Yleensä kirjastojen koneilla saa käyttää vain niitä ohjelmia, pelejä ym., jotka kuuluvat kirjaston kokoelmiin.
Asiaa kannatta kuitenkin kysyä suoraan Itäkeskuksen kirjastosta. Yhteystiedot löydät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Itakeskuksen_kirjasto/…
Hei!
Vanamo-verkkokirjaston sivun ylälaidassa on punainen hakulaatikko, johon voi kirjoittaa hakusanan äänikirjat, jolloin tuloksena on yli 3000 Hämeenlinnan seudun kirjastojen äänikirjaa. Hakulaatikossa on myös tarkennettu haku, jossa hakua voi rajoittaa esim. kielen ja kirjaston mukaan. Aineistolajiksi pitää valita tällöin cd.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Hei,
mukava kuulla että olette viihtyneet kirjastossamme.
Tässä selitys mistä myöhästymismaksu aiheutui.
Blanka-kirjastojen sääntöjen mukaan laina-aika päättyy eräpäivänä kirjaston aukioloajan päättyessä. Eli jos kirja on laitettu palautuslaatikkoon palautuspäivänä kun kirjasto on jo suljettu, se on jo ehtinyt myöhästyä, koska se palautuu järjestelmässä vasta seuraavana aukiolopäivänä.
Kirjaston säännöt löytyvät osoitteesta www.blanka.fi
(tai suoraan linkistä: http://www.blanka.fi/wp-content/uploads/2014/04/Blankakirjastojen-kaeyt…)
Toivottavasti tämä selventää, miksi kirjastojärjestelmään on tullut myöhästymismaksu palautuneeseen kirjaan.
Kirjastokorttisi pin-koodi on vain omassa muistissasi. Jos olet unohtanut sen, saat uuden lähikirjastossasi. Ota kirjastokortti ja henkilötodistus mukaan. Yleensä lapsille käy henkilötodistukseksi myös kuvaton Kela-kortti. Voit varmistaa asian oman kuntasi kirjastosta tai sen nettisivuilta.
Suomen yleiset kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia, mutta vain omilla ehdoillaan ja valikoiden tarpeen mukaan, ei suurina massoina. Kaikissa lahjoitustilanteissa on syytä ottaa yhteyttä suoraan sen kirjaston hankintaosaston johtajaan, jonne kirjat haluaisi lahjoittaa. Kannattaa varautua siihen, ettei kirjastolle ole tarjotuille kirjoille erityistä tarvetta sekä siihen, ettei myöskään noutopalvelu välttämättä järjesty. Kysymys ei ole kirjastojen yleisestä haluttomuudesta, vaan säilytystilan rajallisuudesta.
Espoon kaupunginkirjastoon saa yhteyden sähköpostilla sellonkirjasto@espoo.fi tai puhelimella 043 8273075. Helsingin kaupunginkirjastossa hankinta-asioita hoitaa Hankinta- ja luettelointiosasto, jonka johtaja on virva....
Sanakirjasta löytyy, zee on meri ja vers on tuore, joten vastapyydetty tai pyyntituore lienee suomalainen vastine, jos kalasta on kyse. Suomi-hollanti-suomi sanakirja löytyy kirjastosta.
Kirjapainot lähettävät sanomalehtien vapaakappaleet Helsingin yliopiston kirjastoon. Kirjastossa on lähes täydellinen kokoelma suomalaisia sanomalehtiä vuodesta 1771. Sanomalehtiä voi lukea mikrofilmeiltä kirjaston lehtisalissa. Kuvaamattomia lehtiä voi tutkia Fabianian lehtisalissa. Tarkemmat tiedot Helsingin yliopiston kirjastosta löydät osoitteesta http://renki.helsinki.fi/hyk/. Klikkaa kohtaa palvelut ja avautuvalta sivulta Erityisaineisto/ sanoma- ja aikakauslehdet.
Ehkä jo oletkin käynyt Suomen sukututkimusseuran nettisivuilla, mutta liitän kuitenkin osoitteen tähän eli http://www.genealogia.fi/. Sivuilta löytyy kaikkea hyödyllistä ja kivaa sukututkimusta harrastavalle.
Valitettavasti en ole löytänyt tietoa puriinista ja maissioluesta. Kuten Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun aikaisemmasta vastauksesta käy ilmi, esimerkiksi kihtipotilaita kehotetaan välttää kaikkia oluita niiden korkeiden puriinipitoisuuksien takia, eikä poikkeuksia mainita.
Linkki vastaukseen https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-tekee-oluesta-erityisen-huonon
Asiakastietojen muutoksesta löytyy tietoja täältä https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle
Osoitteenmuutoksen ja nimen muutoksen täytyy tehdä paikan päällä kirjastossa. Takaaja tai huoltaja voi muuttaa myös alle 15-vuotiaan lapsen yhteystiedot. Muista ottaa henkilöllisyystodistus mukaan.
Sähköpostiosoitteen ja puhelinnumeron voit vaihtaa itse verkkokirjaston Omat tiedot –osiossa.
Heli Karjalaisen kirjoittama Sammakko Savijalka on ilmestynyt jo vuonna 1982, joten kirjakaupoista sitä ei enää saa. Sinun kannattaa etsiä kirjaa antikvariaateista. Monet antikvariaatit palvelevat myös netissä, joten etsiminen on helppoa. Löydät kirjan antikvariaattien listoilta ihan googlettamallakin kirjan nimellä. Kirjaa näyttää olevan myynnissä muutamalla eurolla.
https://finna.fi
Helsingin Sanomat uutisoi 1.9.1956 voimakkaasta syysmyrskystä ja sen aiheuttamista tuhoista Helsingissä ja sen ympäristössä. "Metsää kaatui, puhelinyhteyksiä meni poikki ja sähkövirran jakelu katkesi monin paikoin".
Koko uutisen pääsee lukemaan pääkaupunkiseudulla vaikkapa kaupunginkirjastojen koneilla Aikakone-palvelussa osoitteessa www.hs.fi/aikakone. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttöön löytyvät Helmet.fi -sivustolta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet
Luultavasti noin tarkasti määriteltyä tietoa ei löydy oikein mistään. Sopivia muistelmiakaan nimenomaan Tohmajärveltä ei osunut hakuihini. Arvelisin kuitenkin, ettei viljankorjuu ollut niin kovin erilaista Tohmajärvellä kuin yleisesti Suomessa, joten kenties seuraavista maatalouden yleishistorioista voisi löytyä hyödyllistä tietoa:
Suomen maatalouden historia. II : Kasvun ja kriisien aika 1870-luvulta 1950-luvulle / toimittanut Matti Peltonen
Suomen talonpoika 800-2010 / Pentti Viita
Suomen talonpoika kautta aikojen / Eino Jutikkala
Suomen talonpojan historia / Eino Jutikkala
Talonpoika toimessaan : Suomen maatalouden historia / Jari Niemelä
Tohmajärvestä on kirjoitettu myös historia:
Vanhan Tohmajärven historia / Jaana Juvonen...
Etsitty kirja lienee Judith Kerrin Mouku pelkää pimeää.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9511074490
Valitettavasti kysymykseesi ei löytynyt vastausta. Kirjailijoista ei ole maailmanlaajuista rekisteriä, josta asiaa voisi vertailla. Myöskään kirjailijan määritelmä ei ole yksiselitteinen – esimerkiksi Suomen Kirjailijaliiton jäseneksi ”hyväksyminen edellyttää pyrkijän julkaisseen vähintään kaksi sellaista, itsenäisesti luotua alkuperäistä suomenkielistä kaunokirjallista teosta, että häntä tuotantonsa taiteellisen ja ammatillisen tason perusteella voi pitää kirjailijana.” Lähde: https://kirjailijaliitto.fi/liitto/jaseneksi/
Suomen Kirjailijaliitolla on tilastoja kotimaan kirjailijoista: https://kirjailijaliitto.fi/medialle/tilastoja-ja-tutkimuksia/
Muilla mailla voi olla vastaavia liittoja ja tilastoja, mutta kansainvälistä...
Voisiko kyseessä olla Outi Nyytäjän kirja Hirviöt: kasvatusnäytelmä. Kirja on julkaistu Helsingissä vuonna 1987. Siellä erän perheen äiti kokee itseänsä pölyimurina ja pesukoneena. Toisen perheen isä rukoilee "isä meidän..."
Kysyjä tarkoittanee norjalaista kansansatua Høna tripper i berget, joka on ainakin kerran käännetty englanniksi muodossa The Old Dame and her Hen, vaikka täsmällisempi käännös olisi suunnilleen "The hen is tripping in the mountain". Fennica-tietokanta ei tätä runoa tai sen suomennosta tunne ainakaan niin, että viitattaisiin norjan- tai englanninkieliseen alkuperäistekstiin. On silti täysin mahdollista, että se sisältyy johonkin satukokoelmaan suomennoksena. Valitettavasti Fennica-tietokantaa ei ole koskaan tehty tällä tarkkuudella, joten yksittäisen sadun löytäminen ei yleisillä hakutavoilla ole mahdollista. Erityisen hankalaa se on, kun emme nyt tiedä, mitä suomenkielistä fraasia haemme. Onko se tyyppi' "Vanha rouva ja kana" vai "Kana...
Kyllä tieto St. Urho’s Pubin avajaisista tuntuu olevan hieman ristiriitainen. Kuten mainitsit kysymyksessäsi Helsingin Uutisten artikkelissa vuodelta 2012 (https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/100466-kekkosen-nimikkopubi-kutsuu-presidentteja) sanotaan, että avajaiset pidettiin 7.6.73. Löytyy myös yksi vuonna 2019 julkaistu Helsingin sanomien Nyt-liitteen artikkeli (Mansikka, 8.3.2019), jossa kerrotaan mistä St. Urho’s Pubin nimi on peräisin. Kyseisessä artikkelissa väitetään, että avajaiset pidettiin 3.6.73. Näiden molempien artikkelien mukaan Kekkonen ei päässyt pubin avajaisiin vaan vieraili pubissa vasta marraskuussa samana vuonna.
Toisessa löytämässäni Helsingin sanomien artikkelissa vuodelta 1995 (Pyykkönen, 4.4.1995)...
E-kirjojen kuuntelu pitäisi onnistua missä vain, jos sinulla on internetyhteys ja Kyyty-kirjaston kortti käytössäsi.
Jos olet ladannut kirjan laitteellesi, niin kuuntelu onnistuu myös ilman nettiyhteyttä.
Saku Niilo-Rämän ja Petri P. Pentikäisen kesäkuussa 2019 ilmestynyttä kirjaa on toistaiseksi vain muutamassa Suomen kirjastossa.
Voitte tehdä teoksesta kaukolainapyynnön lähikirjastoonne.
https://www.jarvenpaa.fi/--Kaukopalvelu--/sivu.tmpl?sivu_id=469
Voitte myös tehdä hankintaehdotuksen omalle kirjastollenne.
https://www.jarvenpaa.fi/jarvenpaa/--Lomakkeet--/lomake/show.tmpl?id=16;sivu_id=5838
https://haukivuori.fi/kyyvesi-kirja/
https://finna.fi/Record/lumme.3010544
