Cthulhu-tarinoita löytyy ainakin seuraavista teoksista:
Kirotun kirjan vartija: suomalaisia Cthulhu-tarinoita (toim. Nummelin, Juri)
Keskiyön Mato Ikaalisissa: Portin parhaita tieteisnovelleja (toim. Nikkonen, Raimo)
Shoredanin kellot (toim. Sadelehto, Markku)
Kultainen naamio: suomalaiset kauhukirjoittajat Lovecraftilaisissa tunnelmissa (toim. Hurtta, Boris)
Muita Cthulhu-vinkkejä löytyy Kirjasammosta: http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/cthulhu
Suomalaista kauhukirjaillisuutta:
Hautala, Marko: Kuiskaava tyttö
Jääskeläinen, Pasi Ilmari: Sielut kulkevat sateessa
Nummelin, Juri: Haamu: kertomus Hollywoodista
Morre, Hanna: Tuonen tahto
Katajala, Jussi: Korpin silmät näkevät ja muita yöpuolen tarinoita...
Teos Rakkauden helminauhaa on tilattu Kouvolan kirjastoon painettuna kirjana. Kirjan saapuminen kirjastoon kirjatoimittajaltamme ja lainauskuntoon käsittely vie oman aikansa. Valitettavasti joutuu siis odottelemaan.
Kirjaan voi tehdä varauksen joko itse Kyyti.fi-sivulla tai lähettämällä sähköpostia, soittamalla tai käymällä paikan päällä missä tahansa Kyyti-kirjastossa. Yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.kyyti.fi/kirjastot.
Äänikirjaa eikä e-kirjaa ei ole kirjastoille saatavilla (myytävänä).
Mikä yksi?-lorusta on olemassa useita erilaisia toisintoja. Eroavaisuuksia eri versioiden välillä on varsinkin lorun alkupuolella; kohdat 7-10 sen sijaan olivat osapuilleen samat useimmissa tutkimissani versioissa: seitsemän tähteä Otavassa (Seulasissa), kahdeksan kappaa nelikossa, yhdeksän kertaa (kirkonkelloja) läpätään, kymmenen käskyä laissa. Sellainenkin variantti tosin löytyy, jossa on "kahdeksan äyrii markass". "Kahdeksan kappaa nelikossa" on kuitenkin tavallisin vastaus kysymykseen "Mikä kahdeksan?" Riittäisiköhän se lievittämään kismitystä?
Jos kameravalvonnassa kerätään ja tallennetaan tietoa, syntyvästä henkilörekisteristä on laadittava tietosuojaseloste. Siitä on ilmettävä mm. rekisterinpitäjän
nimi ja yhteystiedot,. Seloste on pidettävä jokaisen saataville. Alla lisää tietoa:
http://www.scando.com/html/kameravalvonta.htm
https://www.kuntatyonantajalehti.fi/2017/5/kameravalvonta-on-henkilotietojen-kasittelya
http://salo.tjhosting.com/kokous/20173834-13-2.PDF
Naisten toppahaalarin kaava löytyy ainakin Suuri Käsityökerho -lehden numerosta 12/1992 sivulta 24. Toinen ulkoiluhaalarin kaava löytyy Suuri Käsityölehti -lehden numerosta 1/1994, sivulta 48. 1980-luvun käsityölehtiä ei juurikaan enää varastoida kirjastoissa eikä 1990-luvunkaan lehtiä valitettavasti löydy kaikista kirjastoista.
Maahantulon ja työnteon säädökset ovat maakohtaisia, joten automaattisesti työmarkkinoiden avaaminen ei avaa vastavuoroisesti samoja mahdollisuuksia suomalaisille kaikkialle. Asiasta voidaan toki neuvotella ja tehdä sopimuksia, kuten EU:n takaama työntekijöiden vapaa liikkuvuus, joka perustuu valtioiden väliseen sopimukseen.
Asia riippuu pohjimmiltaan siis kuitenkin siitä, avataanko työmarkkinoita yksipuolisesti vai solmitaanko siitä vastavuoroinen sopimus. Pitäisin itse melko todennäköisenä, ettei tällaiseen työmarkkinoiden avaamiseen kuuluisi tuota vastavuoroisuutta.
EU-kansalaisten oikeuksista löytyy tietoa osoitteesta https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=457&langId=fi.
Mirkka Salon runokirjan nimi on Olen niinkuin Pierrot, mutta tapiirirunoa siinä ei ole. Michel Tournierin kuvakirja on nimeltään Pierrot ja yön salaisuudet, mutta se ei ole runomuotoinen eikä siinäkään ole tapiiria. Valitettavasti muita suomenkielisiä kirjoja, joiden nimessä olisi Pierrot, emme löytämeet.
Jos lasketaan presidentin puolisoksi henkilö, joka on ollut presidentin kanssa avioliitossa tämän ollessa presidenttinä, ensimmäisenä on kuollut Ellen Ståhlberg, o.s. Elfving 21.7. 1950. J.K. Ståhlberg oli presidenttinä vuosina 1919-1925 ja avioitui Ellenin kanssa 1920. Jos presidentin puolisoksi katsotaan henkilö, joka on ollut naimisissa ennen tai jälkeen sen, kun puoliso on toiminut presidenttinä, ensimmäisenä on kuollut Ståhlbergin ensimmäinen vaimo Hedvig.
Rousseaulta peräisin oleva sitaatti esitetään ranskaksi muodossa "retour à l'état de nature" eli paluu luonnontilaan.
Jean-Jacques Rousseau (1712 - 1778) kehitti tätä ajatusta laajimmin v. 1755 julkaistussa esseessään Discours sur l’origine et les fondements de l’inégalité parmi les hommes. Sanatarkka sitaatin muoto on muiden tiivistämä, mutta fraasi "état de nature" esiintyy tekstissä useasti.
Essee löytyy kokonaisuudessaan ranskankielisenä Wikisourcesta.
Ville Keynäsin suomennos Tutkielma ihmisten välisen eriarvoisuuden alkuperästä ja perusteista (uusin painos 2016) on lainattavissa kirjastosta.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanaa "veistellä" käytetään kielikuvana merkityksessä leukailla, naljailla, pilailla, vitsailla, lohkoa. Mainintaa murteellisuudesta ei ole, joten se ilmeisesti on käytössä eri puolilla Suomea.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Todennäköisesti kyseessä on Ulf Nilssonin ja Eva Erikssonin kuvakirja Rakas pikku possu (suom. 1982). Juoni täsmää, ja kirjassa on useampikin mainio kuva possusta kylpyammeessa.
Eros, Thanatos ja Typho ovat kreikkalaisen jumaltaruston hahmoja, joiden avulla on kautta aikojen pyritty kuvailemaan ihmisten viettejä, hyvän ja pahan välistä taistelua, valoisaa ja varjoisaa. Platonin filosofiassa eroksella, rakkaudella, on keskeinen merkitys. Thanatos ja Libido, kuoleman- ja elämänvietit, ovat tuttuja Sigmund Freudin töistä. Thanatos on kreikkalaisessa tarustossa kuoleman henkilöitymä. Typho on kreikkalainen vastine egyptiläisen taruston Sebille, pahuuden henkilöitymälle.
Epäilemättä näistä hyvän ja pahan ilmiöistä, Nietzschen "viimeiseen ihmiseen" liittyvät mukaan lukien, on kirjoitettu artikkeleita, joissa eri näkemyksiä verrataan toisiinsa. Aivan tietyn artikkelin etsinnässä Suomalaisen Kirjallisuuden...
Lukijamme tunnisti runon: Runo on Saara Heinon kirjoittama ja nimeltään Joulupukin silmälasit. Se sisältyy Saara Heinon kirjaan Pienten iloksi : ohjelmaa alakouluikäisten juhliin (Valistus, 1955).
Tässä nuortenkirjasuosituksia:
Jordan Sonnenblick: Kuumetta, kipinää ja rumpusooloja
John Green: Tähtiin kirjoitettu virhe
Annukka Järvi: Tanssi neljällä jalalla
J. W. Goethen runon Der Schatzgräber (1815) on suomentanut Otto Manninen. Suomennos Aarteenkaivaja sisältyy teokseen Johann Wolfgang von Goethe: Runoja (1928).
Muita suomennoksia runosta ei löydy.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://laura.siba.fi/xwiki/bin/view/Laura/WebHome
https://finna.fi/
"Mie tahon miun mössykkäin!" julistaa Eemeli kirjan alkusivuilla. Vähän myöhemmin äiti toruu Eemeliä keiton hörppimisestä. "Eihän se muuten keitolta maistu, sanoi Eemeli. Tai oikeastaan hän sanoi näin: — Silleen se vasta makosalt maistuu. Mutta mitäpä murteesta, ei välitetä siitä nyt."
Vain tarinan alussa kääntäjä Aila Meriluoto siis vihjaa parilla lauseella, että Kissankulmalla puhutaan paikallisella murteella. Muuten käännös noudattaa jatkossa muutamaa murteellista ilmaisua lukuun ottamatta yleiskieltä.
Professori Aila Mielikäinen on artikkelissaan Murteiden käyttö ja asema suomenkielisessä kirjallisuudessa todennut Eemelin olevan kirjan alusta päätellen suomennoksessa karjalaispoika. Mie ja sie -pronominit katsotaan yleensä...
Kyseessä voisi olla Sandy Doylen teos Ihmisrauniot :naiset, joita rakastamme vihata, haukkua ja pelätä...ja miksi (Oy Scanria Ab, 2017). Doyle tutkii kirjassaan erityisesti amerikkalaismedian tapaa riepotella naispuolisten julkisuuden hahmojen elämää ja ongelmia. Doylen esimerkit yltävät Charlotte Brontën ja Sylvia Plathin kautta Britney Spearsin kaltaisiin viime aikojen tähtiin.
https://www.adlibris.com/fi/kirja/ihmisrauniot-9789525182507
Kyseessä on varmaankin Isien työt -niminen viisiosainen sarja. Sarja on koottu Kansatieteellinen Filmi Oy:n lyhytelokuvista vuosilta 1936-41. Sarjan on julkaissut Suomen kulttuurirahasto vuosina 2008 -2011.
Löydät sarjan helposti Helmet-hausta kirjoittamalla hakulaatikkoon "isien työt". Kunkin osan kohdalla on kuvailu sen sisällöstä.
DVD:t löytyvät useiden Helmet-kirjastojen kokoelmista, joista voit lainata niitä sitten, kun kirjastot taas aukeavat.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Joitakin osia sarjasta löytyy netistä ja täältä:
http://www.kansatieteellisetfilmit.fi/videot2.htm