Kysyjä viitannee bändiin Creedence Clearwater Revisited, joka on vuonna 1995 perustettu yhtye. Sen perustivat Creedence Clearwater Revival -yhtyeen basisti Stu Cook ja rumpali Doug Cliffords. He eivät voineet käyttää yhtyeen alkuperäistä nimeä sopimussyistä, joten he muuttivat nimen loppuosaa sen verran, ettei sopimusrikkoa syntynyt.
Yhtyeen nimen alkuosan syntyhistoria tiedetään. "Creedence" tulee Tom Fogertyn ystävän Credence Newballin etunimestä, johon vain lisättiin yksi e-kirjain. "Clearwater" tulee Olympia-merkkisen oluen televisiomainoksesta. Tämän uuden yhtyeen nimen loppuosa tarkoittaa suomeksi lähinnä jälleennäkemistä.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Tuo riippunee siitä, millaisia aikoja on käyttämättä tietokonetta ja paljonko haluaa säästää sähköä.
Lepotilassa tietokone kuluttaa jonkin verran sähköä, joten jos tietokone on pitkään käyttämättä, sähkökulutuksen näkökulmasta kannattaa tietokone sammuttaa. Lisäksi tietokoneen käynnistäminen uudelleen saattaa poistaa ohjelmien turhia väliaikaistiedostoja koneelta. Jotkut päivitykset saattavat myös vaatia käynnistämään tietokoneen uudelleen, jotta ne tulisivat voimaan, ja sammuttaminen yöksi voi silloin olla hyväksi. Asiantuntija, jolta asiaa kysyin, oli myös sitä mieltä, että päälläolo kuluttaa tietokoneen komponentteja.
Toisaalta tietokoneen laittaminen lepotilaan pitää ohjelmat auki ja nopeuttaa siten työskentelyn jatkamista, kun ei...
Kustaa Vilkunan Suuri nimipäiväkalenteri kertoo, että Rasmus tulee sanasta Erasmus, joka tarkoittaa kreikan kielessä "rakastettava". ”kaivattu”. Almanakassa nimi on Diocletianoksen vainoissa 300-luvun alussa surmatun, legendan mukaan Syyrian Antiokian piispan Pyhän Erasmuksen muistona. Katolisessa kirkossa hänet on luettu yhdeksi neljästätoista ns. hädässä auttajasta, joiden puoleen käännytään varsinkin sairauksien ja tapaturmien sattuessa. Erasmus on ollut erityisesti merenkulkijoiden suojelija. Rasmuksen nimipäivä on 24.10.
Roope, myös Roopertti on kansanomainen asu nimestä Robert. Vanhojen nimien puhuttelumuodot löydettiin virallisiksi etunimiksi 1980-luvulla, niin myös Roope. Nimi otettiin uudelleen almanakkaan vuonna 2000; nimipäivä...
Edla (Suomessa myös kirjoitusasussa Eedla) on tanskalainen muoto muinaissaksalaisista nimistä, joiden alkuosa merkitsee "jaloa, jalosukuista" (adal, edel). Lähtökohtana ovat olleet esimerkiksi Adelheid tai Ediltrud. Nimen vanhoja muotoja ovat mm. Edel, Edle ja Edela ja kansanomaisia muotoja esim. Eela, Etta, Etla ja Eetla. Suomeen nimi on tullut Tanskasta, jossa tunnetaan keskiajalta kuningatar Edle.
Lähteet:
Lempiäinen, Pertti: Suuri etunimikirja (2001)
Saarikalle, Anne; Suomalainen, Johanna: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (2005)
Lin Hallbergin Sinttu-kirjoja on ilmestynyt suomeksi viisi, kuudes on tulossa maaliskuussa 2011. Kotimaassaan Ruotsissa sarjassa on julkaistu kahdeksan kirjaa, yhdeksäs on tulossa ensi vuonna.
1. Maailman ihanin Sinttu (Alla älskar Sigge)
2. Torstaina nähdään, Sinttu (Torsdagar med Sigge)
3. Hieno hyppy, Sinttu (Kom igen, Sigge)
4. Aprillia, Sinttu (April, april, Sigge)
5. Kiva leiri, Sinttu (Ridläger med Sigge)
6. Sinttu on paras! [maaliskuussa 2011] (Simma lugnt, Sigge)
7. (Äventyr med Sigge)
8. (Det spökar, Sigge)
9. (Hoppa högt, Sigge) [keväällä 2011]
Sintusta (Sigge) kerrotaan myös kirjassa Sam och Sigge, jota ei ainakaan vielä ole suomennettu. Se on kertomus siitä, kuinka shetlanninponit tulivat ratsastuksenopettaja Inkalle...
Kielitoimiston sanakirjan (2. osa: L-R, 2006) mukaan rouvalla tarkoitetaan mm. naimisissa olevaa tai ollutta naista. Neiti taas on saman kirjan mukaan naimaton nainen. Eronnut nainen on siis sanakirjan mukaan rouva.
Aiheesta on keskusteltu paljonkin. Suomen kielen dosentti ja erikoistutkija Vesa Heikkinen Kotimaisten kielten keskuksesta on koonnut yhden keskustelupätkän blogiinsa:
http://www.kotus.fi/?5400_a=comments&5400_m=8108&s=3235
"Lähteä soitellen sotaan" tarkoittaa "lähteä huolettomasti ja suurin odotuksin johonkin vaativaan yritykseen", "ryhtyä johonkin suurin elein", "rumpua lyöden". Sananparsi on alkuaan Kalevalasta, kuudesneljättä (36.) runo: "Kullervo, Kalervon poika, sinisukka äijön lapsi, läksi soitellen sotahan, iloitellen tappelohon." Lähteet: 1. Nykysuomen sanakirja 3,
2. Suomen kielen perussanakirja, Kolmas osa, 3. Kalevala
Runon on kirjoittanut Minna Krohn. Runosta löytyy kaksi versiota.
Versio nimeltä Silmälasit poikkeaa kysyjän muistamasta tekstimuodosta vain vähän. Tämä versio on kirjassa nimeltä Kotipiirin kirja, joka löytyy Helsingin Pasilan kirjaston keskusvarastosta.
Enemmän poikkeava tekstiversio nimeltä Lasisilmät löytyy Minna Krohnin vuonna 1883 julkaisemasta kokoelmasta Pääskysen liverryksiä lapsille (Helsingin Pasilan kirjaston keskusvarastossa). Tämä versio löytyy myös kirjasta Pieni aarreaitta 3, jota saa monesta pääkaupunkiseudun kirjastosta.
Runoa on kysytty aiemminkin. Tuolloinen vastaus oli seuraava (löytyy kysymysarkistosta esim. hakusanalla krohn minna):
"Runon on alunperin kirjoittanut Minna Krohn, ja se on ilmestynyt kokoelmassa...
Suomen kansallisbibliografian mukaan ainakin seuraavat Mika Waltarin teokset on käännetty englanniksi: Mikael Karvajalka (The adventurer), Johannes Angelos (The dark angel), Sinuhe egyptiläinen (The Egyptian), Turms kuolematon (The Etruscan), Mikael Karvajalka (Michael the Finn), Kuun maisema (Moonscape and other stories), Neljä päivänlaskua (A nail merchant at nightfall), Ihmiskunnan viholliset (The Roman : The memoirs of Minutus), Valtakunnan salaisuus (The secret of the kingdom), Vieras mies tuli taloon (A stranger came to the farm), Felix onnellinen (The tongue of fire), Mikael Hakim (The wanderer).
Lisäksi mainitaan teos The Sultan's renegade, alkuteosta ei mainita, mutta kyseessä saattaa olla Mikael Hakim. Englanniksi on ilmestynyt...
2. säe loppuu seuraavasti:
Mut laulajatar satakiel
nyt tenhoo laulullaan,
ja hamppuvarpu huilullaan
puhaltaa innoissaan.
3. säe:
Klaneettia rastas soittelee
ja korppi bassoa,
niin että metsä vapisee
sen synkkää soittoa.
On rummunlyöjä käkönen,
kas, kiuru lentelee
ja kaiken luonnon riemuksi
ilmoissa laulee.
4. säe:
Ja tikka johtaa soittoa,
on vallan innoissaan.
Hän tahtia nyt tarkkaa lyö
pitkällä nokallaan.
Mut jänö kulkewe kummissaan,
kun luonto laulaa, soi,
nyt hyttysetkin surisee
ja metsä huminoi.
Sanat löytyvät Suuri toivelaulukirja 11:sta. F-Kustannus Oy.
http://www.f-kustannus.fi/
Venäläisen talonpojan Feodor Vassilyevin (1707 – n. 1782) ensimmäistä vaimoa pidetään maailman eniten lapsia synnyttäneenä naisena. Joissakin yhteyksissä vaimon nimeksi sanotaan Valentina, mutta esim. ennätyksen sivuilleen listannut Guinness World Records ei mainitse etunimeä lainkaan.
Rouva Vassilyeva synnytti yhteensä 69 lasta. Kaikki raskaudet olivat monisikiöisiä: 16 kaksoset, 7 kolmoset ja 4 neloset. Synnytyksiä kertyi näin ollen 27. Aikalaislähteiden mukaan lapset syntyivät vuosina 1725–65, ja vain kaksi heistä kuoli lapsuusiässä. Feodor Vassilyev meni myöhemmin uudelleen naimisiin, ja tästä avioliitosta syntyi vielä kuudet kaksoset ja kahdet kolmoset eli yhteensä 18 lasta.
Tapaus tuli laajemmin tunnetuksi, kun Nikolskin luostari...
Ilmatieteen laitoksen sivujen mukaan kesä on Suomen vähätuulisinta aikaa ja syksyn edetessä tuulisuus kasvaa. Tammikuu on pitkän ajan keskiarvojen mukaan tuulisin kuukausi Suomessa. Tuulisuus vaihtelee tietenkin suuresti: tuntureiden lakialueet ovat tuulisimpia paikkoja ja rannikkoalueet seuraavaksi tuulisimpia. Suomen metsäisyys vähentää tuulisuutta huomattavasti.
Ilmatieteen laitoksen mukaan "Merialueilla 50 m:n korkeudella tyypillinen vuotuinen keskituulennopeus on noin 7,5-8 m/s, avoimilla peltoalueilla sisämaassa 3,5-4,5 m/s ja mäkien lailla noin 5,5 m/s sekä puurajan yläpuolelle ulottuvilla tuntureilla 7,5-9 m/s. Merialueilla tuulen nopeudet yli 30 m/s ovat varsin harvinaisia, mutta tuntureilla niitä esiintyy joka talvi."
Tietoja...
Alla olevien nimikirjojen mukaan Julius on vanha roomalainen sukunimi. Nimi tarkoittaa maitopartaista nuorukaista. Sen pohjana on ollut myös Jupiter-jumalan nimi. Julius-nimi on ollut Suomen almanakassa jo 1700-luvulla ja uudelleen vuodesta 1952. Julius-suvun tunnetuin edustaja on Gaius Julius Caesar, jonka mukaan on useissa kielissä nimetty heinäkuu.
Lähteet:
Saarikalle, Anne & Suomalainen, Johanna. Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Helsinki : Gummerus, 2007.
Lempiäinen, Pertti. Suuri etunimikirja. Porvoo : Wsoy, 1999.
Pallojen tarkoitus on varoittaa lentokoneita, helikoptereita, kuuma-ilmapalloja, purjelentokoneita jne
vaarallisista johdoista. Toisaalta pallot varoittavat myös lintuja lähestyvästä vaarasta.
Raamatun hinta-arvio kannattaa kysyä jostakin antikvariaatista. Nyt ei näytä missään olevan myytävänä vanhaa kuvaraamattua. Huuto-netissä tosin on tarjolla Dorén kuvittama raamattu vuodelta 1951. Hintapyyntö on 130 €.
Esimerkiksi Nettidivari (http://www.nettidivari.com) ja Pokstaavi Oy (http://www.pokstaavi.fi) ovat erikoistuneet uskonnollisen kirjallisuuden myyntiin, joten esimerkiksi näistä voisi kysyä raamatun arvoa.
Hyviä tuolijumppaohjeita ikääntyneille löytyy Vahvikkeen sivulta, https://www.vahvike.fi/fi/liikunta/aihe/tuolijumppa. Ikäihmisten liikuntaharjoitteita löytyy myös Ikäinstituutin liikuntaharjoitteista, https://www.voimaavanhuuteen.fi/liikuntaharjoittelu-hyvatkaytannot/. Siellä on esimerkiksi olohuonejumppa, https://www.ikainstituutti.fi/content/uploads/2017/01/Olohuonejumppa-ve…
Ainoastaan mehiläiselle pistimen käyttö on kuolemaksi: "Pistäessään mehiläinen suihkauttaa maksimaalisen myrkyn hyökkääjään, jolloin sen pistin ja myrkkyrauhanen irtoavat. Yksilö itse menehtyy pian pistämisen jälkeen erotuksena ampiaisista ja kimalaisista." (Juhani Itämies, Paarman puremaa : tietoa ja tarinaa kesän pistäjistä)
Numismaattisen yhdistyksen mukaan vuosien 1956 ja 1957 kolikoilla ei ole keräilyarvoa. Ne olivat ns. tavallisia vuosia ja molempien vuosien kolikon arvo on 4€.
Tuolta saapuu Charlie Brown on käännösversio portugalinkielisestä laulusta Meu amigo Charlie Brown (1975), suomeksi Ystäväni Charlie Brown. Laulun sävelsi ja sanoitti brasilialainen Benito di Paula (s. 1941, oikea nimi Uday Vellozzo).
Di Paulan laulussa Charlie Brown tarkoittaa Charles M. Schulzin sarjakuvahahmoa, joka tunnetaan meillä Jaska Jokusena. Di Paula innostui sarjakuvasta ja päätti kirjoittaa laulun, jossa hän kuvittelee Charlie Brownin saapuvan Brasiliaan ja suunnittelee mitä hän esittelisi tälle kotikaupungistaan ja Brasiliasta.
Tuolta saapuu Charlie Brown -version levytti 1976 Virve Rostin lisäksi Kai Hyttinen. Pertti Reposen suomennoksessa Jaska Jokunen on vain muuan hauska tummapintainen kaveri jostakin eksoottisesta...
