Uuno Kailas on kirjoittanut runon nimeltä "Valkoinen lintu", joka alkaa säkeillä: "Se valkolintu povessain / asusti kauan, pesässään."
Runo löytyy ainakin seuraavista valikoimista Kailaan kynäilyjä:
- Ja tomust' alkaa avaruus: valikoima Uuno Kailaan runoja. Karisto, 1984.
- Runoja: Tuuli ja tähkä; Purjehtijat; Silmästä silmään; Paljain jaloin; Uni ja kuolema. WSOY, 1932 (1. painos).
Runo muuten tunnetaan myös nimellä "Paennut lintu" ja hieman toisin sanoin. Ensimmäiset säkeet kuuluvatkin: "Paennut lintu, povessain / se asui kauan, pesässään. / Ei sitä nähnyt yksikään, sen tunsin minä vain." Tässä muodossa runo ilmestyi kokoelman Silmästä silmään (1926) ensimmäisessä painoksessa.
Alkuperäisessä asussaan "Paennut lintu" sisältyy Kailaan...
Kyseessä saattaisivat olla Gustav Sandgrenin kirjoittamat Janne-kissan seikkailut Janne-kissa, Janne-kissa maailmalla ja Janne-kissan joulu (Gummerus, 1967). Ensinmainittu ilmestyi ensimmäisen kerran jo vuonna 1957 nimellä Viisaat viiksiniekat : Jaum-kissan ja hänen hauskan toverinsa seikkailuja.
"Kulkukissa Manne on nähnyt maailmaa. Hän sattuu tulemaan Janne-kissan taloon ja kertoo ihmeellisistä seikkailuistaan, auttaa Villikoiran nappaamisessa ja huiputtaa sekä kettua että vanhaa viisasta Karoliina-rottaa." (Janne-kissa)
"Janne-kissa, vanha Karoliina-rotta ja kulkukissa Manne lähtevät maailmalle. He tapaavat pahansisuisen koiran, innokkaan poliisin ja vaarallisen ilveksen, ja ellei Manne olisi ollut niin nokkela..." (Janne-kissa...
Lauri Pohjanpään runo "Kalajuttu" on alkuruno 10-osaisesta sikermästä "Eriskummainen uni merikäärmeestä" ja se julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa "Sininen hämärä" vuonna 1933.
"Kalajuttu" löytyy kokonaisuudessaan esimerkiksi teoksista "Lausuntarunoja nuorelle väelle" (toim. Eero Salola, 1949) ja "Viides lukukirjani" (toim. Laurinen, 1955).
Lähteet:
https://finna.fi
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Lausuntarunoja nuorelle väelle (toim. Eero Salola, 1949)
Viides lukukirjani" (toim. Laurinen, 1955)
Kirkniemen kartanon omistaa vuodesta 2000 Metsämannut Oy (Metsäliitto ja Metsä-Serla Oyj)
http://www.sci.fi/~torstis/lohja/kirjoit/tilat/kirknie.htm
Metsämannut OY:n kotisivu on http://www.metsamannut.fi/
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Hassi” ja muut vastaavat muunnelmat (”Hassinen”, ”Hasso”, ”Hesse” jne.) ovat saksalaista alkuperää ja pohjautunevat nimitykseen ”der Hessen” eli ’hesseniläinen’. Toinen vaihtoehto on etunimen ”Harald” tai muun etunimen muunnos. Nimi on joka tapauksessa Suomessa jo vanha, sillä varhaisimmat kirjalliset maininnat ovat jo 1400-luvulta: Euran Oloff Hasse vuodelta 1441 ja Tyrvään Laurens hassi vuodelta 1472. Noin vanhoina aikoina kirjoitusasussa oli horjuvuutta, joten sama nimi on saatettu kirjoittaa useillakin eri tavoilla.
Nimen kulkeutumisesta Suomeen ei ole varmaa tietoa, ja se onkin saattanut kulkeutua useita eri reittejä. Ainakin Tallinnassa ja...
Alla mainitut kirjat käsittelevät mm. peruskoulun historiaa. Kaikki ne löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmista:
www.helmet.fi
- Yhtenäisen peruskoulun menestystarina / toimituskunta: Kauko Hämäläinen, Aslak Lindström ja Jorma Puhakka (pj.) (2005)
- Kansakoulusta peruskoulujärjestelmään : oppivelvollisuuskoulu Vantaalla 1967-2007 / Martti Hölsä (2010)
- Uuteen sivistysajatteluun : vaikuttajia ja vaikuttavuutta / Liekki Lehtisalo (2009)
- Järki hyvä herätetty : koulu politiikan pyörteissä / Jukka Sarjala (2008)
- Koulutuksen aatteita, rakenteita ja toimijoita (2008)
Helmet-kirjastoissa on jonkin verran koulun opetussuunnitelmia, osin varsin vanhojakin. Ne löytyvät, kun kirjoitat Helmet-haun hakuruutuun opetussuunnitelmat. Alla tiedot...
Kalamiehen tietokirja (numero 4) ei tunne kalalajia nimeltä katkakala, mutta katkaravut ja katkat kylläkin. Katkat kuuluvat äyriäisten runsaslajiseen luokkaan. Katkan tuntee helposti sivuilta litistyneestä ruumiista, jonka eläin voi tarpeen vaatiessa köyristää pallomaiseksi. Kookkain katkamme, jättikatka saavuttaa yli 3 cm:n pituuden, pienimmät lakit jäävät puoleen senttimetriin.
Kirjassa Parhaat kalaruuat / Görn Helleblad on sivulla 118 resepti nimeltä Kampelakääryleitä, katkarapuja ja valkoviinikastiketta. Reseptissä tosin kampela on valmistettu kääryleiksi ja katkaravut siroteltu kampelakääryleiden päälle/viereen.
Kirjasta Pirkan parhaat kalaruoat / Arja Lindstedt löytyy sivulta 45 resepti: Katkarapukampela, joka on samankaltainen kuin...
Kirjastojen välisellä tietolistalla ehdotettiin piirrettyä tv-sarjaa Lady Lovelylocks. Voisiko kyseessä se? Sarjassa seikkailevat prinsessat, joilla on pitkät hiukset; yhdellä moniväriset, yhdellä mustat ja yhdellä kiharat. Sarja on tehty vuonna 1987. Lisätietoa Internet Movie Databasessa http://www.imdb.com/title/tt0287240/
Veteen päästetty virtsa liukenee ja hajoaa. Noin 95% virtsasta on joka tapauksessa vettä, ja loppu koostuu ureasta, kivennäisaineista ja suoloista. Samoja kivennäisiä ja suoloja vedessä on jo valmiiksi - merivedessä enemmän, järvivedessäkin jonkin verran maaperästä liuenneina. Urea eli virtsa-aine on puolestaan aineenvaihdunnassa syntyvä orgaaninen yhdiste, jota vesikasvit voivat käyttää ravinteena. Ureaa valmistetaan myös teollisesti, sillä sitä tarvitaan lannoiteteollisuuden tuotteisiin, kuten esimerkiksi typpilannoitteisiin, rehuraaka-aineisiin sekä torjunta-aineisiin.
Kalojen juominen vaihtelee niiden elinympäristön mukaan. Makeanveden kalojen kudosten suolapitoisuus on suurempi kuin ympäröivän veden, joten ne saavat...
Joulutervehdyksen postimerkki julkaistaan ikimerkkinä. Tämän vuoden joulumerkkejä voi siis käyttää myös seuraavina vuosina ja vastaavasti viime vuoden joulumerkit käyvät maksuksi tänä vuonna. Joulumerkeissä lumihiutale-symboli kertoo, että kyseessä on ikimerkki. Joulun 2021 ikimerkki oli Punatulkku ja merkin hinta oli 1,30 €.
Lähde: https://www.kaikkipaketissa.fi/2016/11/joulupostimerkit-2016-ja-jouluko…
Sekatyylistä eli kertaustyylistä kerrotaan esim. kirjoissa Hansen, Henny Harald: Muotipuku kautta aikojen, Kuitunen, Arja-Liisa: Länsimaisen muodin historia, Lappalainen, Mare: Vaatteet ennen ja nyt ja Nunn, Joan: Fashion in Costume 1200-2000 (paikalla olevia kirjoja) Internetistä löytyy myös tietoa varsinkin englanniksi, jos haet Googlesta esim. fashion 1870-1890 tai later victorian 1870-1890.
Kirjastoissa on ollut mm.
Teemu Eerola: Citroen 2cv - 2cv 4/6:N korjausopas, 1977
Teemu Eerola: Citroen 2cv - 2 Cv 4/6:N huolto- ja säätöohjeita, 1977,
mutta enää kyseisiä teoksia ei löytynyt yleisten kirjastojen kokoelmista (haettu monihaulla: Frank on Kirjastot.fi:n tuottama monihaku, jolla voit hakea samanaikaisesti suomalaisten kirjastojen aineistotietokannoista http://monihaku.kirjastot. ) eikä myöskään tieteellisten / ammattikorkeakoulukirjastojen kokoelmista.
Asiaa kannattaisi tiedustella Suomen 2CV-Kilta ry:ltä ( netissä: http://www.suomen2cvkilta.fi/
Oppaita on kyselty aikaisemminkin ks. esim. Internet-keskustelu: http://www.suomen2cvkilta.fi/forum/viewtopic.php?p=4032&highlight=&sid=…
1) Matkoja moderniin: lähikuvia suomalaisten elämästä, toim. Marjatta Rahikainen, Suomen historiallinen seura, 1996.
Helmet-kirjastot, http://helmet.fi/
Kirjan sisällysluettelo on luettavissa verkossa:
http://www.gbv.de/dms/goettingen/221268855.pdf
2) Häkkinen, Antti: Rahasta – vaan ei rakkaudesta; prostituutio Helsingissä 1867-1939, Otava, 1995
Helmet-kirjastot
Kirjan esittelyä verkossa:
http://sbrunou.blogspot.com/2010/12/antti-hakkinen-rahasta-vaan-ei.html
3) Laukkanen, Mari-Elina: Suomalainen ja muu pohjoismainen prostituutiokirjallisuus, Stakes, 1999,
sarja: Aiheita / Stakes, ISSN 1236-9845 ; 1999, 17
Helmet-kirjastot
4) Kölli, Tuija: ”Prostituutiokysymys”: ns. ohjesääntöinen prostituutiojärjestelmä, siitä käyty keskustelu ja toiminta...
Tarkoitat varmaankin vuosittain ilmestyvää Spes patriae -ylioppilasmatrikkelia, jossa kylläkin on ylioppilaita Suomen eri paikkakunnilta. Pelkästään Rovaniemen yhteislyseon ylioppilaista tuskin löytyy erillistä matrikkelia; ainakaan Suomen kansallisbibliografia ei sellaista tunne.
Esimerkiksi HelMet-kirjastoista Spes patriae löytyy vuodesta 1958 lähtien aina nykypäivään asti:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/tspes+patriae/tspes+patriae/1%2C52%…-
Vuoden 1960 matrikkelissa on kyllä mukana myös Rovaniemen yhteislyseo.
Luultavasti joudut käymään poliisin haastattelussa. "On mahdollista, että poliisi kutsuu sinut haastatteluun ennen luvan myöntämistä. Aselupa-asiassa haastatellaan aina
ensimmäistä ampuma-aselupaa hakevat
ne, joiden edellisen luvan myöntämisestä on kulunut enemmän kuin kymmenen vuotta
15 vaan ei 18 vuotta täyttäneen rinnakkaisluvan hakijan huoltaja, joka hakee lupaa aseen säilyttämistä ja kuljettamista varten
alaikäiset hakijat
Sinut kutsutaan haastatteluun myös siinä tapauksessa, että lupavalmistelussa ilmenee jotain sellaista, minkä perusteella sinun voidaan katsoa olevan mahdollisesti sopimaton pitämään hallussasi ampuma-aseita (esimerkiksi väkivalta, päihteet, terveydelliset syyt). " https://poliisi.fi/hae-aselupaa...
Kuudennusmiehet (ruots. sexmän) toimivat Ruotsi-Suomessa 1400-1860 pitäjäkokouksen valitsemina luottamusmiehinä. "Tehtävänä oli valvoa kirkon ja pappilan kuntoa sekä osallistua kirkkoraadin jäseninä järjestyksen ylläpitoon seurakunnassa; seurakunnan johdossa heillä oli pappien rinnalla johtava asema." (Uusi tietosanakirja, 1966)
Jimi otettiin suomalaiseen almanakkaan vuonna 2005. Nimi on suomalainen muoto suositusta englantilaisesta nimestä James ja sen muunnoksista Jim ja Jimmy. Jamesin kantanimi puolestaan on Jaakob.
Nämä tiedot löytyvät teoksista:
Kustaa Vilkuna: Etunimet, 2005 ja
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, 1999
Lisää nimiä käsitteleviä teoksia löytyy Hämeenlinnan kaupunginkirjaston verkkokirjastosta hakusanalla etunimet. http://hameenlinna.kirjas.to/
Birger Federleyn vuonna 1907 suunnittelema ja Tampereen Ammattilaisten Kiinteimistö ja Kauppa Oy:n rakennuttama Kymmenenmiehentalo on saanut nimensä talon kymmenestä osakkaasta, jotka olivat tehtailija J. N. Salminen, nahkuri K. K. Kari, sähköteknikko Juho Holmsten-Heiniö, tehtailija J. A. Johansson, työnjohtaja Arvi Tanner, räätälimestari K. H. Pohjanpää, suutarimestari Paul Leppänen, kelloseppä C. V. Bergström, kauppias K. V. Luukkonen ja kauppias K. O. Toivonen.
Lähde:
Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998
