Kinsellan Himoshoppaaja-kirjoja on julkaissut suomeksi WSOY. Heidän ensi syksyn kirjakatalogissaan Christmas Shopaholicia ei näytä olevan, joten luultavasti kirja ilmestyy suomeksi ensi vuonna.
Kannattaa tiedustella suoraan kustantamosta: https://www.wsoy.fi/yhteystiedot
Helsingin kaupungin kirjastoissa on omat johtajat (lukuunottamatta muutamaa pienintä kirjastoa, joissa on yhteinen johtaja). Kirjastonjohtajat vastaavat omista kirjastoistaan, rekrytoinnista sekä vastaavista päätöksistä. Kirjastojen ja johtajien tiedot löytyvät Helmet-sivuilta, kohdasta kirjastot. Helsingin kaupungin sivuilta löytyy tietoa Kirjaston palvelukokonaisuudesta. Siinä kerrotaan myös jonkin verran palvelujen rakentumisesta ja siitä, kuka mistäkin vastaa, https://www.hel.fi/kulttuurin-ja-vapaa-ajan-toimiala/fi/tietoa-meista/k…;
Äidin enon lapsi on äidin serkku, joten on luontevaa sanoa 'äidin serkun lapsi'.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mina-olen-miettinyt-mita-nimitysta?language_content_entity=fi,
Hyviä uutisia. Et jää ilman lukemista.
Sinulla saa olla samanaikaisesti 100 lainaa (ja 50 varausta). https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/100_lainaa_50_varausta_5_uusimiskertaa__(37498)
Lisäksi voit katsahtaa ohimennen kirjastosi kierrätyshyllyn tai -kärryn. Sieltä voit ottaa mukaasi kirjoja ilman lainaamista. (Kirjat ovat kirjaston poistoja tai muiden asiakkaiden kierrättämiä)
Ehdit vielä hyvin täydentää lainapinoasi. Monet kirjastot ovat auki viikonloppuisin.
Kyseessä oleva kirja on Ritva Toivolan kirjoittama ja Ulla Vaajakallion kuvittama Konstan mehutaika. Teoksen on kustantanut Lasten oma kirjakerho vuonna 1993. Kirjaa on edelleen saatavissa kirjastoista eri puolilta Suomea.
Valitettavasti kirjastoilla ei ole yhteistä aineiston hankintaan eikä siis myöskään kanavaa, jossa aineistoa jaellaan kaikkiin kirjastoihin. Kirjastoille voi tarjota aineistoa muutamalla eri tavalla. Kirjastohakemistosta löytyvät kirjastojen yhteystiedot, https://hakemisto.kirjastot.fi/. Sieltä voi poimia esimerkiksi isoimpien kirjastojen tiedot ja tiedustella, ovatko he kiinnostuineita vastaanottamaan levyn. Tuohan on hyvin kiiinnostava sisältö, joten se voisi kiinnostaa sellaisiakin kirjastoja, joilla ei musiikkiaineistoa enää ole. Toinen vaihtoehto on tarjota levyä kirjastoille, joilla on musiikkipalveluja. Lista kirjastoista löytyy musiikkikirjastot-sivulta, https://www.musiikkikirjastot.fi/musiikkipalvelut/ oikeasta reunasta....
Kirjastostamme löytyy useita kirjoja, joissa on tietoa hirssi-viljasta ja sen käytöstä.
Tutustu esim.
1. Schöneck, Annelies : Vilja, 1997
2. Rousi, Arne . Auringonkukasta viiniköynnökseen, 1997
3. Otavan suuri keittokirja, 1993
Lisäksi voit kääntyä tietopalvelumme puoleen, josta saat lisätietoa.
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan
Maija on yleisin kansanomainen muoto Mariasta, jonka puhuttelumuotona sitä on käytetty pitkään ennen vakinaistumista itsenäiseksi nimeksi. Maijan vastine pohjoismaisissa kielissä ja saksassa on Maja.
Oona puolestaan on peräisin muinais-irlantilaisesta Oonagh (engl. Una, Englannissa usein muodossa Winnie) -nimestä ja yleistynyt Suomessa vasta 1990-luvulla.
William Wordsworthin runo “Upon Westminster Bridge" on julkaistu valikoimassa Runoja (WSOY 1949).
Runon nimi on suomeksi “Sepitetty Westministerin sillalla” ja alaotsikkona “Syyskuun 3:ntena 1802”. Runoja -teoksen runot on suomentanut Aale Tynni.
Runon ensimmäisen lauseen suomennos kuuluu seuraavasti: ”Ei mitään ihanampaa päällä maan: näyn järkyttävän majesteettisen voi sivuuttaa vain turtasielu.”
Helmet-kirjastoissa (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) on yhteinen lainarekisteri ja yhteiset käyttösäännöt. Asiakaskohtaiset lainarajoitukset on mainittu Käyttösääntöjen (http://www.helmet.fi/ > Ohjeita > Tietoa palveluista: Käyttösäännöt, kohta "Lainaus, palautus, uusiminen"). Asiakkaalla "voi olla samanaikaisesti korkeintaan 40 lainaa. Niistä voi olla enintään 20 CD-levyä, 5 konsolipeliä, 5 BD-levyä ja 5 DVD-levyä.
Huomaa, että kuvatallenteiden lainauksessa noudatetaan Valtion elokuvatarkastamon määräämiä ikärajoja."
Hei!
Turun kaupunginkirjastossa ei ole tätä nuottilaitosta, valitettavasti.
Kaukolainan voi tehdä Vaasan kaupunginkirjaston niteestä Rent/vocal selections tai Porvoon kaupunginkirjastosta niteestä Rent/otteita (Women/men edition). Molemmat nuottilaitokset ovat siis valittuja paloja musikaalista Rent. Lisäksi Porvoossa olevassa laitoksessa on CD-levy liitteenä: "CD-levyllä taustat ja kokonaisesitykset ja Windowissa ja Macissa toimiva sävelkorkeudenvaihtaja."
Ensiksi kannattaa tarkistaa, onko pudotusvalikosta valittu oikea korttityyppi. Nykyinen punainen kortti on listan viimeinen: Outi-kirjastot.
Ensimmäisellä kertaa varausta tehdessä järjestelmälle annetaan tunnusluku, jota aikoo käyttää näissä varauksissa. Se voi siis olla muukin kuin lainojen uusimiseen käytetty luku.
Jos varaaminen ei näiden ohjeidenkaan jälkeen onnistu, kannattaa ottaa yhteys musiikkiosastolle, p. 08 55847352.
Hei!
Lukukeskus on Suomessa suurin toimija:
http://www.lukukeskus.fi/
Tietysti kirjastotkin pyytävät paljon kirjailijoita esiintymään ja muutenkin edistävät lukemista monin tavoin, esim. vinkkaamalla ryhmille. Kirjastojen toiminnasta laitan esimerkiksi pari Vantaan sivustoa:
http://kirjasto.vantaa.fi/suosittelija-blogi/
http://kirjasto.vantaa.fi/pedantti/
Suomen kirjailijaliitolla on kirjallisuuden edistämiskeskus
http://www.kirjailijaliitto.fi/edistamiskeskus/edistamiskeskus/toiminta/
Helsingin kirjastoissa on käytössä varauskuitti, jonka asiakas voi tulostaa automaatilta, jos ei muista
varauksensa viimeistä noutopäivää. Tietoa tarvitaan varausten itsepalvelunoudossa.
Kuittiin tulostuva tieto ei ole täysin luotettava. Rajapinta, jonka avulla ohjelmat vaihtavat tietoa keskenään, laskee viimeisen noutopäivän nidetietueen viimeisen päivityksen päivämäärästä lähtien.
Automaatti ei (ainakaan tällä hetkellä) saa tietoa viimeisestä noutopäivästä suoraan kirjastojärjestelmästä vaan laskee sen itse ja eri syistä voi päätyä eri tulokseen.
Oikea noutopäivä näkyy varausilmoituksessa ja Helmet-haun Omissa tiedoissa.
Tässä hakupalveluita, joista teoksia kannattaa etsiä:
Aalto-yliopisto, joka on mukana Finna.fi -palvelussa
https://finna.fi/OrganisationInfo/Home?id=AALTO#86355
Google scholar
https://scholar.google.fi/
WorldCat maailmanlaajuinen kirjastotietokanta
https://www.worldcat.org/
Kysymyksessä ei täsmennetä, etsitäänkö kaunokirjallista teosta vai tietokirjaa, joten tarjoan parhaiten annettuja vihjeitä vastaavaa kirjaa kiinnittämättä huomiota kirjallisuuslajiin: Minna Anderssonin Seitsemän tytärtä : äidiksi tulon tunnelmia 1840-luvulta nykypäivään (Karisto, 2007).
"Tämä lämminhenkinen kotimainen teos kertoo erään kuvitteellisen suomalaisen suvun seitsemän tyttären syntymän. Äidit kertovat kukin vuorollaan, mitä ajattelevat ennen synnytystä, saadessaan lapsensa ensi kertaa syliin ja miten arki asettuu jälleen omiin uomiinsa. Päällisin puolin arkisen oloiset tarinat tulevat huomaamattaan kertoneeksi jotakin väkevää ja ainutlaatuista suomalaisen äidin luonteenlaadusta. Ajallisesti liikutaan vuodesta 1840 vuoteen...
Ehdotamme tällaisia:
Aila Meriluoto: Ateljee Katariina
Aulikki Oksanen: Tykkimiehen syli
Liisa Laakso: Ennen kesää
Alpo Ruuth: Kämppä
Asko Martinheimo: Taivas rautaa
Rauha S. Virtanen: Ruusunen
Hellevi Salminen: Syyskuun harmaa sade ja Baby
Edellisiä nuoremmista kertovia:
Asko Martinheimo: Polttaa, polttaa
Hellevi Salminen: Paperisiili
Kirjasampo-palvelussa on tietoa näistäkin kirjoista ja niiden aihepiireistä. Sieltä voit tarkistaa, mitkä romaaneista
ovat juuri sitä, mitä etsit.
https://www.kirjasampo.fi/
En löytänyt tietoa, että sarjaa olisi koskaan näytetty minkään muun maan kuin Suomen televisioverkossa, joten on hankala käytännössä tietää sen mahdollisesta suosiosta muualla. Todennäköisesti ainakin Ruotsissa ja Virossa on niin paljon suomenkielen taitavia ihmisiä, että sarjalle löytyy seuraajia ainakin nettipalveluiden kautta. Sitä, miten hyvin jokin ilmiö tunnetaan muissa maissa, pitäisi selvittää kyselyillä, joiden tekeminen maksaa. Pelkästään suomenkielinen televisiosarja on tuskin erityisen tunnettu missään suomalaisten maastamuuttajien tai turistien ulkopuolella.
Heikki Poroila