Mest lästa svar

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Sokrates ja Platon kävivät läpi löytämäni kirjallisuuden mukaan Ateenan asepalveluksen. En löydä kuitenkaan tätä tietoa Aristoteleksestä. Onko tietoa mistään… 331 Ateenassa oli Platonin ja Aristoteleen aikana pakollinen kaksivuotinen sotapalvelus miespuolisille kansalaisille, ja Platonia koskevissa fragmentaarisissa elämäkertatiedoissa hänen armeija-aikansa usein mainitaankin. Hänen palvelusaikansa sijoitetaan tavallisimmin vuosiin 409–404. Albert Liliuksen Sivistystyön historian henkilöhahmoja arvelee lisäksi, että "Platon lienee saanut sotilaskasvatuksensa ratsuväessä". Lilius viittaa Ateenan  – ja yleensä Kreikan –  miespuolisen nuorison "muusillis-gymniseen" kasvatukseen, jolla tarkoitettiin ruumiin ja sen voimien sopusointuista kehittämistä, jota täydennettiin sotilaallisilla erikoisharjoituksilla, sekä kreikkalaisen runouden tarkan tuntemuksen hankkimista. Aristoteleen...
Miten korvasienten turvallinen valmistus on aikoinaan ”keksitty” - äkkiseltään vaikuttaisi aika pitkällisestä ja vaaralliselta yrityksen ja erehdyksen polulta… 331 Valitettavasti en löytänyt vastausta kysymykseesi. Korvasienet kasvavat lähinnä pohjoisella havumetsäalueella. Niitä syödään nykyisin lähinnä Suomessa ja Venäjällä. Korvasienten kuten muidenkin sienten käyttö alkoi Suomessa luultavasti 1800-luvulla. Korvasieniä syötiin aiemmin myös Ruotsissa, mutta 1990-luvulta lähtien korvasieni on siellä laskettu myrkkysieniin ja sen keittämistä pyydetään välttämään. Ainakin 1800-luvulta alkaen on tiedetty, että tuore korvasieni on myrkyllinen. 1800-luvulta Ruotsista tunnetaan tapauksia, joissa korvasienten syönti on johtanut kuolemaan, minkä jälkeen keittämistä alettiin suosia. Sienten käsittely tunnettiin tuolloin ainakin Venäjällä. koska korvasieniä poimittiin Karjalastakin ainakin jo 1860-...
Kuvassa on vanha eristysvastus mittari, osaatko sanoa kuinka vanha se on ja mihin sitä on käytetty. Valmistaja on Asea, merkki megger ja valmistusmaa Englanti… 331 Kyseessä oleva sangen elegantti megaohmimittari on valmistettu Englannissa patentoidusti 1940-50-luvulla. Meggeriksi kutsuttu eristysvastusampeerimittari mahdollisti helpon tavan määrittää johtimien, generaattoreiden ja moottorin käämien eristyksen kunnon. Megaohmimittari mittaa erittäin korkeita resistanssiarvoja lähettämällä korkeajännitesignaalin testattavaan kohteeseen. Kuvahaulla samainen tuote löytyy ruotsalaisen Rautatiemuseon kokoelmista. Emme voi antaa arviota tuotteen arvosta. Pikaisella haulla netin huutokaupoista näyttäisi siltä, ettei suurta rahallista arvoa ole, mutta toki keräilymielessä aikakautensa tyylikäs esimerkki. Materiaalitkin kauniit ja ehjinä säilyneet.   Lähde: Megohmmeter...
Missä kaupungissa busseissa on "kiitti" - napit? Olen kuullut näistä ja nyt näin kuvan. 331 Peukutusnapit toi kymmenisen vuotta sitten suomalaiseen joukkoliikenteeseen Veolia Transport, jolla oli pääkaupunkiseudun linjoillaan 150–200 tällaisin painikkein varustettua bussia. Veolian ranskalainen emoyhtiö oli jo vuonna 2011 fuusioitunut toisen ranskalaisen joukkoliikennekonsernin Transdevin kanssa, ja yhdistynyt yhtiö sai nimekseen Transdev. Suomen Veoliasta tuli Transdev Finland vuonna 2015. Transdev Finland on sittemmin lopettanut toimintansa, ja on mahdollista, että samalla on päättynyt myös peukutusnappien tarina. Tutkimistani lähteistä ei selvinnyt, mihin yhtiön bussikalusto päätyi. Bussimatkustajat kiittävät peukuilla - Mesta | HS.fi Ulkomaalaiset ihmettelevät Suomen busseissa olevia peukutusnappeja: "Ovatko suomalaiset...
Mikä runo ja kuka on runoilija? "Isä ja poika käyvät hiljaa, kahden niin onnellisin mielin ruuhelleen. Koi kuultaa kaislikosta kotilahden ja hopeoitsee salmen… 331 Säkeet ovat Heikki Asunnan runosta Kevät, joka julkaistiin Nuorten Pellervo -lehdessä 5/1934. Tämä ei ole sama runo kuin Asunnan Ruuhenveistäjä-kokoelmaan sisältyvä Kevät. 01.05.1934 Nuorten Pellervo no 5 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Onkohan tietoa, että mikä jouluun liittyvä laulu on tällainen (en muista sanoja enempää): "Kuusi jo tuodaan hetkisen päästä, pihkan hajua on ilmassa. Luntakin… 331 Kyseessä on Timo Luodon säveltämä ja sanoittama Tuoksuvaa joulua!. Laulu sisältyy nuottijulkaisuun Nuottinaru. 2, 25 lastenlaulua sanoin, soinnuin, sävelin (toim. Heli Ahvenainen, 1997) https://finna.fi/Record/satakirjastot.108919?sid=3003296282
Montako henkilöä on syntynyt Helsingissä 1949 kuukauksittai tytöt /pojat 331 Alla olevassa taulukossa on Helsingissä elävänä syntyneiden määrät kuukausittain vuonna 1949. Elävänä syntyneet kuukausittain Helsingissä 1949 Kuukausi Elävänä syntyneet Tammikuu 619 Helmikuu 589 Maaliskuu 634 Huhtikuu 660 Toukokuu 648 Kesäkuu 590 Heinäkuu 602 Elokuu 534 Syyskuu 604 Lokakuu 501 Marraskuu 454 Joulukuu 518 Lähde: Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1951, s. 43. Koko vuoden tasolla tyttöjä syntyi 3 385 ja poikia 3 568. Helsingin kaupungin tilastollisen vuosikirjan 1951 sivuilla 46–47 on kuukausittaiset tiedot syntyneiden tyttöjen ja poikien määristä...
Haluaisin tunnistaa lapsuudesta mieleen jääneen kirjan. N. 20v sitten Hankasalmen kirjastosta lainattu kesäisin. Kirjassa hahmona kaksi (?) poikaa, joista… 331 Kuvaukseen voisi sopia Pollux-hevoskerhossa vuonna 2000 ilmestynyt kirja Walt Morey: Hurja pakomatka (The Runaway Stallion, 1973). Jeff Hunter on juuri muuttanut vanhempiensa kanssa kaupungista syrjäiseen laaksoon. Eräänä myrsky-yönä hän näkee tarunomaisen, upean hevosen tallin ovella, mutta ukkonen säikyttää aavehevosen tiehensä. Aamulla Jeff luulee uneksineensa, mutta löytää kavionjälkiä. Jeff ei saa rauhaa ja haluaa selvittää mistä ori tuli ja minne se katosi. Kirja löytyy helmet-kirjastoista https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2270585        
Kenen kirjoittama ruon: Kauas pitkä on ,matka, takaisin tuttu tie. Nyt kun matkaa en jatka, paluu perille vie... 331 Valitettavasti vastaajamme eivät löytäneet runoa. Tuntisiko joku lukijamme sen?
Suomessa on mahdollista saada lupa pippurisumutteeseen suojeluaseena. Onko vastaava lupa mahdollista saada miekkaan? 331 Vastaus on yksiselitteisesti ei. Perusteluna on se, että Suomessa voimassa oleva järjestyslaki kieltää teräaseiden hallussapidon yleisillä paikoilla. Kadut ja kaupunkialueet katsotaan sellaisiksi. (kts. erit. 10 §) https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030612  Miekan voi toki omistaa tai tuoda maahan, mutta yleisille paikoille sitä ei saa tuoda. Järjestyslain mukaan poikkeus tästä periaatteesta voi olla se, jos teräase on työtehtävän tai muun hyväksyttävän syyn tähden tarpeen. Tällainen hyväksyttävä syy voi olla vaikkapa keskiaikajuhlat, jolle joku esiintyjä tuo miekan. Asia täytyy kuitenkin aina varmistaa poliisilta. Kaasusumuttimien hallussapidosta säädetään puolestaan ampuma-aselaissa ja -asetuksessa. https://www....
Kuinka moni löyhästi arvioiden on lukenut kirjaston kautta lainaten jonkin Enid Blytonin Viisikon suomeksi aikojen kuluessa? 331 Valitettavasti tällaista tilastotietoa on mahdotonta antaa. Suomen yleisten kirjastojen tilastot löytyvät kyllä verkosta (https://tilastot.kirjastot.fi/), mutta yksittäisistä kirjoista ei ole olemassa lainaustilastoa, eikä sellaista voida tehdäkään. Esimerkiksi Viisikko-sarjan kirjoista on otettu vuosikymmenten saatossa useita eri painoksia. Niitä on hankittu kirjastoon, luettu puhki, poistettu valikoimasta ja hankittu taas uusia kappaleita aina 1950-luvulta asti. Ennen kuin kirjastojen lainausjärjestelmät siirtyivät tietokoneelle, yksittäisten kirjojen kiertomääristä ei myöskään kertynyt tietoa samaan tapaan kuin nykyään. Nytkin, kun niteiden lainauskerrat jäävät rekisteriin näkyviin, ne ovat kirjastokohtaisia. Suomen yleiset kirjastot...
Tiedustelisin, onko Gustaf Frödingin runoa Tiga och tala suomennettu? 331 Tietojeni mukaan ei ole suomennettu. Tarkistin kokoelmat Värmlannin lauluja - valikoima runosuomennoksia (1952), Runoilija Wennerbom ja muita runoja (1986) ja Valikoima runoja (1915). Kokoelmista ei löytynyt suomennosta, joka olisi vastannut alkuperäistä runoa.  Wikisitaatteihin (https://fi.wikisource.org/wiki/Gustaf_Fr%C3%B6ding) on koottu Frödingin runojen suomennoksia. Myöskään siellä ei näyttäisi olevan runoa, joka vastaisi alkukielistä Tiga och tala -runoa.  Harmi, että juuri tällä hetkellä Runotietokanta on poissa käytöstä, sillä sitä siirretään parhaillaan Kirjasampo-verkkopalvelun alle. Runotietokannassa on paljon juuri runokäännöksiin liittyvää tietoa. 
Kuinka pelikonsoleilla pääsee pelaamaan kirjastoon? 331 Jyväskylässä on mahdollista pelata pelikonsoleilla Kortepohjan ja Vaajakosken kirjastoissa. Kortepohjassa voi pelata Nintendo Switch- ja Playstation 5 -konsoleilla palveluaikoina. Peliaika varataan asiakaspalvelutiskiltä. Peli ja ohjain lainataan pelaajan kirjastokortille asiakaspalvelutiskillä ja ne palautetaan peliajan päätyttyä.  Yksi asiakas voi pelata tunnin päivässä. Peliaika alkaa aina tasatunnein. Viimeisen peliajan kesto ennen kirjaston sulkemista on 45 min maanantaista keskiviikkoon. Torstaisin ja perjantaisin pelejä on mahdollista pelata 10-15 välillä, eli viimeinen aukiolotunti ei ole enää peliaikaa. Pelitilaa ei voi käyttää omatoimiaikana. Lisätietoja Kortepohjan kirjastosta p. 014 569 4136.  ...
Mikä on Ruotsalainen omituinen elokuva, joka muistuttaa suuresti Aki Kaurismäen elokuvia. Muistaakseni näin 90 luvulla satelliittikanavilta tämän ehkä pääosin… 331 Roy Anderssonia on tituleerattu "ruotsin Aki Kaurismäeksi", joten kyseessä voisi olla joku hänen elokuvistaan. Kyseessä voisi olla Eräs rakkaustarina (1970) tai Toisen kerroksen lauluja (2000). Lähteet ja lisätietoa IMDb Roy Andersson: https://www.imdb.com/name/nm0027815/ YLE: Kumpi on melankolisempi - ruotsalainen vai suomalainen, Roy Andersson? https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/27/kumpi-melankolisempi-ruotsalai…
Minkä niminen on Islannissa asuva suomalainen dekkarikirjailija ? 331 Suomalainen kirjailija, joka asuu Islannissa ja on kirjoittanut Islantiin sijoittuvia dekkareita, on Satu Rämö. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aua39b6f73-a4aa-4006-af66-3…  
Miksi ilman lisääminen muuttaa ruoka-aineen koostumuksen lisäksi sen makua tai maun aistimista? 331 Esimerkiksi kermavaahtoa syntyy, kun vispaamisen seurauksena kermaan pääsee ilmaa, ja sen rasvamolekyylit asettuvat uudenlaiseen asentoon synnyttäen vaahtomaisen rakenteen. Monet tutkijat ovat argumentoineet, että ruoan rakenne on tärkeä tekijä ruoan aistimisen takana. Lillford (2016) nostaa esiin muun muassa sen, että ruoan vaahtomaisuus assosioituu mielissämme automaattisesti korkeaan rasvapitoisuuteen riippumatta siitä, onko sen taustalla pelkkä tosiasiallinen rasvaisuus vai pelaako esimerkiksi ilma roolia vaahtomaisen rakenteen synnyssä. Tälle ilmiölle voi edelleen esittää mahdollisia evolutiivisia selityksiä: rasva on korkeakalorinen ravintoaine, minkä vuoksi sen havaitseminen ja himoitseminen on ollut evolutiivisesti hyödyllistä...
Mitä tarkoittaa joihinkin kirjaston kirjoihin liimattu V-tarra? Siinä on valkoisella pohjalla punainen ympyrä ja sen sisällä musta v-kirjain? 331 Kirjastoilla voi olla erilaisia kokoelmia tai esimerkiksi muusta kaunokirjallisuudesta erotettuja kokonaisuuksia, jotka saatetaan merkitä niihin kuuluviin kirjoihin erilaisin merkein tai tarroin. Esimerkiksi dekkari- tai jännityskirjat on usein merkitty erikseen, samoin esimerkiksi varastokirjat, jos kirjastolla on kirjavarasto. Tarrat voivat viestiä asiakkaille kirjan sisällöstä ja genrestä (esimerkiksi fantasia, kauhu) tai olla ennen kaikkea kirjaston työntekijöille ohje siitä, mikä on kirjan sijainti kirjastossa. Merkintätavat ovat kirjastokohtaisia, joten vastauksen kannalta olisi oleellista tietää, minkä kirjaston kirjoissa olet tarran nähnyt. Käytetyt tarrat ja merkit myös vaihtelevat ajan kuluessa ja saattavat poistua käytöstä,...
Miten jatkuu runo ja kuka on sen kirjoittanut ? Pian ja niin äkkiä omenapuun kukkien aika on ohi ja puistossa pltetaan kultaisia lehtiä. Pian ja niin… 331 Kukaan vastaajista ei valitettavasti tunnistanut runoa. Ehkä joku palstan lukijoista tunnistaa runon ja sen kirjoittajan?
Kenen runo ja mistä löytää? Muistaakseni se oli alakoulun lukukirjassa 1977-1983 paikkeilla. Runon nimi saattoi olla Jätä linnulle laulupuu. Ainakin runossa… 331 Hei,Tämä voisi olla Jaakko Rugojevin "Jätä linnulle laulupuu". Löytyy mm. Rugojevin Kivenä koskessa -runokokoelmasta s. 21.
Helsingin Katajannokalla sijaitsee kirkko nimeltä Uspenskyn katedraali. Minkä takia kirkolla on tämä nimi? 331 Helsingin ortodoksisen seurakunnan sivulla kerrotaan:Uspenskin katedraali vihittiin käyttöön 25. lokakuuta 1868. Keisari Aleksanteri II:n toiveesta kirkko pyhitettiin Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen – uspenien – muistolle.Lähteet:https://www.hos.fi/kirkot-ja-pyhakot/katedraalin-historia/https://www.hos.fi/ajankohtaista/kirkkovuosi-seurakunnassamme/jumalansynnyttajan-kuolonuneen-nukkuminen-uspenie/