Artikkelissa varmaankin viitataan Berkleyn yliopiston matematiikkojen laskelmiin, että joissakin Mustissa aukoissa niihin joutunut voisi selviytyä, mutta hänen menneisyytensä tapahtumat häviäisivät ja hänellä voisi olla loputon määrä tulevaisuuksia. https://news.berkeley.edu/2018/02/20/some-black-holes-erase-your-past/ Artikkelissa ei siis viitata olemassaoloon tai muistiin, vaan menneisyyden ja tulevaisuuden determitismin katoamiseen. Menneet syyt eivät enää määrittäisi tulevaisuuden seurauksia.
Leena Tähtisen mielenkiintoinen artikkeli tiedelehdessä kuvaa tällaista mustaan aukkoon syöksymistä. Katsojan milestä aukkoon syöksyjä ei koskaan putoa ja syöksyjän mielestä aikaa kuluu vain hetkinen. Aika siis ikään kuin...
Kyyti-kirjastoissa otettiin muutama vuosi sitten uuden kirjastojärjestelmän myötä käyttöön kirjastokortin säännöllinen uusiminen, jotta asiakkaiden yhteystiedot olisivat varmasti ajan tasalla. Ilmoituksen vanhenemisesta on saanut kolmen vuoden välein kirjeellä, tekstiviestillä tai sähköpostilla. Käytännöstä ollaan kuitenkin tällä tietoa luopumassa: vaikka lähetämmekin jatkossa säännöllisesti muistutusviestin yhteystietojen tarkistamiseksi, kortit eivät enää vanhene. Kirjastokortin uusiminen onnistuu tällä hetkellä ottamalla yhteyttä mihin tahansa Kyyti-kirjastoon sähköpostitse, puhelimitse tai tulemalla paikan päälle. Kyyti-kirjastoilla ei ole käytössä vahvaa tunnistautumista lukuun ottamatta maksumahdollisuutta verkkopankin kautta.
Hyvä kuvaus Leistilänjärven historiasta löytyy julkaisusta Nakkilan historiaa kuvin ja sanoin (Nakkila-seura, 1982). Lisäksi Kotiseutu-lehden vuosikerrassa 1913 on lyhyt kuvaus Leistilänjärven kuivatuksesta.
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi kappaletta.
Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa kappaleen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kysymyksessä kuvailtu tarina kuulostaa neljännen päivän yhdeksänneltä kertomukselta Boccaccion Decameronessa: "Guiglielmo Rossiglione surmaa vaimonsa rakastajan ja syöttää tämän sydämen vaimolleen. Saatuaan tietää totuuden vaimo heittäytyy korkealla olevasta ikkunasta ja pääsee rakastajansa kanssa samaan hautaan."
Etsimänne laulu on virsi nro 13, ja se löytyy kyllä useastakin kokoelmamme laulukirjasta. Hakiessanne jotain tiettyä laulua kirjastomme tietokannasta voitte kirjoittaa laulun nimen tai nimen alun hakusivumme nimeke-sarakkeeseen. Laulun on säveltänyt Emmy Köhler, sanoittanut Sigurd Muri ja suomentanut Anna-Maija Raittila. Lähetän teille liitteenä laulun sanat.
Meiltä löytyy useita kuvankäsittelyyn liittyviä kirjoja, joista kuitenkin moni on tällä hetkellä lainassa (mm.Kelbyn kirja). Hyllystä löytyisi mm. seuraavat kirjat: Daly, Tim: Digikuvaajan tietokirja, Linford, Chris: The complete guide to digital color, McClelland, Deke: Digikuvaus & kuvankäsittely, kaikki luokasta 75.72.
Vaasan kaupunginkirjastossa A4 ja A3 kopion hinta on 0,20 euroa. Kopiokoneet toimivat kopiokorteilla, joista 10 kappaleen kopiokortti maksaa 1,80 euroa, 20 kappaleen kopiokortti 3,60 ja 50 kappaleen kortti 9,00 euroa. Lehtilukusalissa voi lisäksi ottaa yksittäisiä kopioita.
Kirjastosta ei voi lähettää faksia, mutta kirjaston tiloissa olevasta Kansalaisinfosta voi. Hinnat ovat: 1,50 euroa/arkki kotimaassa ja 3,00 euroa/arkki ulkomaille.
Runo on todella Waltarin Helleyö vuodelta 1945. Se löytyy Mika Waltarin runokokoelmasta Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925-1978(WSOY 1979). Kirja löytyy tänään hyllyssä esim. Pasilan, Töölön, Oulunkylän, Rikhardinkadun, Vallilan ja Pukinmäen kirjastoissa. Kirjan saatavuustoedot osoitteessa www.helmet.fi
Ehdotamme seuraavia kirjoja erilaisuusaiheesta 5-vuotiaalle.
Tyttö ja ihmeelliset korvat (Aakeson, Kim Fupz)
Rauhallinen Erkki (Majaluoma, Markus)
Yökirja (Nousiainen, Inka)
Xing ja superkaverit (Virtanen, Leena)
Sinä et kuulu tänne, Beiron (Härmälä, Anna)
Olen ystäväsi aina: tarina rohkeudesta ja rakkaudesta (Walton, Jessica)
Pieni kuukorppi (Pfister, Marcus)
Pieni valkoinen pöllö (Corderoy, Tracy)
Koirat eivät tanssi balettia (Kemp, Anna)
Ruma ankanpoikanen (Andersen, Hans Christian)
Koira nimeltään kissa (Kontio, Tomi)
Piki (Kirkkopelto, Katri)
Molli (Kirkkopelto, Katri)
12 päivää maailmalla (Marttinen, Tittamari)
Erilaiset ystävät (Schomburg, Andrea)
Yksiselitteistä - ja kaikkien hyväksymää - arviota aiheesta tuskin löytyy. Alla kaksi ehdotusta, joista toivon mukaan on hyötyä:
- 20. vuosisadan tilinpäätös. I : Väkivallan vuodet / Max Jacobson (1999)
- Euroopan historia. Pimeyden aika : 1900-1945 / Karsten Alnæs (2007)
Varausten noutoilmoitukset tulostuvat kirjastojärjestelmästä automaattisesti, eikä niihin saada vaihdettua noutopäiviä erikseen kirjastoautoja varten. Kirjastoautoissa varaukset ovat mukana kahdella käyntikerralla riippumatta siitä, mitä noutoilmoituksessa lukee.
Rivimies-niminen runo löytyy Klaus U. Suomelan toimittamasta runokirjasta (s. 79) Suomalaista urheilurunoa, joka ilmestyi vuonna 1958. Runo on Klaus U. Suomelan kirjoittama. Kirjassa on myös Antero Kajannon runoja, mutta ei tämän nimistä.
On mahdollista, että myös Antero Kajannolla on samanniminen runo, mutta ainakaan varastomme hänen yhdestätoista runokirjastaan sellaista ei löytynyt. Kaikkia hänen laajasta julkaisustaan meillä ei ole:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Antero_Kajanto
Hämeenlinnan kirjastossa Suomalaista urheilurunoa -kirjaa ei ole, mutta voit halutessasi pyytää sen kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
San Marino on Italian naapurivaltio ja siellä puhutaan italiaa, mutta sekä historiallisesti, maantieteellisesti että kulttuurisesti se on niin omaperäinen, että aivan varmasti suurin osa asukkaista kokee olevan sanmarinolaisia, eivät suinkaan italialaisia. Suosittelen lukemaan vaikka Wikipedian artikkelin maan vaiheista, niin tämä todennäköisyys käy ilmeiseksi. Emme tietenkään voi tietää asukkaiden mieltä kysymättä sitä jokaiselta (33 000 asukasta), mutta oikeastaan mikään ei viittaa siihen, että maan asukkaat pitäisivät itseään italialaisina. San Marino on ollut itsenäinen valtio paljon pidempään kuin Italia tai Suomi, jotka ovat varsin tuoreita käsitteitä. San Marino sai nykyiset rajansa jo vuonna 1463.
Heikki Poroila
Lastenkirjallisuuteen ovat keskittyneet muun muassa seuraavat kustantajat.
Etana Editions https://www.etanaeditions.com/books-2/
Kustannus-Mäkelä Oy http://www.kustannusmakela.fi/etusivu/
Lastenkeskus https://lastenkeskus.fi/
Pieni karhu http://www.pienikarhu.fi/
Suuremmista kustantajista esimerkiksi Tammi https://www.tammi.fi/ ja Otava https://otava.fi/ julkaisevat runsaasti lastenkirjallisuutta.
Suomalaisia kustantajia https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat?language_content_entity=fi
https://www.kirjailija.blog/2015/08/mita-mikakin-kustannusyhtio-julkaisee.html
Minna Canthin kertomus Kuoleva lapsi vastaa hyvin muistikuvaasi. Se on julkaistu ensimmäisen kerran Savo-Karjala--lehdessä vuonna 1888, ja myös ainakin. kirjassa Sanan mahti 1. Kertomus on luettavissa myös verkossa:
https://fi.wikisource.org/wiki/Kuoleva_lapsi
Ylioppilastutkinnon alkuvuosina, 1800-luvun alkuvuosikymmeninä, hylkääminen jossakin aineessa merkitsi sitä, että kokelas sai ”prolongatsionin” eli pitkittymisen, ja hänellä oli oikeus kuukauden tai enintään vuoden kuluessa suorittaa koe uudelleen. Tämä koski myös alinta hyväksyttyä arvosanaa.
Lähde: Sivistyksen portti – Ylioppilastutkinnon historia, tekijät Mervi Kaarninen ja Pekka Kaarninen
Ylioppilastutkintolaki uudistettiin edellisen hallituskauden aikana ja uusi laki 502/2019 astui voimaan 1.8.2019. Uuden lain mukaan hylättyä koetta voi uusia kolme kertaa tutkinnon ollessa kesken, ja ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen hylättyä koetta (hylättyä ylimääräistä koetta tai kompensoitua koetta) voi uusia rajattomasti. Tämä koskee...
Kysyjä ilmeisesti haluaa tietää, mikä on virallinen nimitys pojan vaimon isälle. Eli pojan appiukolle. Valitettavasti emme ole löytäneet täsmällistä nimitystä.
Asiassa ehkä kannattaisi kääntyä Suomalaisen Kirjallisuuden seuran tietopalvelun puoleen.
https://www.finlit.fi/fi/kirjasto/neuvonta-ja-tietopalvelu#.XcqV8_kza70