Lautasessa oleva logo kuuluu Rautateiden Urheilun Tukisäätiölle (nykyään Rautuki https://osasto52.jhlyhdistys.fi/virkistys-ja-vapaa-aika/rautuki/). Tukisäätiö perustettiin vuonna 1953 edistämään VR:n työntekijöiden hyvinvointia. Tällä Tukisäätiöllä on ollut omistuksessaan retkeilykeskukset muun muassa Vuokatissa ja Pyhätunturilla. Tämä lautanen ja laajemmatkin astiastot lienevät kuuluneet näiden retkeilykeskusten käyttökalustoon. Rautatiemuseon kirjastosta Hyvinkäällä löytyy muun muassa retkeilykeskusten esite vuodelta 1966. Esitteessä mainitaan 1960-luvun alussa avautuneen Vuokatin retkeilykeskuksen yhteydessä, että ”Keittiö- ja ruokailuastioita käytettävissä omaan ruokatalouteen halukkaille”. Vuosikymmenten vieriessä erilaisten...
Tieteen termipankin mukaan anglismi on "englannin kielestä muuhun kieleen siirtynyt sana, sanonta tai kielellinen rakenne". Esimerkkinä mainitaan juuri mainitsemasi ilmaus "pitkässä juoksussa". https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/anglismiKielitoimiston sanakirjan mukaan anglismi on englannista peräisin oleva ilmaus t. piirre jssak kielessä. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/fulltext/anglismi?order=entry&field=&baseforms=falseNämä sankirjat eivät tunne mainitsemaasi finglismi-termiä.
Koko Suomen puhelinluettelot löytyvät Helsingin kaupunginkirjastosta seuraavien kirjastojen käsikirjastoista:
Herttoniemen kirjasto
Itäkeskuksen kirjasto
Kallion kirjasto
Pasilan kirjasto, pääkirjasto
Rikhardinkadun kirjasto
Töölön kirjasto, lisäksi Tukholman luettelo
Osoitteet ja aukioloajat löytyvät osoitteella
http://www.lib.hel.fi tai http://www.helmet.fi .
Varaamasi teos voi tulla myös Neulamäen kirjastosta ja noutopaikan voi valita varatessa. Meillä on yhteinen varausjono lähikirjastojemme kanssa. Varaukset maksavat euron. Kaukolainoja ovat lainat muista kuin Kuopion kaupunginkirjaston toimipisteistä tilatut kirjat esim. Tampereen kaupunginkirjastosta tilatut kirjat (maksavat 2 euroa). Niistä täytetään erillinen lomake kaukopalvelua varten. Voimme tilata kaukolainaksi vain sellaisia kirjoja, mitä ei ole meidän kokoelmissa. (Emme siis tee kaukolainoja Neulamäen kirjastosta.) Lainakirjoja ei voi lunastaa itselle eikä poistettavia kirjoja voi varata. Pääkirjastossa on jatkuvasti myynnissä poistettavia kirjoja ja kerran vuodessa on suurempi poistokirjojenmyynti.
Helsingin kaupunginkirjaston hankintajärjestelmästä näkyy, että kyseinen dvd on ollut valinnassa 21.5.2010. Varauksen voi tehdä heti HelMet-järjestelmän kautta, kun dvd on sijoitettuna johonkin pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Kirjastokorttiin kuuluvan pin-koodin saat kirjastosta. Ota kirjastokortti ja henkilötodistus mukaan. Alla lisää tietoa:
http://www.kajaani.fi/fi/palvelut/lainauspalvelut-ja-kirjastokortti
Useimmat Wikipedia-artikkelit, myös romaniankielinen, antavat syntymävuodeksi 1916, vain suomen- ja venäjänkieliset artikkelit tarjoavat vuotta 1919. Tuo vuosi näyttää olevan peräisin Encyclopedia Britannicasta. Itse luottaisin eniten romanialaisiin lähteisiin, jotka näyttävät antavat vain vuoden 1916. Toisaalta Ceaușescun hautakivessä näyttää olevan vuosiluku 1919, vaikka tuon kuvan tarjoava verkkosivu (Find a grave) tekstissä käyttää vuotta 1916. Jos asia on tärkeä, kannattaa kääntyä Romanian suurlähetystön puoleen.
Heikki Poroila
Ronja syö velliä vauvana. Matiasrosvot syövät lampaanpaistia ja juovat olutta. Syksyllä rosvot lähtevät hirvijahtiin, ja Loviisa kypsentää ja savustaa hirvenlihaa. Loviisan ruoka-aitasta löytyy monenlaisia herkkuja: leipää, vuohenjuustoa ja vuohenmaitovoita, munia, suolasäilykkeitä, savustettuja lampaanviuluja, jauhoja ja ryynejä, herneitä, hunajaa, saksanpähkinöitä, yrttejä ja lehtiä kanakeittoa varten. Ronja kypsentää lohta nuotiossa. Ronja ja Birk syövät myös leipää ja juovat villihevosen maitoa.
Rauman kaupunginkirjastossa ei ole hyllypaikkaa satiiri (tosin genre ja hyllypaikka eivät ole sama asia) mutta asiasanalla satiiri löytyy tietokannasta Satakirjastot.fi mm. Tuomas Kyrön, Roope Lipastin ja Miika Nousiaisen suosittuja kirjoja.
Suomen kuvalehti julkaisi vuonna 2011 Vaaliraha-sarjan, joka on netissä luettavissa. Se käsittelee osin aihettasi:
https://suomenkuvalehti.fi/avainsana/vaaliraha-sarja/
Kaleva-lehdessä (2008-06-08, s.3) on ollut aiheesta artikkeli: Ennen vaalirahaa tuli ulkomailta / Pirjo Kukko-Liedes, Janne Nyyssönen.
Alla oleva kirjasta löytyy myös tietoa:
..vaikka voissa paistais? : Venäjän rooli Suomessa : juhlakirja professori Osmo Jussilalle 14. maaliskuuta 1998 / toimittanut Jorma Selovuori (1998)
Kysyin asiaa Oikeusministeriöstä. Sieltä vastattiin: "Käräjäviskaalin virkoja on tällä hetkellä Suomessa yksi, mutta sitä ei ole pitkään aikaan hoidettu. Viranhaltija on ollut virkavapaalla."
Hyvä paikka löytää sopivia hakusanoja englanniksi (myös ruotsiksi) käännettyinä on Finto.fi. Siellä analyysimenetelmät on käännetty methods of analysis, http://finto.fi/kauno/fi/page/?uri=http%3A%2F%2Fwww.yso.fi%2Fonto%2Fyso%2Fp6085 Tällä hakusanalla löydät osumia esim. Finna.fi:stä, jossa on tieteellisten kirjastojen aineistoa myös, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=methods+of+analysis&type=AllFields&limit=20.
Tietysti näissä on se ongelma, että ne ovat minkä tahansa aineiston analyysia, mutta jos sinulla on jokin tietty ala mielessäsi, voit käyttää hakusanoina sitä ja tätä methods of analysis -termiä.
Seppo-nimi on peräisin Kalevalasta ja tarkoittaa seppää. Kalevalassa ”seppo” Ilmarinen oli Väinämöisen avustaja kaikissa vaikeissa tehtävissä. Hän myös takoi taivaan kannen ja Sammon. Seppoa alettiin käyttää etunimenä 1900-luvun alussa. Se otettiin almanakkaan vuonna 1929.
Myös Kalevi-nimi juontaa suomalaiseen kansanrunostoon. Muinaisrunoissa puhutaan kalevanpojista, joita olivat mm. Lemminkäinen ja Väinämöinen. Nimitys saattaa olla ”talonpojan” vastakohta ja siten ilmaista kantajansa ylhäistä alkuperää. Mikael Agricolan Psalttarissa (1551) mainitaan Caleauan-poiat, jotka on sijoitettu hämäläisten palvomien epäjumalien joukkoon. Kaleva-sanan alkuperäistä merkitystä sen sijaan ei ole pystytty selvittämään yksimielisesti. Kaleva-nimi...
Ylen TV2:lla esitettiin 17.1.1993 Stanislav Párnickýn elokuva Prinsessa Ruusunen (Šípková Růženka/ Šípová Ruženka, 1990). Se esitettiin Ylellä uusintana helmikuussa 1996. Elokuva on valmistunut tsekkiläis-saksalais-ranskalaisena yhteistyönä. Muun muassa alla olevista linkeistä löydät kuvia elokuvasta. Olisikohan kyse tästä elokuvasta.
Ranskankielisestä Prinsessa Ruusunen -elokuvasta ei tuolta ajalta ole tietoja.
https://www.csfd.cz/film/27701-sipkova-ruzenka/galerie/?type=1
https://www.filmovamista.cz/2082-Sipkova-Ruzenka?zaber=24175&&pocet=19
https://www.imdb.com/title/tt0100626/
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_200367
Amazonin kuvassa https://www.amazon.com/Arthropleura-millipede-Carboniferous-Nobumichi-TamuraStocktrek/dp/B07C8223MM on kyse sademetsien ja esihistorian ötökästä arthropleura, https://en.wikipedia.org/wiki/Arthropleura tuolla lajilla hakien löytyy paljon sivustoja.
Siirat ovat tuon kaltaisia, mutta jaokkeita on vähemmän https://fi.wikipedia.org/wiki/Siirat. Luomuksen sivuilla on tietoa siiroista, http://luomus.fi/fi/maaperaelaimet#Muita%20ryhmi. Tuolla samalla sivulla on kuva korvakärsäkkäästä. Voisiko olla kyse siitä? Ötökkägalleriassa on lisää kuvia kärsäkkäistä, samoin Ötökkätieto-sivulla, http://www.otokkatieto.fi/etusivu.
Luomuksen tuottama lajien tunnistusopas voisi olla avuksi, https...
Kysyin asiaa Sukeltajaliitosta. Heidän mukaansa sukeltaessa voi normaalisti aivastaa regulaattorin läpi, Aivastamisen aikana maskiin saattaa kuitenkin mennä jonkin verran vettä. Tällöin maski tulee tyhjentää vedestä aivastamisen jälkeen.
En onnistunut löytämään tietoa Chiper-etunimen historiasta tai käytöstä. Sukunimenä sitä esiintyy lähinnä Yhdysvalloissa.
Ranskan verbi 'chiper' tarkoittaa 'näpistää'.
Ikävä kyllä emme onnistuneet selvittämään mikä runo tämä voisi olla. Asiaa selvitettiin kaikkien suomalaisten kirjastojen yhteisellä tieto-listallakin, mutta kukaan ei muistanut tätä runoa.
