Ikaalisten punaisten muistopatsas paljastettiin 29. heinäkuuta 1945. Muistomerkin toimitti Tyrvään kiviteollisuusliike, mutta sen suunnittelijaa eivät lähteeni kertoneet. Hautausmaalle lähdettiin kulkueena Kilvakkalan työväentalolta kello 11. Varsinainen paljastusjuhla alkoi torvisoitolla kello 13.
Onni Lautsalo, Kansalaissota Ikaalisten seudulla
Pohjois-Satakunta-lehden vuoden 1945 heinä-elokuun vaihteen numerot
Helsingin Sanomien pakinoitsija Arijoutsi käytti sota-aikaisessa elintarvikkeiden luovutusvelvollisuudesta
kertovassa pakinassaan mm. seuraavia korvaavia sanoja :
hajuherne = jaska, jossa on painovirhe
hyasintti = se kuuma paikka miesten kielellä
Tästä pakinasta ja sen synnystä löytyy tietoa Aake Jermon kirjasta "Kun kansa eli kortilla" Otava 1974 sivuilta 45 -46.
Varaukset, joiden noutopäivä on 18.3.20 jälkeen, jäävät varaushyllyyn odottamaan kirjaston aukeamista. Matkalla olevat varaukset ovat puolestaan "matkalla" siihen asti kunnes kirjastot avaavat taas ovensa asiakkaille.
Valitettavasti ei.
Kirjastot ovat kiinni koko Suomessa, siis myös Ison Omenan kirjasto on kiinni.
Varaus kyllä säilyy varaushyllyssä kirjaston aukeamisen jälkeiseen aikaan.
Harmi, että tarina jäi nyt odottamaan jatko-osaa täältä hyllystä...
Uuno Kailaksen Uni ja kuolema (1931) on vapaasti luettavissa Kansalliskirjaston Klassikkokirjastossa. Klassikkokirjasto on1800-luvun sekä 1900-luvun alun suomalaisen kaunokirjallisuuden digitaalinen kokoelma. Lukemiseen ei vaadita tunnistautumista.
https://www.doria.fi/handle/10024/100649
https://www.doria.fi/handle/10024/91449
Klassikkokirjasto-kokoelma löytyy laajennettuna myös Digi.kansalliskirjasto.fi-palvelusta.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/collections?id=21
Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja muuallakin Suomessa kaakeliuunin yleisin lempinimi on juuri kakluuni. Erilaisiin sisätilojen pienehköihin uuneihin on viitattu myös nimillä uuni, pönttöuuni, pönttömuuri, pystyuuni, kamiina ja kamina. Esimerkiksi vastaajan sukulaisilla Kainuussa on kaakeliuuniakin kutsuttu kaminaksi tai uuniksi.
Lähteitä (kakluuni mainittu):
http://kravattimies.tripod.com/oulu.html
Vielä ei tiedetä, toimiiko uusi koronavirus kuten influenssa ja alkaisi hiipua ilmojen lämmetessä. Helsingin Sanomista voi lukea tuoreen artikkelin (6.4.2020) aiheesta:
https://www.hs.fi/tiede/art-2000006465138.html
Kanariasta Tällainen kirja voisi olla
Dr. Donald ja V. L. Macleod: Tourism, Globalisation and Cultural Change: An Island Community Perspective
myös Greg Richardsin: Cultural Tourism: Global and Local Perspectives voisi valottaa aihetta.
Kenties vielä Stefan Gössling ja Edward Elgar:Tourism and Development in Tropical Islands: Political Ecology Perspectives. https://www.google.fi/search?hl=fi&tbm=bks&q=tourism+development+local+perspective&spell=1&sa=X&ved=0ahUKEwi31riI9_HpAhWC4aYKHUKPAnUQBQglKAA&biw=1920&bih=937&dpr=1
Suomeksi kirjoja on vaikeampi löytää. Huomasin vain teoksen Matkailijan ihmeellinen maailma: matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme
Nide 977...
Anni Polvan Tiina-kirjoista uusin on vuonna 1986 ilmestynyt Taitaa olla rakkautta, Tiina. Tämän jälkeen monista Tiina-kirjoista on otettu uusia painoksia ja viime vuosina myös yhteisniteitä. Yhteisniteissä saattaa olla mukana useampikin kirja. Näin esim. teoksessa Tiina ja mummo on mukana kirjat Tiina kesälaitumilla, Tiinalla on hauskaa ja Tiinalle otetaan pikkusisko. Yhteisnide Avulias Tiina koostuu taas kirjoista Tiinalla on hyvä sydän ja Tiina on aina Tiina. Tiina-yhteisniteitä on monia. Varsinaisia uusia Tiina-kirjoja ei ole siis ilmestynyt sitten vuoden 1986.
Mobiilikortti löytyy Kainet-kirjastojen Finna-verkkokirjastosta. Kirjaudu omiin tietoihin kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla ja valitse Kirjastokortit. Jos kirjastokortin lukemisessa on ongelmia, näytön kirkkautta täytyy säätää isommalle.
Kirjastossa on monenlaisia työtehtäviä, riippuen toki kirjaston koosta. Isommissa kirjastoissa voi asiakaspalvelussa suuntautua esim. lapsiin tai nuoriin tai vanhuksiin. Hankintaa ja luettelointia tekevät seuraavat uutta kirjallisuutta ja päättävät mitä kirjastoon tilataan ja sen jälkeen saattavat aineiston lainauskuntoon. Kokoelman huoltoon, eli esimerkiksi vanhentuneiden teosten poistamiseen osallistuu ainakin meillä lähes koko henkilökunta jollain tavalla. Ohjaaminen ja opastaminen on myös osa asiakaspalvelutyötä. Kirjastossa käy lapsiryhmiä tutustumassa kirjaston toimintaan, kaikenikäisiä opastetaan käyttämään esimerkiksi e-aineistoja, vanhemmille voidaan antaa digitukea. Myös aikuisryhmiä käy tutustumassa kirjastoon. Tapahtumatuotanto...
Lumimyrskyt ja muutkin sääilmiöt voivat olla Yhdysvalloissa Suurilla Tasangoilla hyvin äärimmäisiä. Vuoden 1886 Kansasin lumimyrkyssä 80 prosenttia karjasta kuoli lumeen ja kylmään. Pieni talo preerialla -kirjat sijoittuvat Kansasiin 1870-luvulle, jolloin kirjailijan perhe muutti länteen uudisraivaajiksi. Myrskyn esikuva on voinut olla vuoden 1873 tammikuun Plains Blizzard tai huhtikuun Great Plains Easter Blizzard. Laura Ingals Wilder kuvaa myös Pitkä talvi preerialla -kirjassa talven 1880-1881 talvea (The Snow Winter of 1880–1881), jolloin junaliikenne pysähtyi ja kaupungeissa kärsittiin nälkää.
Ilmatieteen laitoksen mukaan lumipyryn aikana voi ukkostaa, mutta se on harvinaista. Savupiipusta kirjassa tulleet tulipallot...
Ensimmäiset Vantaan liikennevalot on rakennettu Tikkurilan Kielotien ja Asematien risteykseen vuonna 1973. Vuonna 1982 liikennevaloja on ollut jo 27 risteyksessä. Nyt aletaan lähestyä 160:n risteyksen määrää. Määrä lisääntyy noin viidellä vuodessa. Ratikka lisää tätä määrää ainakin 50:llä.
Lähde: Vantaan kaupungin liikenneinsinööri Riikka Tuomi
Tarkalleen ottaen vuonna 1973 ei ollut vielä Vantaan kaupunkia, vaan vasta seuraavana vuonna 1974. Ennen tätä Helsingin maalaiskunnasta tuli kauppala vuonna 1972.
Kaivattu kirja on Marita Hauhian Se eka (Kirjayhtymä, 1989). Tarinan "onnettomuus mopon kanssa" ei tosin tapahdu kirjan toiselle päähenkilölle Timpalle, vaan tämän kaverille Sakulle, joka ottaa luvatta Timpan kevarin ja kuolee risteyskolarissa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au69971f2a-4da1-4838-ac30-0f4ca6c48f34
Santtu Winterin kehittelemän Palikan suurin eroavaisuus suhteessa Mölkkyyn on 13. tyhjä palikka. Tyhjä palikka saa yksinään kaatuessaan edellisen pelaajan kokonaispistemäärän. Tyhjä palikka tuo siis uuden ulottuvuuden perinteiseen Mölkkyyn.
https://www.youtube.com/watch?v=bXBp5ZqxVG4&t=0s
https://www.seattlemag.com/article/lifestyle/palikka-seattles-new-favor…
Kirjastoissa ei ole soitonopetusta. Vantaalla toimii useita musiikkikouluja, joista osassa on opetusta myös aikuisille. Alla linkki Vantaan kaupungin sivuilla, joilla esitellään musiikkikouluja ja -opistoja:
https://www.vantaa.fi/vapaa-aika/taiteen_perusopetus/taiteen_perusoppil…
Helmet-kirjastoissa on asiakkaiden käytössä Rockway-musiikkikoulu, jonka verkkokurssien avulla voi itsekseen harjoitella soittamista tai laulamista, mutta näihin kursseihin ei kuulu viulunsoiton kurssia. Täältä tietoa Rockwaysta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Verkkokurssit/Opiskele_soittoa_ja…;
Valitettavasti tällä hetkellä Tikkurilan kirjastossa ei järjestetä avointa karaoketoimintaa. Tarkastelemme tilannetta ja mahdollisuutta käynnistää karaoketoiminta uudelleen syksyllä.
Tikkurilan kirjaston Helmet-sivulle päivitetään kaikki kirjastossa järjestettävät tapahtumat ja ryhmät, ja ilmoitamme siellä, jos karaoketoiminta aloittaa jälleen: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/T…
Hei,
Pentti Kirstilän kuolinilmoitus on ollut tosiaan Satakunnan Kansa -lehdessä 6.6. Sain Porin kirjastosta vastauksen, että
muistokirjoitusta ei ole sen sijaan ollut siinä lehdessä. Helsingin Sanomista sain viestin, että ilmeisesti Kirstilän kuolemasta ei ole kirjoitettu
mitään Hesarissa. Kuolinilmoituksessa mainitaan Helsinki hänen kuolinpaikakseen. Kirjasampo- sivusto maninitsee hänen asuinpaikakseen
Helsingin ohella myös Porin. Kirstilä on mainittu hänen vaimonsa, kirjailija Anja Angelin, muistokirjoituksessa Helsingin Sanomissa
27.11.2020, mutta vähän vaikuttaa siltä, ettei hänestä itsestään ole sellaista kirjoitettu mihinkään lehteen.
Kirjan voi palauttaa Hervantaan. Tosin tällöin siihen tulee kuljetusmaksu. Lainaus käyttösäännöistämme:
"Kuljetusmaksut:
- lainasta, joka palautetaan muuhun Tampereen kaupunginkirjaston toimipaikkaan
kuin siihen, josta se on lainattu tai jonka kokoelmiin se kuuluu, 0,80 €/laina"
Listaa uusmaalaisita runoilijoista ei näytä netistä löytyvän. Kirjasampo-kirjallisuusverkkopalvelun avulla voit etsiä uusmaalaiset runoilijat kirjoittamalla hakulaatikkoon hakusanat "runoilijat Uusimaa". Hakutulos ei valitettavasti ole aakkos- tai aikajärjestyksessä.
http://www.kirjasampo.fi/fi#.WlxbGE32RoI
Kirjasammossa on myös listoja maakunnittain, mutta näissä listoissa ei ole erikseen kirjailijoita genren mukaan.
http://www.kirjasampo.fi/fi/maakunnat#.WlxdLE32RoI
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha%253AInstance_ID1242111013945#.WlxelE32RoI
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha%253AInstance_ID1242314771514#.WlxepE32RoI
