Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa ei ole ääntä tai liikkuvaa kuvaa Saima Harmajasta.
Ylen radioarkistossa ei ole tallella Saima Harmajan ääntä. Ei ole täysin poissuljettua, etteikö hän olisi esiintynyt radiossa, mutta sellaisesta ei ole säilynyt tallellentta.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistossa on biografica-aineistoa, kirjeenvaihtoa, käsikirjoituksia sekä valokuvia, muttei Saima Harmajan ääntä.
Arkiston nimi: Saima Harmajan arkisto ; Määrä (hm): 0,51
Tietosisältö: Arkisto sisältää biografica-aineistoa, kirjeenvaihtoa, käsikirjoituksia sekä valokuvia.
Hakemisto: Pääkortisto ja arkistoluettelot.
Käyttöehto: Aineistossa ei ole käyttörajoituksia
Käyttökopiot:...
Valitettavasti Hannu Taanilan toimittamaa Eurosanakirja-sarjaa ei ole saatavana kirjallisena. Ohjelman osat eivät myöskään ole enää kuultavissa Yle Areenassa. Ohjelma löytyy kuitenkin RITVA-tietokannasta ja näyttäisi olevan kuunneltavissa asiakaspisteessä.
https://rtva.kavi.fi/search/program
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=eurosanakirja+VOD%3AYES
En löytänyt tietoa, että sarjaa olisi koskaan näytetty minkään muun maan kuin Suomen televisioverkossa, joten on hankala käytännössä tietää sen mahdollisesta suosiosta muualla. Todennäköisesti ainakin Ruotsissa ja Virossa on niin paljon suomenkielen taitavia ihmisiä, että sarjalle löytyy seuraajia ainakin nettipalveluiden kautta. Sitä, miten hyvin jokin ilmiö tunnetaan muissa maissa, pitäisi selvittää kyselyillä, joiden tekeminen maksaa. Pelkästään suomenkielinen televisiosarja on tuskin erityisen tunnettu missään suomalaisten maastamuuttajien tai turistien ulkopuolella.
Heikki Poroila
Helmetin omista asiakastiedoista ei näe peruttuja varauksia. Ainoastaan lainaushistoria on nähtävissä, mikäli asiakas on itse ottanut toiminnon käyttöön.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Saat uuden Helmet-kortin mistä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteestä. Mikäli tietosi ovat lainaajarekisterissä, uusi kortti maksaa kolme euroa. Varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus, niin saat uuden kortin odottaessa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Tilastokeskuksen marraskuussa 2018 julkistaman vuosille 2020-2070 laaditun väestöennusteen mukaan Suomen väkiluvun ennustetaan kääntyvän laskuun vuonna 2035.
Syntyneiden määrä jatkaa ennusteen mukaan laskuaan ja kuolleiden määrä nousee eliniän pidentymisestä huolimatta. Ennusteen mukaan nettomaahanmuutto ylläpitäisi väkiluvun kasvua vuoteen 2035 saakka, jolloin maamme väkiluku olisi 5,62 miljoonaa henkilöä. Tämän jälkeen väkiluku kääntyisi laskuun ja 2050-luvulla maamme väkiluku olisi ennusteen mukaan jo nykyistä pienempi. 2070-luvulle tultaessa suomalaisia olisi 5,37 miljoonaa.
https://www.stat.fi/til/vaenn/2018/vaenn_2018_2018-11-16_tie_001_fi.html
http://www.stat.fi/til/vaenn/2018/vaenn_2018_2018-11-16_tau_001_fi.html
Eri kirjastoilla saattaa olla erilaisia käytäntöjä kirjastokortin myöntämisessä, mutta yleensä kirjastokortin saaminen edellyttää käyntiä kirjastossa ja henkilöllisyyden todistamista. Kirjastokortin saamisen ehtona saattaa myös olla ruotsalainen henkilötunnus sekä osoite Ruotsissa. Ilman kirjastokorttia lainaaminen ei onnistu.
Jos satut käymään Ruotsissa, kannattaa toki poiketa kirjastoon ja kysyä, olisiko mahdollista saada paikallinen kirjastokortti, mutta esimerkiksi Helmet-kirjastoissa annetaan kirjastokortti vain Suomessa asuville.
Tällaiseen kysymykseen ei yleensä mitään yksiselitteistä vastausta ole, koska kirjojen kääntäminen ja julkaiseminen on kaupallista toimintaa, jonka ratkaisut ovat ns. liikesalaisuuksia. Eräänä syynä saattaa olla se, että Karin Fossum on vuoden 2014 jälkeen, jolloin viimeinen suomennos julkaistiin, julkaissut runo- ja esseekokoelman lisäksi vain kaksi rikosromaania: Helvetesilden (2014) ja Hviskeren (2016). Ainakaan norjankielisen Wikipedian artikkelin mukaan vuoden 2016 jälkeen ei Fossumilta ole julkaistu mitään. Fossumin suomalaisina kustantajina ovat toimineet Johnny Kniga, Like ja WSOY. Jos Fossumia vielä julkaistaan suomeksi, todennäköisesti sen tekee joku näistä.
Heikki Poroila
Reiner Stachin Kafka-elämäkertaa ei ole suomennettu. Tiedustelin mahdollisesta tulevasta suomennoksesta niin & näin -kustantamolta ja sain seuraavan vastauksen: "Kyseessä on kolmiosainen elämäkerta, jonka yhdessä osassa taitaa olla semmoinen 600–700 sivua, liian laaja niin & näin -kustantamolle." Nähtäväksi jää, tarttuuko joku toinen kustantamo haasteeseen joskus tulevaisuudessa.
Muita Kafkan elämäkertoja löytyy kirjastojen kokoelmista suomeksi, mm. Ernst Pawelin "Kafka" (1989) sekä David Zane Mairowitzin kirjoittama ja Robert Crumbin kuvittama "Kafka vasta-alkaville ja edistyville" (1995).
Kyseessä voisi olla Sandy Doylen teos Ihmisrauniot :naiset, joita rakastamme vihata, haukkua ja pelätä...ja miksi (Oy Scanria Ab, 2017). Doyle tutkii kirjassaan erityisesti amerikkalaismedian tapaa riepotella naispuolisten julkisuuden hahmojen elämää ja ongelmia. Doylen esimerkit yltävät Charlotte Brontën ja Sylvia Plathin kautta Britney Spearsin kaltaisiin viime aikojen tähtiin.
https://www.adlibris.com/fi/kirja/ihmisrauniot-9789525182507
Käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia on valmistettu jo historian alkuhämärissä. On vaikea sanoa, mikä olisi absoluuttisesti varhaisin maininta alkoholista. Sumerilaisissa teksteissä mainitaan Ninkasi-niminen oluen jumalatar: http://etcsl.orinst.ox.ac.uk/cgi-bin/etcsl.cgi?text=t.4.23.1#. Tämä teksti on noin 1800-luvulta eKr. Varhainen alkoholin mainitseva kirjallinen lähde on myös Babyloniassa noin 1754 eKr. laadittu Hammurabin laki.
Mika D. Rubanovitschin teoksesta Modernin johtajan käsikirja : älä ole pomo (OY Imperial Sales AB/Johtajatiimi, 2020) on tällä hetkellä 112 varausta. Sitä ei siis ole missä Helmet-kirjastossa vapaana, ei tällä hetkellä myöskään ainoaa Bestseller-kappaletta, jota ei voi varata .
Voit tehdä teoksesta varauksen Helmet-verkkokirjastossa, mikäli kirjastokorttiisi on liitetty pin-koodi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Asiaa on selvitetty Suomen kirjastojen yhteisellä tieto-listalla, mutta kukaan ei tuntunut muistavan kyseisiä runoja. On mahdollista, että ne ovat peräisin jostakin koulun lukukirjasta tai lukemistosta.
Eräs kirjastolainen muisti Annika ja Maikki Metsäkedon levyttämän kappaleen "Ilman palkkaa" (alkup. Harlan Howard: No charge), joka muistuttaa tarinaltaan ensimmäistä runoa. Tämä on tosin vuodelta 1974, mutta se saattaa perustua johonkin vanhempaan tekstiin. Aiheesta on voinut kiertää vastaavia runoja tai versioita pitemmän aikaa.
Helsingin kaupunginkirjastot siirtyvät toukokuussa 2019 tekoälypohjaiseen kellutus- ja logistiikkajärjestelmään:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helsingin_kaupunginkirjasto_ottaa_kaytto(186935)
Tämän myötä myös varausten noutoon tuli muutoksia. Nykyisin asiakas saa ilmoituksen varauksen saavuttua kirjastoon. Tästä varausilmoituksessa selviää hyllypaikka, jossa varattu aineisto sijaitsee.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Varausten_noutoon_ja_tekstiviestipalvelu(186938)
Pahoitteluni, että sinulla on ollut varausten noudossa hankaluuksia. Kunkin hyllypaikan aineistoa ei erikseen järjestetä, sillä asiakkaalle tämä ei toisi lisähyötyä. Kokeiluvaiheessa kirjat...
Helmet-kirjaston varausjärjestelmä ei kykene tällä hetkellä kohdistamaan varausta mahdollisesti noutokirjastossa olevaan kappaleeseen. Siksi nettivaraus voi lähteä tulemaan jostain toisesta kirjastosta, vaikka tulevaisuuden tavoitteena luonnollisesti on varauksen kohdistaminen ensisijaisesti noutokirjaston kokoelmaan. Toivottavasti järjestelmämme mahdollistaa asian lähitulevaisuudessa.
Jos teoksen haluaa esim. aikataulullisista, ekologisista tai loogisista syistä noutokirjaston kokoelmasta, kannattaa kysyä apua henkilökunnalta tai soittaa kirjastoon.
Keihäsmatkat-sarjan lopputekstien mukaan sarjan tunnusmusiikin esittää Ilkka Vainio. Tunnusmusiikin alkuperäinen laulu "Varsinaiset seiväsmatkat" on Juha Vainion säveltämä ja sanoittama.
