Etsimäsi kirja voisi olla Bernhard Schlinkin Lukija (Der Vorleser, suom. Oili Suominen, 1998).
Alla olevasta linkistä voi lukea lisää kirjasta.
https://media.kirjavalitys.fi/library/product-page/helmet/9789510491102…
Suomennoksesta on otettu useita painoksia. Helmet-haulla voi tarkistaa teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Wikipedia-artikkelissa viitataan liikenneviraston julkaisuun "Tietilasto 2014". Sen taulukoissa teiden päällysteet jaetaan kolmeen luokkaan: kestopäällyste, öljysora ja vastaava sekä sora. Osa valtateistä on taulukoissa päällystetty öljysoralla ja vastaavalla.
Esimerkiksi perinteikäs Kirjastokalenteri on sellainen, johon on virallisten liputuspäivien lisäksi koottu Suomessa ja maailmalla vietettäviä teemapäiviä ja -viikkoja ja kirjailijoiden ja muiden kulttuurihenkilöiden merkkipäiviä jne.
https://www.finna.fi/Record/helle.1596133?sid=3075421377
Lisäksi verkosta löytyy monia sivustoja, joille on koottu Suomessa jaa maailmalla vietettäviä teemapäiviä ja -viikkoja, tässä muutama:
https://juhlakalenteri.finlit.fi/
https://www.oph.fi/fi/opettajille/teemapaivakalenteri
https://www.soste.fi/tietoa-jarjestoista/teemapaivat/
Mr. Bluen levytti suomeksi Raptori-yhtyeestäkin tuttu Kaivo (Tero Kaikkonen).
Kaivo - Herra Huu
Kaivo - Herra Huu - YouTube
Kaivo Discography | Discogs
Kyseinen sitaatti on Ralph Waldo Emersonin esseestä Ystävyydestä.
J. A. Hollo on suomentanut Emersonin esseitä. Hänen suomennoksessaan kyseinen sitaatti kuuluu näin:
"Meidän täytyy olla omamme ennen kuin voimme olla toisen oma."
https://www.gutenberg.org/files/16643/16643-h/16643-h.htm
Ralph Waldo Emerson: Esseitä (suom. J. A. Hollo, 1958, s.135)
Tälle ei varsinaista termiä ole, mutta voidaan puhua erisnimen muuttumisesta yleisnimeksi (yleissanaksi). Se on kielessä varsin yleinen ilmiö, ja sitä tapahtuu niin tuotemerkkien kuin ihmisten nimienkin kohdalla: mitä tahansa särkylääkettä kutsutaan helposti buranaksi tai jotain älykästä henkilöä voitaisiin kutsua vaikkapa einsteiniksi. Erisnimien yksilöivä merkitys vähenee, kun niitä käytetään viittaamaan johonkin ominaisuuteen, ja tällöin erisnimestä voi tulla johonkin piirteeseen liittyvä luokitteleva yleissana. Oikeinkirjoituksessa kannattaa huomioida, että näissä tapauksissa sana kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.
Kielitoimiston ohjepankki: Erisnimi vai ei?
Kielikello: Erisnimestä yleisnimeksi
Kielikello:...
Kjetil Østlin ja Lars Monsenin teoksesta Lars Monsen : mitt liv (2019) ei ole suomennosta. Tulossa olevasta suomennoksesta ei myöskään ole tietoja.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://bibsys-almaprimo.hosted.exlibrisgroup.com/primo-explore/search?…
Minusta nimi näyttäisi olevan Lindholm ja signeeraus näyttää samalta kuin esimerkiksi tässä myynnissä olevassa taulussa, https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/714604, jossa taiteilijan signeeraus V. Lindholm on avattu Valter Lindholmiksi. Lisäksi on mainittu hänen syntymävuotensa 1893.
Suomen kuvataiteilijat -matrikkelista taiteilijaa ei löytynyt, ei vanhemmista painetuista kirjoista eikä verkosta, https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/. Lisätietoja voisi kysyä tuosta galleriasta, jonka yhteystiedot löytyvät ilmoituksesta tai Bukowskis'ta, joka myös on myynyt taiteilijan teoksia, https://www.bukowskis.com/.
Tekijänoikeusjärjestö Sanasto julkaisee vuosittain listoja vuoden lainatuimmista teoksista Suomen yleisissä kirjastoissa; esimerkiksi vuoden 2023 tilastot löytyvät täältä: https://www.sanasto.fi/naita-kirjoja-suomessa-lainattiin-eniten-vuonna-2023/ ja vuoden 2022 tilastot löytyvät täältä: https://www.sanasto.fi/lainatuimmat2022/ Sanaston tilastot eivät suoraan sisällä "elämäkerrat" -kategoriaa, mutta ne ovat vahvasti edustettuina lainatuimmassa tietokirjallisuudessa. Esimerkiksi vuoden 2023 lainatuimmissa tietokirjoissa on sijalla 2 Juha Hernesniemen "Aivokirurgin muistelmat" ja sijalla 3 Jenni Haukion "Sinun tähtesi täällä – Vuodet presidentin puolisona". Vuonna 2022 lainatuimpia elämäkertoja olivat puolestaan Oskari Saaren & Aki...
Kyseessä voisi olla Tiina Raevaaran esikoiromaani Eräänä päivänä tyhjä taivas vuodelta 2008. Romaani on painajaismainen kuvaus ydinpommien tuhoamasta maailmasta. Tuhoalueilla vaeltanut tyttö päätyy metsän keskellä olevalle talolle, jonka hänen isänsä kerrotaan rakentaneen. Isän lisäksi talossa asuu yhdeksäntoista veljiksi kutsuttua miestä. Talossa on myös kielletty huone, jossa on synkkä salaisuus. Päähenkilö kokee menneisyyden traumat uudestaan valveilla ja unissaan.
Viikinkilaivan teltan katos tarjosi miehistölle suojaa pidemmillä matkoilla. He nukkuivat nahkaisissa, vedenpitävissä makuupusseissa, joissa oli villaista lampaannahkaa. Kuitenkaan kaikkia viikinkilaivoja ei käytetty pitkän matkan purjehdukseen, joissa olisi tarvinnut yöpyä. 1)Merenkulkukouluttaja Michel Verheughe:"Yhtään tunnetuista eloon jääneistä viikinkilaivoista ei ollut tarkoitus käyttää pitkän matkan purjehdukseen, jossa piti nukkua! Ne olivat paraatilaivoja, joita käytettiin esittelemään viikinkipäällikön voimaa ja joita käytettiin ehkä sodassa.Islantiin ja Grönlantiin menneet viikinkilaivat olivat varmasti melko erilaisia: paljon leveämpiä ja kannellisia. Kuinka muuten he olisivat vieneet hevosen noille pitkille matkoille erittäin...
Tähän kysymykseen on vastattu aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla 4.10.2014. https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-sukunimi-sohlman-on-peraisin?language_content_entity=fiVoit etsiä tietoa sukunimestä myös sukututkija Tuomas Salsten ylläpitämältä Sukunimi-info -sivustolta. https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/sohlman.htmlMyös Suomen sukututkimusseuran postituslistalle liittymällä voisi löytyä lisätietoa. https://www.genealogia.fi/
Ainakin näissä teoksissa päähenkilön nimi on Elin:Aho, Elisabet: Lyhyet hetket (historiallinen romaani Elin Schaumanista)Bargum, Johan: SyyspurjehdusLundberg, Sofia: Toinen puoli sydäntäLykke, Nina: Kohonnut riskiPearse, Sarah; Parantola/ RetriittiTolonen, Mai: Elin
Samantyyppisiä voisivat olla esimerkiksiEowyn Ivey: Maailman kirkkaalle laidalle https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Paolo Cognetti: Suden onni https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Charlotte McConaghy: Viimeinen muuttolintu https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Shelley Read: Minne virta kuljettaa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Michael Bennett: Viattomien veri https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Kerstin Ekman: Suden jälki https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7212156 Voit löytää kiinnostavia kirjoja myös...
Kirjastonhoitaja ei ole eläinten jätösten asiantuntija, joten en esitä edes arvausta kuvan jätöksen jättäjästä. Hirvieläinten jätökset ovat kuitenkin papanoita, miltä kuvan jätös ei näytä. Riistainfon sivulta voit tutkia eri eläinten jätöksiä.Hailuodon elämistö ei ainakaan alla olevan Rantalakeuden jutun mukaan eroa mantereen elämistöstä kovinkaan paljon. Esimerkiksi metsäkauriit ovat kuitenkin siellä harvinaisia, vaikka ne talviaikaan pääsevätkin sinne jäitä pitkin. Ne myös pystyvät uimaan.LisätietoaRiistainfo: Jäljet ja jätökset https://www.riistainfo.fi/lajintuntemus-2/lajintuntemus/riistaelainten-jaljet-ja-jatokset/Rantalakeus 15.6.2020: Karhua ja rottaa ei luodosta löydy – eikä vanha kansa tuntenut saukkoakaan https://www....
Täsmälleen tuollaista laulua en löytänyt. Elokuvassa ”Härmästä poikia kymmenen”, jonka pääosassa on Tauno Palo, lauletaan mm. laulua ”Raha ei lopu eikä ruma tartu” (kohdassa 45:00-). Sanat kuuluvat huonosti, mutta joissakin laulun painetuissa versioissa on säkeistö, jossa lauletaan:”Hei, hei mun helapää puukkoani vaskitupehnansa.Hei, hei mun rautamalamariani mänttihihinasnansa.”Tämä säkeistö sisältyy esimerkiksi Häjyt 2000 -yhtyeen esitykseen ja ”Härmän laulukirjaan”. Kirjassa ”Laululipas” on sanat lauluun ”Hei, mun helapää veitteni!”, jonka kolmannessa säkeistössä lauletaan:”Hei mun helapää veittehnäni,Mun vaskitupehnani!Hei mun lyijymalmarihnani,Mun mänttihihnahnani!” Finna-hakupalvelun mukaan Tapani Jalkasen ja...
"Radical acceptance" on käännetty suomeksi "ehdoton hyväksyminen". Se tarkoittaa itsensä hyväksymistä juuri sellaisena kuin itse on [1].Aiheesta löytyy suomeksi ainakin kaksi eri kirjaa[2].https://www.kirjatkertovat.fi/2024/09/tara-brach-ehdoton-hyvaksyminen-elaman.htmlhttps://helmet.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=radical+acceptance&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22
Uusimmat tilastot löytyvät v. 2002, jolloin lukioihin jatkamis% olivat seuraavat:
Askola 53%
Porvoo 54%
Lahti 53%
Pääkaupunkiseutu 66% (Espoo 71%,Helsinki 67% ja Vantaa 57%
Lähde: Tilastokeskus, koulutustilasto, sijoittautumispalvelu