Jos isosiskon lainaamista kirjoista on tullut vasta yksi muistutus, voi kirjoja yrittää uusia. Jos kirjoissa on varausjono, ei uusiminen valitettavasti onnistu.
Jos kirjoista on tullut jo toinen muikkari, ei uusiminenkaan ilman kirjaa enää onnistu.
Tällaisten ongelmien takia sanomme aina, ettei omaa korttia pitäisi lainata kenellekään.
Isosisko joutuu nyt ison urakan eteen. Kirja pitäisi löytää pikaisesti eli huone siivota huolellisesti. Jos kirja ei löydy, joutuu kirjan lainannut neuvottelemaan kirjastossa kirjan korvaamisesta. (isä tai äiti voivat auttaa)
Odotteluaikana pikkusisko voisi käydä kirjastossa isosiskon, isän tai äidin kanssa ja käyttää seuralaisen korttia omassa lainaamisessaan.
Kyseessä on todennäköisesti ollut pelkkä sattuma, ainakaan mitään mainintaa mistään seurauksista ei tullut vastaan. Ulla-nimi on ollut suosituimmillaan vuosina 1940-59, jolloin nimeä on annettu yli 13 000 naiselle - eli 1970-luvulla nimi on voinut vaikuttaa samaan aikaan yleiseltä mutta trendikkäältä nuoren naisen etunimeltä. Kouluympäristökään ei sinällään ole sellainen idea, että sen kohdalla voisi puhua tekijänoikeuksien loukkaamisesta. Kahden sattuman yhdistyminen voi siis saada ajattelemaan, että kyse olisi joko idean vuotamisesta tai yhteistyössä tehdystä saman idean varioimisesta, mutta vastaan ei ole tullut tietoa, joka antaisi syytä olettaa sellaista. Tietyt aiheet tuppaavat puhuttelemaan ihmisiä tiettynä aikana ja siten...
Pyrkijä lehteä, vuosikerrat 1890-1939, voi lukea digitaalisesti Kansalliskirjaston sivuilta: Lehdet - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Turun yliopiston kokoelmista löytyy lehdet vuosilta 1901-1968: Pyrkijä : nuorison rientojen kannattaja | Turun yliopisto | Finna.fi
Medical News Today -nettilehdessä kerrotaan, että kolapähkinän uutetta on käytetty paitsi elintarvikkeiden lisäaineena myös lääkinnällisiin tarkoituksiin, kuten ruoansulatusvaivoihin. Sivuston mukaan Journal of Biosciences and Medicines on raportoinut tutkimuksesta, jossa on havaittu kolauutteessa antibakteerisia ominaisuuksia. Healthline.com kertoo, että aiemmin kolauutetta on käytetty tietyissä laihdutuslääkkeissä ja reseptivapaissa piristeissä.
Health benefits of the kola nut. Medical News Today. https://www.medicalnewstoday.com/articles/319626. (Viitattu 20.10.2021)
Forms and uses. https://www.healthline.com/health/kola-nut#forms-and-uses. (20.10.2021)
Kielitoimiston sanakirjasta ei löydy sanaa infrastruuri. Näyttää kuitenkin, että sitä on käytetty sanan infrastruktuuri sijaan joissain teksteissä eli se tarkoittaa samaa asiaa. Syynä voi olla infrastruktuurin hankala kirjoitusmuoto. Jussi Kallio onkin ehdottanut Kielikellossa 3/2014, että sanalle pitäisi keksiä suomenkielinen vastine.
Lähteet
Kielitoimiston sanakirja https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
Jussi Kallio: Infrastruktuurin riivaamana, Kielikello 3/2014 https://www.kielikello.fi/-/infrastruktuurin-riivaamana
Kirjastoista ei löydy tallennetta Iinattijärven hirvipeijaisista kertovasta ohjelmasta.
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Yleisradion Arkistomyyntiin ja tiedustella, onko ohjelmasta saatavana tallenne.
https://yle.fi/aihe/s/arkistoaineistoa-yksityis-ja-tutkimuskayttoon
Arkistomyynnin toimittamat kopiot ovat maksullisia. Tästä linkistä löydät tiedot Arkistomyynnin toimitus- ja käyttöehdoista sekä hinnoista.
https://docs.google.com/document/d/1SEuBMxSdyb7SP033bJFfclmRmm_SOBHPKV8…
Suurin on Ylä-Enonvesi (12 km2) Saimaan Sääminginsalossa. Sääminginsaloa erottaa yhdeltä puolelta keinotekoinen kanava (Raikuun kanava).
Jos Sääminginsaloa ei pidä aitona saarena, niin suurin on Kulkemus Pihlajaveden Partalansaaressa (5,8 km2).
Lähde: https://en.m.wikipedia.org/wiki/Recursive_islands_and_lakes kohta Lakes on islands in lakes.
Löysin Kansallisdiskografiasta seuraavan tietueen, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka…. Siinä kappaleen nimi on Tuntematon lehdenjakaja, säveltäjä Orvo, E., sanoittaja Puhtila, Sauvo (Saukkinakin tunnettu), sovittaja Virtanen, Eino ja esittäjät Nieminen, Siiri sekä Virtanen, Eino.
Ajankohtaan sopisi 1950-luvulla ilmestynyt E. A. Saarimaan toimittama kaksiosainen Oppikoulun lukukirja. Valitettavasti kirjan 1. osasta ei kuitenkaan löydy mainitsemiasi tarinoita. Mahtisana-novelli on Lukutunnin kirjassa (osa 3), mutta se on ilmestynyt vasta 60-luvulla. Tietäisiköhän joku lukijoista, mistä kirjasta tässä on kyse?
Tarroja voi tehdä esim. vinyylileikkureilla, joita löytyy useasta Helmet-kirjastosta. Löydät kyseisten kirjastojen yhteystiedot Helmet-sivuilta valitsemalla etusivun valikosta Kirjastot ja palvelut. Sen jälkeen sivulta löytyy hakulaatikko, jossa lukee valitse palvelu. Kirjoita hakulaatikkoon vinyylileikkurit, jonka jälkeen saat listauksen kirjastoista, joissa tarroja voi tulostaa.
Tässä linkki sivulle: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Tässä tietoa Oodin vinyylileikkurista:
https://varaamo.hel.fi/resources/av7e2kfkcrga?date=2024-01-16
Kannattaa kysyä Oodin henkilökunnalta voiko kuvailemiasi tarroja tehdä heidän laitteellaan.
Mosaiikin kirjaston Värkkäämössä Vantaalla on Elektroninen leikkuri,...
Julkisen hallinon ontologiassa ohjataan valtiomiehen sijaan käyttämään termejä poliitikko tai poliittinen johtaja, https://finto.fi/fi/search?clang=fi&q=valtiomi&vocabs=juho.
Hei,
Eipä taida kattavaa teosta olla, mutta näistä lienee apua:
Kunnasranta, M., Holmala, K., Martikainen, M., & Nieminen, M. (2022). Veenkoirasta vaakalintuun: Kalevalan eläimiä. Juminkeko.
Råman, M. (2009). Kielastaja: Supisuomalainen mytologia. [Marita Råman].
Seuraavat artikkelit kuitenkin löytyvät:
Mäkinen, K. (1997). "Kalevalan linnut". Julkaisussa Hiidenkivi : suomalainen kulttuurilehti, 4(1), ss. 14-17.
Qvarnström, Einar: "Något om fåglarna i Kalevala" Julkaisussa Nordenskiöld-samfundets tidskrift 1949, sivut 79-90
Lisäksi Suomen kuvalehdessä oli 2003-2004 tienoilla artikkelisarja Kalevalan eläinhahmoista.
Turusta löytyi esim. seuraava tieto: tuoreet silakat tukuttain 1:50/kilo, vähittäin 1:75/kilo. Suolatut 2,-/kilo tai 50,-/nelikko. Nelikko oli isohko tilavuusmitta.
Valitettavasti juuri tällaista tietokantaa ei näyttäisi olevan olemassa. Kirjallisuuden vientikeskus Fili pitää yllä tietokantaa suomesta muille kielille käännetystä kirjallisuudesta. Lastenkirjainstituutti puolestaan kokoaa vuosittain Kirjakori-tilastot, joista käy ilmi suomeksi käännettyjen lasten- ja nuortenkirjojen määrä. Viime vuoden tilastot löydät täältä: https://lastenkirjainstituutti.fi/tiedotearkisto/kirjakori-2023-tilasto…
Kirjastojen, museoiden ja arkistojen verkkohaku Finna antaa hakusanoilla: "käännökset" ja "lastenkirjat" sekä vuosirajaus ja aineistotyyppi "kirja" tietyn tulosjoukon, mutta se on käytävä manuaalisesti läpi, jotta voi poistaa sieltä väärät tulokset, eli esimerkiksi aikuistenkirjat.
Helmet-...
Kysymyksen Shakespeare-sitaatti on Matti Rossin vuoden 2004 Macbeth-suomennoksesta. 1982 Rossi käänsi samaisen säkeen seuraavasti: "Sanaton murhe särkee kuiskeellaan / ahdistetun sydämesi".Tämä Macbethin 4. näytöksen 3. kohtauksesta peräisin oleva lainaus "-- the grief that does not speak whispers the o'er-fraught heart and bids it break" kuuluu Paavo Cajanderin tulkitsemana " -- suru, joll' ei kieltä / Kiduttain kiusaa vaivattua mieltä!"; Yrjö Jylhä puolestaan suomensi sen näin: " -- murhe vailla kieltä / sydämen murtaa, pakahduttain mieltä."
Hei!Kyselit lasten kertomuskirjoja hamstereista ja lisätietoina kerroit, että 4-vuotias lapsi on tällä hetkellä kovin innostunut leikkimään hamsteria, ja tavoitteena olisi innostaa lukemaan.Hamstereista löytyy sekä söpösti piirrettyä Hamtaro-mangasarjakuvaa että aikuisen kanssa yhdessä luettavia lastenromaaneja, joista osa on lukemaan opettelevien helppolukuisia, kuvitettuja kirjoja.Boyer, Crispin: Zeus Mahtava -sarja, 1. osa Kultaisen kirpun tehtävä 2022helppolukuinen Hallberg, Lin: Neean salaisuus (Maaginen eläinkauppa, Pikku lukuavain) 2023Harrison, Paula: Kisu ja katala ansa 2022helppolukuinen Harvey, Damian: Hemmon karkumatka (Lukumestari) 2023helppolukuinen Llewellyn, Claire: Uusi lemmikki (Leon lemmikit, Kirja käteen) 2010Marttinen...
Hyvä perusteos voisi olla Risto Pulkkisen Suomalainen kansanusko : samaaneista saunatonttuihin (Gaudeamus, 2014). Muita lukuvinkkejä, joissa aihetta tarkastellaan eri näkökulmista:Aalto, Ilari: Vuosi keskiajan Suomessa (Otava, 2023)Kesäläinen, Tuomo: Suomen lohkareet ja tarinakivet (Salakirjat, 2019); Suomen luonnon pyhät paikat (Salakirjat, 2017)Koski, Kaarina: Kuoleman voimat : kirkonväki suomalaisessa uskomusperinteessä (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011)Ojanen, Eero: Suomalaiset taruolennot (Minerva, 2017)Saure, Heikki: Tonttu : tarua ja totta (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2019)