Kyseessä on ilmeisesti sanaleikki, netistä löytyy myös muoto "Hilja Haahti hangella hiljaa hiihti". Esimerkiksi Vauva.fi-sivustolla on kerätty samantapaisia hauskoja sanaleikkejä, kuten "Hilja sanoi Hiljalle hiljaa, niin hiljaa ettei Hilja kuullut kuinka hiljaa Hilja sanoi Hiljalle hiljaa".
Aluksi pitänee selventää, mitä tarkoitamme, kun puhumme karjalan murteesta. Kielikellon 3/2007artikkelissa Marjatta Palander luonnehtii, että "ei-kielitieteilijöiden nimitys Karjalan murre tarkoittaa Etelä- ja Pohjois-Karjalan maakunnissa puhuttavia murteita, mutta sitä käytetään myös siirtokarjalaisten kielestä, olipa se sitten suomea tai karjalaa. Kielitieteessä karjalan murteilla viitataan karjalan kielen murteisiin, joita puhutaan eniten Venäjällä mutta jonkin verran myös Itä-Suomessa. Jotta suomen ja karjalan murteiden nimitykset pysyisivät yksiselitteisinä, Pohjois-Karjalan maakunnassa puhuttavien murteiden tieteellinen nimitys on vanhastaan ollut itäiset savolaismurteet, ja Etelä-Karjalassa taas puhutaan suurimmaksi osaksi...
Kyseinen kirja on lukuisten Helsingin ja naapurikuntien kirjastojen kokoelmissa, mutta vastaushetkellä lainassa kaikista pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Tarkemmat saatavuustiedot (eräpäivät ym.) voit tarkastaa
Plussa-tietokannasta (osoitteessa http://www.libplussa.fi/). Saatavuustilannehan voi vaihdella nopeastikin.
Kirjaa voi lainata mm. useista HelMet-kirjastoista (Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot), Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastosta ja Jyväskylän yliopiston kirjastosta.
Kysyitte kirjaa:
92.89
Suur-Sodankylän historia /(julk. Suur-Sodankylän historiatoimikunta.
1 / Aimo Kehusmaa, Samuli Onnela
1995 (Jyväskylä: Gummerus)
ISBN 951-96796-2-6
Kirja löytyy Lapin maakuntakirjastosta Rovaniemeltä ja muualtakin Lapin läänin kirjastoista. Voimme tilata sen teille kaukolainana (Rekku). Hinta on 2 €. Ottakaa yhteys Kemin kaupunginkirjaston tietopalveluun, niin asia hoituu.
Yhteystiedot ovat puh. 016- 258 252, email: kirjasto-info@kemi.fi .
Saat postitse tai sähköpostitse ilmoituksen, kun aineisto odottaa sinua valitsemassasi noutokirjastossa. Voit valita postitustavan itse HelMet-aineistohaun kohdassa Muuta tietojasi. Aineistoa säilytetään sinulle varattuna 8 päivän ajan. Viimeisen noutopäivän voit tarkistaa omista tiedoistasi. Jos olet valinnut noutopaikaksi kirjastoauton, varaamasi aineisto otetaan mukaan pysäkille kahdella seuraavalla käyntikerralla. Maksullisena lisäpalveluna voit saada varattujen teosten saapumisilmoitukset matkapuhelimeen tekstiviestinä. Palvelu on käytettävissä DNA:n, Elisan, Saunalahden ja Soneran matkapuhelinliittymistä.
Lisätietoja:
HelMet-aineistohaku http://www.helmet.fi
-> Ohjeita
-> Aineiston varaaminen
ja
-> HelMet-...
Asiakkaiden lainaushistoria ei tallennu pysyvästi Lahden kaupunginkirjaston tietokantaan, joten valitettavasti vuosien saatossa lainatuista kirjoista ei ole saatavissa listauksia.
Joissakin kirjastojärjestelmissä tämä on mahdollista, ja ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojärjestelmässä asiakkaalla on mahdollisuus lainaushistoriansa tallentamiseen.
Tiedustelin asiaa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun valtakunnalliselta sähköpostilistalta, mutta vastausta kysymykseenne ei valitettavasti löytynyt. Toivottavasti joku tämän lukijoista tunnistaa runon.
Säkeet on runoillut Aaro Hellaakoski. Ne ovat peräisin vuonna 1943 julkaistun Uusi runo -kokoelman sikermästä Pientä kokoa. Runo sisältyy myös suuren osan Hellaakosken lyyrisestä tuotannosta yksiin kansiin kokoavaan Runot-valikoimaan.
Kaikkia 70-luvulla julkaistuja levyjä ei valitettavasti voi etsiä asiasanoilla. Vuodesta 1993 lähtien on äänitteet luetteloitu Plussa-tietokantaan asiasanoituksella ja kappaletiedoilla varustettuna, mutta sitä vanhemmat äänitteet löytyvät yleensä vain hakemalla joko äänitteen nimellä tai tekijän/esittäjän nimellä.
Jos yhtään muistat, kuka on levyn tekijä tai esittäjä tai muistat jotain levyn nimestä, voit vähäisilläkin tiedoilla etsiä levyä Plussa-tietokannasta tai kysyä uudestaan etätietopalvelusta tai suoraan kirjastosta. Voit myös soittaa Vantaan pääkirjaston musiikkiosastolle, jossa on laajat suomalaisen musiikin vinyylilevykokoelmat ja tiedustella levyä sieltä. Puhelinnumero Tikkurilan musiikkiosastolle on 09-83923583. Voit yrittää...
Ellibsin äänikirjoja pääsee takaisin kuuntelemaan menemällä ensin oman kirjaston e-kirjapalveluun eli sinun tapauksessasi osoitteeseen https://www.ellibslibrary.com/helmet Palveluun kirjaudutaan oman kirjaston tunnuksilla yläreunan kirjaudu sisään -linkistä. Sitten klikataan oma kirjahylly -linkkiä yläreunasta. Nykyisten lainojen kohdalta pääsee nuolilla liikkumaan oikean lainan kohdalle ja sitten voi klikata jatka kuuntelua.
En löytänyt varsinaisia painettuja lähteitä kysymästäsi kirjailijasta. Muutama viite lehtiartikkeleihin löytyi. Ne lienevät lähinnä kirja-arvosteluja, mutta mahdollista tietenkin on, että mukana on jotain muutakin tietoa. Tässä luettelo artikkelitietokanta Arton antamista viitteistä:
Rankkaaa tekstiä narsismista ja parisuhdeväkivallasta. Silvennoinen, Eija Miranda, 2014. Sisältyy julkaisuun Lapillinen : 36 (2014) : 1, s. 19
Taas salaliittoa! / Heikki Kaskimies. 2012. Sisältyy julkaisuun Ruumiin kulttuuri / 29 (2012) : 4, s. 64
Granstedin suvun mysteeri / Johanna Tunturi.2011. Sisältyy julkaisuun Ruumiin kulttuuri / 28 (2011) : 4, s. 68
Suomalainen amok.Salovaara, Kyösti. 2010. Sisältyy julkaisuun Ruumiin kulttuuri / 27 (...
Voisiko tämä viitata Ruusujen sotaan Englannissa 1400-luvulla?
Yorkin herttua, joka oli sijaishallitsijana Henrik VI:n mielisairauden aikana, olisi monen mielestä ollut parempi hallitsija, ja tavoitteli kruunua, eikä suostunut jättämään sijaishallitsijan tehtäviä. Seuranneessa Wakefieldin taistelussa Yorkin herttua kaatui, ja Lancasterit laittoivat hänen päänsä ja hänen niin ikään kaatuneen poikansa Edmundin pään seipään nokkaan Yorkin kaupungin muurille. Kun hänen eloon jääneet poikansa Edward, George, Richard kuulivat tästä, he lähtivät sotaan Lancastereita vastaan ja voittivat suuressa Towtonin taistelussa, ja Edwardista tuli kuningas Edvard IV?
Aiheesta on melko tuore Conn igguldenin romaanisarja Ruusujen sota: (The Wars of...
Yleisten kirjastojen kokoelmista voi tästä aiheesta hakea kirjallisuutta esim. seuraavilla asiasanoilla:
päivähoito sosiaalisuus
päivähoito lasten kehitys
Kajaanin kaupunginkirjaston kokoelmista em. asiasanoilla löytyy mm. Liisa Keltikangas-Järvisen teokset ”Pienen lapsen sosiaalisuus” ja ”Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot” sekä Katri Kannisen ”Tunne minut: turva ja tunteet lapsen silmin” ja Erja Rusasen ”Hoiva, kiintymys ja lapsen kehitys”. Lehtiartikkeleita ei suoraan tästä aiheesta löydy yleisten kirjastojen tietokannoista. Myöskään kovin eksaktia tietoa esim. aloittamisiästä ei löytynyt.
Mikäli haluat tarkempaa asiantuntemusta, voit kääntyä myös Lastensuojelun keskusliiton kirjaston puoleen https://www.lskl.fi/...
Tätä tietoa oli hieman vaikea löytää. Kollega muisteli, että Sakari Pälsin "Pohjankävijän päiväkirjasta : matkakuvauksia Beringiltä, Anadyriltä ja Kamtšatkasta" kerrotaan ranskalaisesta tutkimusmatkailijasta, joka oli tutkinut pohjoista noihin aikoihin. Voisiko olla kyseessä tämä teos?
Saamme tiedon siitä. Ylläpitoomme kerääntyy lista uusimmista kommenteista. Seuraamme sitä aktiivisesti. Jos saamme esimerkiksi lukijoilta vastauksen kysymykseen, johon emme ole löytäneet vastausta, lähetämme sen alkuperäiselle kysyjälle.
Rauman seudun jätehuoltolaitoksen ohjeissa lukee, että lääkkeiden läpipainopakkaukset laitetaan sekajätteisiin.
https://www.rauma.fi/raumanseudunjatehuoltolaitos/
