuu säännöllisesti kirjailijavieraan...
Naula on ollut aikoinaan painomitta. Yksi naula oli 1600-luvulla 128 kvintiiniä, joka puolestaan oli ¼ luotia eli 3,34 gramaa. Vuodesta 1638 naula on ollut 421,3 gr. Apteekinmittana naula oli 356,28 gr. Vuodesta 1855 naula oli desimaalijakoisen painojärjestelmän yksikkö, joka oli 425,076 gr ja 100 naulaa oli puolestaan yksi sentneri. Suurempi yksikkö puolestaan oli leiviskä, joka oli 20 naulaa.
Tavallisimmat naulatyypit ovat lankanaula, uppokantanaula eli dyckertnaula, bitumihuopanaula ja listanaula. Naulojen mitat ilmoitetaan millimetreissä. Usein puhutaan tuumista, kuten kahden tuuman naula, kun tarkoitetaan 50 millimetrin naulaa. Naulat ovat joko käsittelemättömiä eli kirkkaita tai sähkösinkittyjä tai kuumasinkittyjä. Kuumasinkitetty...
Syysaikaan myös Itäkeskuksen kirjasto, Kallion kirjasto, Rikhardinkadun kirjasto ja Töölön kirjasto ovat auki sunnuntaisin, mutta kesäaikaan tosiaan vain Kirjasto 10 pitää ovensa avoimena sunnuntaisin. Kesällä lienee kirjastojen sunnuntain aukiololle vähemmän tarvetta kuin muulloin, ja koska henkilökunta pitää kesälomia, olisi työntekijöiden saaminen sunnuntaivuoroihin ongelmallista isoissa kirjastoissa. Kesällä arkisinkin töitä tehdään usein pienemmällä väellä kuin yleensä, vaikka jonkin verran kesäsijaisia onkin apuna. Osaksi kyse on varmasti myös rahasta, sillä sunnuntaina tehty työ maksaa enemmän kuin arkena tehty työ.
Jos olet kuitenkin sitä mieltä, että kesällä pitäisi olla enemmänkin kirjastoja sunnuntaisin auki, voit antaa siitä...
Kirjassa Suomen rahat arviohintoineen vuodelta 2002 annetaan vuoden 1907 5 pennin arviohinnaksi 50 senttiä. Arviohinta on kolikolle, joka on sellaisessa kunnossa, jossa se yleisimmin esiintyy. Kolikkoa on aikanaan ollut jakelussa 766 889 kpl. Esimerkiksi vuoden 1910 5 pennin kolikkoa tehtiin vain 66 000 kappaletta ja sen arvo onkin tänä päivänä 25 euroa.
Osoitteesta https://finna.fi löytyvän Fennica-tietokannan mukaan Lauri Pohjanpään kokoelma ”Metsän satuja ja muita runoja” ilmestyi ensimmäisen kerran WSOY:n kustantamana vuonna 1924. Toisen painoksen julkaisi sama kustantaja vuonna 1930. WSOY julkaisi kirjasta Annikki Arola-Anttilan kuvittaman uuden laitoksen nimellä ”Metsän satuja” vuonna 1953 ja siitä toisen painoksen 1967.
Elina, Elna, Ellen, ELLA 10.2. Kustaa Vilkuna tarkisti nimipäiväkalenterin v 1950 almanakkaa varten. Silloin lisättiin nimet Elna ja Ella, jotka olivat siihen aikaan kuitenkin jo vanhoja nimiä.
Ella tunnetaan monien eri nimien lyhennettynä muotona. Tällaisia ovat Elina tai Eleonoora, jonka Englannissa tulkitaan tarkoittavan kaunista keijukaista. Eleonooran alkuperä on arabian sanassa Ellinor = Jumala on valoni. Ella voi olla muunnos myös Helenasta (kreikan ’loistava, säteilevä’) tai Elisabetista (hepr. ’Jumala antaa avun’, ’Jumala on valani’). Alkuperä voi olla myös germaaninen Alia tai Alja (suom. ’kaikki’).
MARIA, Maija, Mari 2.7. Maria, Jeesuksen äidin nimi, on Suomen yleisin naisennimi, koko maailmassa toiseksi yleisin (tilastoa on...
Sanat löytyvät julkaisusta Jauhiainen,Lauri: Kuplettimestarit ja mestarikupletit. Laulun nimi on Don Juan ja sen on säveltänyt J.Alfred Tanner. Sanoitus on Uuno Tupaselan.
Asiaa on kysytty aikaisemminkin. Vastauksia voit lukea Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteeshttp://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx Kirjoita hakuruutuun nimet ja tee haku.
Kopioin sinulle osan aikaisemmin annetusta vastauksesta tähän:
"Onni lienee vanhepien tunteita pojan syntymän johdosta kuvastava nimi. Nimen voi käsittää myös onnellisen elämän toivotukseksi lapselle. Se voi myös olla lyhennelmä sanasta onnellinen, jolloin sen vastineita olisi latinan Felix (muistathan Mika Waltarin kirjan Feliks onnellinen) ja kreikan Makarios."
"Ilmari on muotoutunut kantasanasta 'ilma'. 1551 Psalttarissa mainitaan jo hämäläisten epäjumala Ilmarinen. Kalevalassa seppä Ilmarinen oli yksi eepoksen sankareista. Ensimmäinen...
Hottentottilaulun, san. ja säv. Thorbjörn Egner, sanat ja nuotit löytyvät esim. teoksista Suuri Toivelaulukirja 6 ja Suuri Lastenlaulukirja 2. Molempia teoksia löytyy useista kirjastoista. Tarkan saatavuuden voit katsoa pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimineuvonnasta kerrottiin, että Mirella viettää nimipäiväänsä Miran päivänä 30.4., vaikkei Mirella-nimeä olekaan ainakaan vielä suomalaisessa nimipäiväkalenterissa.
Mira ja Mirella pohjautuvat Mirabella-nimeen. Tämä Italiasta muuallekin levinnyt naisennimi tarkoittaa latinaksi ihailtavaa, ihastuttavan kaunista.
Hei!
Tuon Arvo Koskimaan säveltämän ja Dagmar Parmaksen sanoittaman laulun sanat löytyvät esim. Suuresta toivelaulukirjasta, osa 10.
Sanat löytyvät muutamista muistakin kirjoista. Piki-verkkokirjastosta,
osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 löytyy laulukirjoja myös laulun nimellä, siis kirjoittamalla tässä tapauksessa nimeke-laatikkoon vaaralliset huulet.
