Hei,Leikin loppu -nimistä novellia en löytänyt (olisiko sekaannus Beckettin näytelmään Leikin loppu?).Hemingwaylla on kyllä novelli "The end of something" (nimellä "Jonkin loppu" kokoelmassa Kilimandsaron lumet sekä nimellä "Erään jutun loppu" kokoelmassa Ensimmäiset 49 kertomusta). Voisko kyseessä olla tämä novelli?
Huudahdus on Gabriele D'Annunzion lanseerama. Hän oli italialainen runoilija, näytelmäkirjailija ja journalisti, joka palveli myös Italian armeijassa ensimmäisessä maailmansodassa. Se liittyy erityisesti Fiumen (Rijeka) kaupungin luovutukseen, jota D'Annunzio vastusti. Hän julisti Fiumen itsenäiseksi vuonna 1919 ja käytti Eia, eia, eia Alala huudahdusta hip hip hurraan sijasta. "Eia" on siis "hip"-tyylinen apusana ja Alala kreikkalainen sotahuudon personifikaatio. Se on sotahuuto, jolle ei ole varsinaista käännöstä.D'Annunzion ajatuksien on sanottu vaikuttaneen Benito Mussoliniin ja hänen politiikkaansa.Lisää Gabriele D'Annunziosta ja Fiumesta löytyy esimerkiksi tästä Library of Congressin artikkelista sekä tästä artikkelista. Molemmat...
Kaarinan kaupunginkirjaston aikuisten lukudiplomi muuttui vuoden 2025 alussa koko Vaskin yhteiseksi aikuisten lukudiplomiksi.Lukudiplomi on 12-sivuinen vinkkivihko ja se sisältää monipuolisen kattauksen kirjoja, elokuvia ja musiikkiäänitteitä 16 eri aihealueesta: lukulistalta löytyy rakkautta eri maanosista, nyrjähtäneitä tarinoita, seikkailua, elämäkertoja, yhteiskunnallisia asioita, runoja ja paljon muuta. Lukuvinkkejä on tarjolla myös ruotsin- ja englanninkielisistä kirjoista.Vinkkivihon voi noutaa Vaski-kirjastoista 7.1.2025 alkaen ja siihen voi tutustua myös Vaski-verkkokirjastossa. Diplomi on suoritettu, kun on lukenut vähintään yhden kirjan 10 eri aihealueesta.Lukudiplomi löytyy myös verkosta https://vaski.finna.fi/Content/...
Vakke ja Mimmi -nimistä kirjaa ei löytynyt tietokannoista. Ainoa lähellä oleva on Robert Dalletin Vakke ja leikit, mutta siitäkään ei löytynyt tietoa, onko siinä Mimmi-nimistä kissaa. Finnan kuvailutiedoissa on tieto, että kirjassa esiintyy kuitenkin koira.Finna.fi: Vakke ja leikit https://finna.fi/Record/vaari.2438787?sid=5045265493
Laulua on kysytty aikaisemminkin palvelussamme, ja se on Ilja Shatrovin säveltämä ja Reino Helismaan (Rainer Kiskon salanimellä) sanoittama ja sovittama laulu Kun kesä on mennyt. Laulettuna sen ovat esittäneet ainakin Metro-tytöt, Viljo Vesterinen ja Veikko Ahvenainen taas haitariversioina. Tässä linkki aiempaan kysymykseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/laulun-sanoja-tavaillaan-mutta-loput?language_content_entity=fi Kappale näyttäisi löytyvän muutamasta nuottijulkaisusta ja äänilevyiltä Suomen kirjastoissa (mukaan lukien Kansalliskirjasto): https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22kun+kes%C3%A4+on+mennyt%22&type=AllFields&limit=20&sort=relevance Valitettavasti näyttää siltä, että kirjastojen nuottijulkaisuissa ei ole...
Suomennettu lause "Ensin he ovat välinpitämättömiä, sitten he nauravat sinulle, seuraavaksi he taistelevat sinua vastaan ja lopulta sinä voitat" on yleisesti siteerattu ja liitetty Mahatma Gandhiin. Ei ole kuitenkaan löytynyt todisteita tai kirjallisia lähteitä siitä, että Gandhi olisi koskaan sanonut tai kirjoittanut sitä.Lauseen alkuperäksi mainitaan Nicholas Kleinin puhe Amalgamated Clothing Workers of America -ammattiliiton kokouksessa vuonna 1918. Hänen siteerataan sanoneen: "First they ignore you. Then they ridicule you. And then they attack you and want to burn you. And then they build monuments to you."Tämä tieto sisältyy mm. Wikipedian artikkeliin Nicholas Kleinista. Sen lähteistä löytyy myös linkkejä artikkeleihin, joissa...
Pyhäpäivien luonnetta tai sijoittelua suomalaisissa almanakoissa on muutettu useaan otteeseen. Yksi muutosten vuosista oli 1955, jolloin Marian ilmestyspäivä (25.3.) siirtyi sunnuntaiksi ja muuttui marianpäiväksi, Johannes Kastajan päivä (24.6.) siirtyi lauantaiksi ja pyhäinmiestenpäivä (1.11.) siirtyi lauantaiksi ja muuttui pyhäinpäiväksi. Kirkon piirissä ei pyhäpäivien siirtelyä ole katsottu suopeasti, mutta uudistus huomioitiin Yliopiston almanakan lailla heti myös Kirkkokansan kalenterissa (vuodesta 1956 Kirkon kalenteri). Yliopiston almanakassa siirryttiin pyh. miest. p.:stä pyhäinpäivään.Lähteet: Heikki Oja, Aikakirja Kirkon kalenteri Yliopiston almanakka
Erilaisten sanontojen alkuperästä kysytään usein, mutta kuten Kielikellon artikkelissa Jaakko Anhava toteaa, "tunnetuille sanonnoille löytyy yksi nimenomainen lähde paljon harvemmin kuin yleisesti luullaan". Todennäköisesti tämänkin fraasin alkuperää voi olla vaikea määrittää varmasti. Vanhimman kirjallisen viitteen sanontaan löysin Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista. Fraasia on käytetty 20.11.1919 ilmestyneessä Suojeluskuntalaisen lehdessä numerossa 23 kirjoituksessa, jossa käsitellään "punaisten häikäilemättömyyttä". Nimettömäksi jäävä kirjoittaja lopettaa kirjoituksen sanoihin "Mutta sellaisilla tapauksilla vastustajamme hiovat valheensa miekan, joka ehkä pystyy heikkopäisiin. – Säilyttäkää pää kylmänä, sydän lämpimänä...
Maria Letonmäki on varmaan halunnut ilmoittaa lempinimensä/kutsumanimensä Edustajamatrikkeliin. Sanomalehdissä kansanedustajasta on varmasti puhuttu kunnioittavasti virallisella nimellä. Kenties Haapamäen paikallishistoriikeista voisi löytää maininnan Maikista? Finna-hakutulos
Helmet-kirjastossa on lainattavissa paljon erilaisia esineitä, myös kitaroita. Esineet ovat löydettävissä Helmet-hausta hakusanalla (kitara) ja aineistorajauksella (esine). Oma palveluhakunsa löytyy Helmetin Kirjastot ja palvelut -sivulta. Soittotiloja - ja muita tiloja - sekä soittimia on varattavissa myös Varaamo-palvelussa.
Hei!
Mainitsemasi kirjan aiheita ovat esimerkiksi työelämän kiemurat, ihmissuhteet, naispäähenkilön etninen tausta, oman itsensä etsiminen sekä huumori. Näihin teemoihin liittyen uutta luettavaa voisi löytyä esimerkiksi seuraavista teoksista:
Thomas, A., Jackson, T. D., Stone, N., Woodfolk, A., Clayton, D., Yoon, N. & Järvinen, O. (2022). Blackout. Otava. (linkki)
Acevedo, E. & Ojalatva, L. (2019). Runoilija X. Karisto Oy. (linkki)
Rooney, S. & Sivill, K. (2019). Keskusteluja ystävien kesken. Otava. (linkki)
Kaskiaho, R. (2022). Maantiekiitäjä. Myllylahti Oy. (linkki)
Latvala, T. (2015). Ennen kuin kaikki muuttuu. Otava. (linkki)
Leilani, R. & Sivill, K. (2021). Kiilto. Otava. (linkki)
Yksittäisiä Robert Louis Stevensonin runoja on julkaistu suomeksi eri antologioissa. Linkki maailman runouteen -tietokannasta (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/) löytyy 28 osumaa, mutta mikään näistä ei ole ”Heather Ale”. Juhani Lindholmin kirjassa ”Kalassa kielen merellä ja muita kirjoituksia” (2021 Aporia) löytyy myös muutama Stevensonin suomennettu runo, joita ei löydy runotietokannasta, mutta mikään näistäkään ei ole kyseinen runo. Lisäksi Stevensonilta on suomennettu lastenrunoja teoksissa ”Lapsen runotarha” (WSOY 1987) ja ”Runojen puutarha” (Kolibri 1992), mutta myöskään näistä ei kyseistä runoa löydy.
Todennäköisesti runoa ei siis ole suomennettu.
Sähkön hinnoittelu on kovin hämmentävää ja sekavaa ja tämäkin on melko epäselvä asia. Meiltä kirjastosta ei löytynyt tähän selitystä emmekä löytäneet täältä Energiavirastostakaan selitystä. Energiavirasto valvoo sähkön hinnoittelua, joten sieltä asiasta kannattaa tiedustella, jollei oma sähköyhtiö vastaa tiedusteluihin.
Ruotsissa on 9-vuotinen peruskoulu, kuten Suomessakin.
Lähde ja lisätietoa Ruotsin koulujärjestelmästä: https://www.norden.org/fi/info-norden/perusopetus-ruotsissa
Helsingin Sanomat kirjoitti 25.11.1985 autokauppojen katoamisesta kantakaupungista. Lähiöt ja ympäristökunnat imivät tuolloin autokauppaa pois keskustasta. Artikkelissa todettiin: "Vielä 1960-70 -lukujen vaihteessa molemmilla Esplanadeilla oli yhteensä puolen kymmentä autokauppaa ja jopa Rautatientorin ympäristössä oli pari autoliikettä. Kaikki siihen aikaan kaupan olleet automerkit löysi kävelymatkan päästä Kaivokadun ja Mannerheimintien risteyksestä. Espalta nykyisen Marimekon kohdalta sai kupla-Volkkareita ja Akateemisen kirjakaupan tiloissa myytiin Fordeja. Skodan sai Kansallisteatterin vierestä ja naapurissa oli Hankkijan talosta muuttanut Nikolajeffin autokauppa."
Juuri tämän kuvailun perusteella tarinaa ei löytynyt mutta voisiko kyseessä olla Ihannetyöpaikka lehdestä 21/1994? Siinä ei ole ongenkoukku vaan sirkuksessa oleva piiska. Muuten on monta samankaltaista tarinaa joissa Aku on ongella ja tavalla tai toisella hän itse tai kalastuskumppani tulee heitettyä veteen, mutta ei juuri siitä syystä jota kuvaillaan.
Pelkästään etnisiä kauppoja koskevasta valvonnasta en löytänyt tietoa. Oletan, että ne kuuluvat saman valvonnan piiriin kuin muutkin kaupat. Yleisesti ottaen Suomessa elintarvikkeiden turvallisuuden ja myynnin valvonta on usean viranomaisen yhteistoimintaa. Viranomaisina toimivat ainakin Ruokavirasto, Tulli, Aluehallintovirastot ja kunnat. Lisäksi Päivittäistavarakauppa ry (PTY) pyrkii edistämään päivittäistavarakauppojen vastuullista toimintaa. Ruokavirasto johtaa ja kehittää elintarvikevalvontaa koko Suomen alueella. Kunnat tekevät suurimman osan elintarvikevalvonnasta. Aluehallintoviraston tehtävänä on ohjata ja arvioida alueellaan olevien kuntien suorittamaa elintarvikevalvontaa. Ruokavirasto muun muassa valvoo...
Espoon lähiseudulla on tosiaankin paikat nimeltä Vaakkoi ja Viinakokkoi. Espoon kaupungin nimistöryhmä vastasi tiedusteluun seuraavasti:
Vaakkoi
Vaakkoi on järvi (tai isohko lampi) Vihdissä, Ollilan kylän metsämailla. Nykyisin Vaakkoi on myös järveä ympäröivän ulkoilualueen nimi. Murteessa järvennimeä on käytetty muodoissa Vaakkoi ja Vaakkoo. Nimi on ollut käytössä ainakin jo 1800-luvun alussa, sillä 1831 laaditussa Ollilan kylän kartassa lammelle on merkitty nimi ”Wako Jerfvi”. Vuoden 1831 kirjoitusasua ei pidä lukea liian kirjaimellisesti, sillä kirjuri ei erotellut w- ja v-kirjaimia eikä pitkiä ja lyhyitä vokaaleja ja saattoi myös omatoimisesti lisätä nimen loppuun järvi-sanan. Nimi on oletettavasti ollut lähiasukkaitten käytössä...