Erinomainen lähde kysymyksiisi on Johannes Koskenniemen uusi artikkeli "Armahdus Suomessa ja muualla". Artikkelissa on mm. tilastotietoa armahduksista sekä vertailua muihin maihin kuten Ranskaan:
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994270233006250
Jos asut Helsingissä, voit tulla lukemaan artikkelia vaikkapa Eduskunnan kirjastoon. Mikäli et muuten saa artikkelia käsiisi, voit tehdä omasta lähikirjastosta maksullisen kaukolainapyynnön.
Armahdusoikeuden historiaan liittyy Toomas Kotkaksen väitöskirja:
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.993503864006250
sekä Virpi Anttosen väitöskirja:
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994101324006250
https://erepo.uef.fi/handle/...
Groskop näyttää olevan aika lailla eturintamassa tässä kirjallisuudenlajissa.
Hänen lisäkseen löysin Helmet-haulla elämänoppaat + kirjallisuudenhistoria vain muutaman teoksen.
Breaking bread with the dead : a reader's guide to a more tranquil mind / Alan Jacobs
The self-help compulsion : searching for advice in modern literature / Beth Blum
Monster i terapi : skräcklitteraturens ikoner hos psykologen / Jenny Jägerfeld, Mats Strandberg ; illustrationer: Elin Sandström Helmet
Jos unohtaa hausta elämäntaidon ja lisää tilalle huumorin, löytyy vielä muutama opus.
Ada Gootti ja Humisevan karju / Chris Riddell ; suomentanut Jaana Kapari-Jatta
100 klassikkoa tunnissa / Vesa Sisättö
Aapelista...
Tilastokeskuksen verkkosivuilla on rahanarvonmuunnin vuosille 1860-2021. Kuluvaa vuotta ei ole vielä laskurissa, koska koko vuoden tiedot tiedetään vasta vuoden päätyttyä. https://www.stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
Elokuvia:
Escape from East berlin (1962)
The Spy Who Came in from the Cold (1965)
Funeral in Berlin (1966)
Casino Royale (1967)
The Wicked Dreams of Paula Schultz (1968)
Night Crossing (1982)
The Innocent (1993)
The Tunnel (2001)
Open The Wall (2014)
Bridge of Spies (2015)
Kirjallisuutta:
John le Carré: The Spy Who Came in from the Cold (1963), johon edellä mainittu samanniminen elokuva perustuu. (Suom. Mies kylmästä)
Peter Schneider: Der Mauerspringer (1982) suom. Muurinylittäjä
Len Deighton: Berlin Game (1983) suom. Berliinin peli
John Marks: The Wall (1999)
Marcia Preston: West of the Wall (2007)
Hei!
Samaa mieltä - kirjastot ovat upeita paikkoja. Esimerkiksi Kirjastokaista.fi-sivuston Koulutuskanava tarjoaa paljon kirjastolaitoksen historiaan liittyvää materiaalia ja tämän linkin takaa löydät lisätietoa liittyen aineistojen hankintaan Kirjastot.fi-sivustolla.
Menevä sinkkutäti ottaa 14-vuotiaan Lauran mukaansa riemulomalle Riminille toipumaan keuhkoputkentulehduksen kurimuksesta Asta Ikosen kirjassa Luokan makein lomaromanssi.
En löytänyt Toivo Pekkaselle nimikkoseuraa, https://www.nimikot.fi/nimikkoseurat/. Kirjailija oli syntynyt Kotkassa ja kirjoitti mm. työväen oloja kuvaavaa kirjallisuutta. Ehkä Kymenlaakson museo, https://www.kotka.fi/vapaa-aika/museo/, Kotkan kaupunginkirjasto, https://www.kotka.fi/vapaa-aika/kirjastot/ tai Työväenliikkeen kirjasto… voisivat olla kiinnostuneita teoksesta. Sitä voisi myös yrittää myydä antikvariaattiin tai verkkohuutokaupoissa, sitä kautta voisi löytyä kiinnostunut keräilijä.
Kyseessä on todennäköisesti Helsingin Sanomissa 30.10. ilmestynyt juttu. Jutusta ei saa tarkempaa kuvaa siitä, mikä teos voisi olla kyseessä. Jutussa ei myöskään kerrota, millä kielellä lääkäri oli kirjan lukenut.Mannerheimistä kirjoitetuista elämäkerroista löytyy kootusti tietoa kansallisbiografian sivuilta (https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/625). Sivustolla mainituista elämäkerroista yhtäkään ei ole Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran käännöstietokannan perusteella käännetty.Tietokannan mukaan ainut venäjäksi käännetty teos olisi Mannerheimin itsensä kirjoittama muistelmateos (alkup. Minnen 1951, suom. Muistelmat). Kyseinen omaelämäkerta on hiljattain (v. 2020) käännetty myös ukrainaksi. Voisiko tämä teos olla...
Emme valitettavasti löytäneet runoa, joka alkaa näin. Lahden käännösrunotietokannasta löytyy runoja aiheesta tammi, olisiko runo näiden joukossa? Verkosta löytyy Eino Leinon Tarina suuresta tammesta, mutta se ei taida olla oikea, eikä ehkä myöskään Olkohon taiteemme niin kuin tammi. Olisiko runo lukijoillemme tuttu?
Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla vuonna 1999 julkaistu David Seedin kirja American science fiction and the cold war : literature and film.
American science fiction and the Cold War | Itä-Suomen yliopisto | Finna.fi
Kirjastojen osalta lista löytyy Kirjastot.fi:n sivulta https://hakemisto.kirjastot.fi/services/service/kirjakierratyspiste
Kirjastoissa katsotaan hieman perään menevätkö kirjat vai jäävätkö kirjakierrätyshyllyyn. Kirjoja poistetaan tarvittaessa. Yleisesti rajataan kuinka monta kirjaa voi tuoda.
Muuta luetteloa ei löytynyt, eikä siten kuka niitä hallinnoisi.
Puomi-sanan genetiivimuoto on puomin.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/puomi?searchMode=all
Sana kuuluu taivutustyyppiin 5.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/info/reading-howto#reading-how…
https://kaino.kotus.fi/sanat/nykysuomi/taivutustyypit.php
Täällä Pohjantähden alla on yksi hienoimpia romaaneja, joita suomeksi on koskaan kirjoitettu. Tämän vastauksen kirjoittaja on aina vähän kateellinen niille, jotka voivat lukea tarinan ensimmäisen kerran. Kaikkitietävä kertoja oli kirjallisuudessa enne yleisempi kuin nyt. Nykyisin suositaan yhä enemmän minämuotoa, näkökulman vaihteluita tai jopa epäluotettavaa kertojaa.
Jos et ole jo lukenut Veikko Huovisen kirjoja, voisit kokeilla pidätkö niistä.
Kannattaa aloitta ensimmäisestä, Havukka-ahon ajattelija -kirjastoa (1952). Kirja aloittaa Konsta Pylkkäsestä kertovan sarjan, joka jatkuu vielä osilla Konstan Pylkkerö (1961) ja Konsta Pylkkänen etsii kortteeria (2004). Sama lempeä ote on läsnä useimmissa muissakin Veikko...
Suomen kustannusyhdistys julkaisee tilastojaan verkossa. Esikoisteosten osalta saatavissa on ajanjakso 2008-2022. https://tilastointi.kustantajat.fi/vuositilasto/esikoisteokset/2022
Tätä vanhempia esikoisteostilastoja pitänee tiedustella suoraan yhdistykseltä. Yhteystiedot täällä: https://kustantajat.fi/yhteystiedot
Helsingin Sanomat palkitsi vuonna 1975 parhaana esikoisteoksena Pirkko Saision romaanistaan Elämänmeno (J. H. Erkon palkinto). Palkitsemistilaisuutta käsittelevässä artikkelissa lehti mainitsi vuoden 1975 esikoisteosten sadon olleen "määrällisesti huomattavan niukka". Saision lisäksi mainitsemisen arvoisia olivat Eila Kostamon Karinkävijät, Kullervo Kukkasjärven Aurinkotuuli, Marja Hujalan Maailma sitten...
Etsimäsi kirja voisi olla Bernhard Schlinkin Lukija (Der Vorleser, suom. Oili Suominen, 1998).
Alla olevasta linkistä voi lukea lisää kirjasta.
https://media.kirjavalitys.fi/library/product-page/helmet/9789510491102…
Suomennoksesta on otettu useita painoksia. Helmet-haulla voi tarkistaa teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Sinun kannattaa tulla tutkimaan kirjaston historiahyllyä, aiheesi on nimittäin valtava. Pyrimme valitsemaan kokoelmaan vain luotettavaa materiaalia, joten siinä mielessä melkein kaikkea aineistoa voi suositella. Historia löytyy kirjastosta luokasta 9, yleisen sotahistorian teokset luokasta 90 sekä Suomen sotahistoria 92.
Voit etsiä sopivaa materiaalia Pikin Finna-verkkokirjastosta tarkalla haulla niin, että kirjoitat hakusanoiksi esimerkiksi sotahistoria ja tietokirjallisuus. Tuo linkitetty hakutulos on vielä järjestetty niin, että uusimmat kirjat ovat tuloksessa ensimmäisinä. Saat sen järjestettyä näin kohdasta, jossa on oletusarvona näkyvissä relevanssi. Samalla tavoin voit etsiä hakutermeillä arkeologia, poliittinen historia...
Poliisihallituksella on tietoja liikennerikkomuksista automerkin mukaan. Mm. Yle ja Iltalehti ovat pyytäneet Poliisihallitukselta näitä tietoja uutisjuttuihinsa:
IL selvitti: Näillä autoilla ajetaan eniten ylinopeutta (Iltalehti 8.10.2022)
Näille automerkeille peltipoliisi välähtää useimmin: BMW, Audi ja Mercedes-Benz kärjessä (Yle 21.3.2018)
ParkkiPate taas juuri uutisoi omista tilastoistaan, joita se kerää eri automerkkien saamista pysäköintimaksuista: Sama automerkki valvontamaksujen 1. – sähköauton kuljettajilla pysäköintimaksu useimmiten maksamatta (ParkkiPate 18.9.2023).
