Uusia retkeily- ja vaelluskirjoja kokoelmassamme ovat esim. Liisa Helve-Sibajan Reppu ja reitti, Marinella Himarin Erältä, eräistä ja Jouni Laaksosen Vaellustarinoita: askeleita luontoon. Laaksosen Vaellustarinoita on kokoelmassamme myös daisy-äänikirjana. Äänikirjoina löytyy Valde Ahon Lappi-aiheisia tarinoita. Uutta Lappi-aiheista kaunokirjallisuutta ovat esim. Petra Rautiaisen Tuhkaan piirretty maa ja Rosa Liksomin Väylä. Metsä- ja luonto-aiheisista romaaneista suosittelen esim. Anni Kytömäen kirjoja. Mikäli näitä ei vielä löydy Vanamo-kirjastojen Ellibs-palvelusta ( E-äänikirjat - Vanamo-kirjastot (vanamokirjastot.fi) ), on näitä kuitenkin varmasti saatavissa käyttämissänne Celia- ja Bookbeat -palveluissa.
Astia-palvelusta löydät digitoituna lähes kaikki sodissa 1939-1945 kaatuneiden kantakortit.
Muut kantakortit ovat tilattavissa Astia-palvelun kautta.
Lisätietoja:
https://arkisto.fi/fi/palvelut/n%C3%A4in-tilaat-kantakortin
Farkut kehitti nevadalainen räätäli Jacob Davis 1870-luvulla. Ne olivat alun perin työhousuja, joita käyttivät erityisesti metsurit ja kaivosmiehet. Denimkangas on kuitenkin paljon vanhempi keksintö. Se on peräisin Euroopasta 1600-luvulta. Farkkujen oikeisto- tai vasemmistolaisuutta en pysty arvioimaan näiden historiantietojen valossa. Voisi kuitenkin sanoa, että ne ovat alun perin olleet enemmän käytössä työmiehillä, jotka ovat yleensä vasemmistolaisia.
Lähde: Tieteen kuvalehti Historia 9.11.2016 https://historianet.fi/yhteiskunta/arkielama/missa-farkut-keksittiin
Ensimmäisenä kokeilin ihan Google-hakua: "Brian May scifi". Tällöin hakutuloksiin ilmestyi Wikipedia-artikkeli Brian Mayn Star Fleet Projectista joka tuotti minilevyn. Kyseessä on siis musiikkiprojekti, joka on saanut inspiraationsa X-Bomber -scifi-nukkeanimaatiosta. Youtubesta löytyy projektin musiikkivideo, jossa meininki on aika scifiä, mutta May ei ole astronautti, vaan pelkkä laulava pää - avaruusseikkailut on videossa jätetty japanilaisille nukeille. Projekti on toteutettu vuonna 1983.
Queen (jonka kitaristi May on), teki vuonna 1980 soundtrackin scifi-elokuvaan Flash Gordon, mutta bändi ei esiintynyt elokuvassa. https://ultimateclassicrock.com/queen-flash-gordon/
Queen on julkaissut niinikään ´39 -nimisen kappaleen, joka on...
Voidaksesi varata HelMet-verkkokirjastossa muistilistalle lisäämiäsi aineistoja sinun pitää ensin napsauttaa auki kyseinen muistilista, etsiä siitä haluamasi teos. Klikkaa sen jälkeenauki teoksen tiedot ja varaa teos ihan tavalliseen tapaan, joko varaamalla yksitellen tai lisäämällä koriin ja sen jälkeen varaamalla koko korin sisältö.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Teokset_tal…
https://www.helmet.fi/fi-FI
Näyttäisi siltä, että kansalaiset ovat kokoontuneet toisen maailmansodan aikana useaankin otteeseen vastaanottamaan sotilasjoukkoja hurraten ja (leikko-)kukkia heittäen.
Esimerkiksi Roomassa näin tapahtui kesäkuussa 1944, jolloin roomalaiset ottivat liittoutuneiden joukot ilolla vastaan. : https://www.warhistoryonline.com/world-war-ii/fall-rome-fight-italy-m.h…
YouTubesta taas löytyy video, jossa puolalaiset toivottavat saksalaiset sotilaat tervetulleiksi kukkia viskoen vuonna 1939. : https://www.youtube.com/watch?v=mgLyBiJlmZc
1945 myös esimerkiksi hollantilaiset ottivat kanadalaiset joukot vastaan kukkia heitellen. Samoin tekivät luxemburgilaiset amerikkalaisten sotilaiden saapuessa. : https://www.historynet.com/v-e-day-1945-the-...
Tilastokeskuksen verkkosivuilla on rahanarvonmuunnin vuosille 1860-2021. Kuluvaa vuotta ei ole vielä laskurissa, koska koko vuoden tiedot tiedetään vasta vuoden päätyttyä. https://www.stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
Etsimäsi kirja saattaisi olla Kathleen E. Woodiwissin romaani Liekki ja kukka (The flame and the flower, suom. Kaija Kauppi, Otava,1973).
Voit lukea kirjan kuvauksen Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4778
Vaski-kirjastojen valikoimassa on runsaasti cd- äänikirjoja, jotka ovat lainattavissa kaikille asiakkaille joilla on kirjastokortti ja lainausoikeus. Joidenkin äänikirjojen kohdalla on merkintä ”Daisy-äänikirja vain lukemisesteisille”. Nämä ovat Celia-kirjaston materiaalia, jotka ovat tarkoitettu vain lukemisesteisille ja Celian rekisteröityneille käyttäjille. Lukemisesteisiksi katsotaan henkilöt, joille lukeminen on vaikeaa tai mahdotonta esimerkiksi vamman, sairauden tai lukivaikeuden vuoksi.
Celian verkkosivuilla tarkemmat säännöt ja rajaukset palvelun käyttöön:
https://www.celia.fi/palvelut/aanikirjat-yksityishenkiloille/tarkista-oikeus-palveluihin/
Äänikirjoja löytyy myös vapaasti kaikille kirjaston asiakkaille E-...
Fransiskus Assisilaisen tarina täydellisestä ilosta sisältyy teokseen Pyhän Franciscuksen kukkaset (I fioretti di San Francesco, johdanto, suom., selitykset: Seppo A. Teinonen, Kirjapaja, 1986, s. 31). Tarina on teoksen VIII luku.
https://piki.finna.fi/Record/piki.218948
https://contemplativemeditation.weebly.com/uploads/4/3/5/7/4357357/flow…
https://archive.org/details/ifiorettidisanfr00franuoft/page/20/mode/2up
Tyyni Tuulion suomennoksen ko. tarinasta voi lukea Kansalliskirjaston digitoimasta Lotta Svärd -lehdestä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1103397?term=T%C3%8…
Nykyisin Keskustorina tunnetun torin hahmotteli vuonna 1775 maanmittari Daniel Hall. Hänen tekemäänsä suunnitelmaan perustui Tampereen kaupungin ensimmäinen asemakaava ja nykyinen torimiljöö. Vanhan kirkon valmistuttua vuonna 1824 torista tuli kansan suussa Kirkkotori. Arkkitehti C. L. Engelin 1838 laatimassa asemakaavassa virallisesti Toriksi nimetylle alueelle annettiin nimi Suurtori. Suuren tulipalon jälkeen 1865 laaditussa uudessa asemakaavassa toria kutsuttiin Salutorget-nimellä. Kauppatorina alue tunnettiin aina vuoteen 1936 saakka, jolloin se sai nykyisen nimensä.
Nimenmuutoksen taustalla oli yhtäältä se, että kaupunkiin oli perustettu monia muita toreja (Tammelan, Pyynikin, Heinä- ja Laukontori), toisaalta se, että jo vuonna 1930...
Valitettavasti en löytänyt espanjan kielikahvilaa koko seudulta (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) Sain nykytilanteen näkyville käyttämällä Helmet sivuston tapahtumahakua. Siellä voi myös käyttää erilaisia rajauksia esim. tapahtumatyyppi, kaupunki ja aika. https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Tapahtumat
Haulla löytyvät myös etätapahtumat.
Espanjan kielikahvila olisi kyllä hyvä lisä Helmet kirjastojen tapahtumiin. Ainakin täällä Espoossa se oli aikoinaan melko suosittu. Valitettavasti meillä ei Espoon puolella ole tällä hetkellä espanjankielistä kirjastolaista. Tietäisitkö jonkun ihmisen tai tahon, joka haluaisi ryhtyä kirjaston vapaaehtoiseksi puhumaan espanjaa noin kerran kahdessa viikossa? https://www.helmet.fi...
Vuoden 1921 ikäluokkaa ei ehditty kutsua palvelukseen talvisodan aikana. Varusmiehet astuivat 1930-luvun lopulla palvelukseen suhteellisen vanhoina, n. 21-vuotiaina. Tammikuun puolivälissä 1940 palvelukseen astui ensimmäinen osa vuoden 1919 ikäluokasta, ja helmikuun puolivälissä 1940 toinen osa. Vuoden 1920 ikäluokka astui palvelukseen välittömästi talvisodan päätyttyä, ja se sai tulikasteensa vasta jatkosodassa. Nuorempia nähtiin toki talvisodan rintamilla, esimerkiksi vapaaehtoisina.
Lähteitä:
Nurminen, T. (2008). Muuttuva armeija. Teoksessa Jukka Kulomaa ja Jarmo Nieminen (toim.), Teloitettu totuus: kesä 1944, s. 47-75.
Saikkonen, T. (2007). Henkilötappioiden täydentäminen talvi- ja jatkosodassa. Pro gradu, Maanpuolustuskorkeakoulu.
Kyseessä on varmaankin Juhani Karilan Pienen hauen pyydystys (2019). Kirjan tapahtumat tosin sijoittuvat Lappiin.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4311464
Juhani Karilan Pienen hauen pyydystys Helmetissä
Juhani Karilan Pienen hauen pyydystys Kirjasammossa
Vastavirtaan-nimellä on kirjoitettu Stalinin ajan vankileireille sijoittuva muistelmateos. Anna Eskuri muistelee siinä elämäänsä Neuvosto-Venäjällä. Vuonna 1901 syntynyt Eskuri avioitui venäläisen miehen kanssa, joutui vankileirille 1937 ja vapautui 1947. Ensimmäinen ja toinen aviomies katosivat puhdistuksissa.
Helsingin Sanomat 11.8.1983
WSOY julkaisi tämän Kaisu Mikkolan toimittaman kirjan 1982. Eskuri vieraili Suomessa useaan otteeseen. Hän kuoli Georgiassa vuonna 1992.
Kirjan kannessa ei tosin ole peiliä, vaan valokuva nuorestaparista. Valokuvan lasi on särkynyt. Voisikohan se kuitenkin olla muistelemasi teos, aihepiiri ja kirjan nimi osuisivat yhteen? https://www.kirjajalehtilinna.fi/tuote/vastavirtaan/
Kyseinen teksti on Platonin Valtio-teoksen seitsemännestä kirjasta (518a), jossa Sokrates esittelee Glaukonille niin sanotun luolavertauksen. Lainaamasi englanninkielinen käännös katkeaa ehkä hieman liian aikaisin alkuperäiseen kreikankieliseen tekstiin nähden. Marja Itkonen-Kaila (teoksessa Platon, Valtio, Otava 1999) on kääntänyt tekstikohdan seuraavalla tavalla:
"Järkevä ihminen muistaa, että silmien häiriötiloja on kahdenlaisia, kahdesta eri syystä johtuvia: joko siitä, että siirrytään valosta pimeyteen, tai päinvastoin. Hän ottaa huomioon, että sama koskee myös sielua, ja siksi hän ei rupea tyhmästi nauramaan nähdessään sielun, joka ei pysty hämmennyksissään näkemään jotakin asiaa."
Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Pesiö on kylä Suomussalmella Kainuussa, Ison ja Pienen Pesiönjärven ympärillä. Tuon kylän ensimmäisiä taloja on vuoden 1620 tienoilla perustettu Pesiö. Kirjassa kerrotaan talon perustajan olleen nimeltään alun perin Påhl Pesoinen, seuraavina vuosina sukunimi onkin manttaalikirjoissa muuttunut muotoon Pesiä. Nimi on kirjan mukaan yksi lisä nimipesyeeseen, johon kuuluvat myös Pesonen, Pesu, Pessa ja Pessi (< ven. Peša < Petr, Pjotr).
Kotuksen nimineuvonnasta voi kysyä lisätietoja
Paikannimien historiasta voi lukea yleistietoa Kotuksen verkkonäyttelystä.
Kysymyksen sisältämistä vihjeistä tulevat ensimmäisenä mieleen Kenneth Birdin kaksi Minäpoika-kirjaa, Minäpoika (1975) sekä Minäpoika ja kitupiikin aarre (1977), joissa seikkailevat kiertävä kattilanpaikkaaja Timothy Hogan ja hänen kohtaamansa puhuva terrieri Minäpoika. Kirjojen tapahtumat tosin sijoittuvat pääosin Irlantiin. Ensimmäisessä kirjassa kyllä liikutaan myös Lontoossa.
Minäpoika | Kirjasampo
Minäpoika ja kitupiikin aarre | Kirjasampo
Hei!
Kiva kuulla, että lapsesi on löytänyt lukemisen ilon ja on lähes suorittanut jo lukuhaasteenkin loppuun!
Kohtaan 18. suosittelen koiramiesten tapaan jotakin humoristista luettavaa. Sopiva voisi olla vaikkapa Noora Kunnas, kuvitus Teemu Juhani: Salmanterin Terttu ja minimerirosvot (Otava) -teos, joka oli v. 2020 ehdolla Lasten LukuVarkaus -kirjallisuuspalkinnon saajaksi.
Kohtaan 19. tämä kirjastonhoitaja suosittelee Lukupalat-sarjan kirjoja, kuten Anna Hallavan teosta 2 A:n kamut kykykilpailussa.
Nerudan Runoja-kokoelman esipuheessa on muutama tekstikatkelma sekä espanjaksi että suomeksi, mutta ainoa teos, josta löysin kokonaisia Nerudan runoja rinnakkain alkukielisinä ja suomennoksina, on antologia Tuhat laulujen vuotta. Valikoima sisältää runoja yli kahdeltasadalta runoilijalta, joten otos kunkin lyyrikon tuotannosta on teoksessa väistämättä näytteenomainen. Nerudalta mukana on kolme runoa: Ercilla, Jinete en la lluvia (Ratsumies sateessa) ja Walking around (Kävelyllä).
