Itävallan nykykirjallisuuteen ovat oleellisesti vaikuttaneet mm. Ingeborg Bachmann (1926-1973) ja Thomas Bernhard (1931-1989).
Nykypäivän kansainvälisesti tunnetuimpia itävaltalaisia kirjailijoita lienevät Peter Handke (* 1942), Elfriede Jelinek (*1946) ja Wolf Haas (*1960). Kirjalijoiden teoksia on käännetty myös suomeksi ja niitä voi etsiä esim. kirjalijan nimellä mm.Fennicasta, jossa on kaikki Suomessa painettu kirjallisuus: https://finna.fi
Näiden ja muidenkin itävaltalaisten kirjailijoiden teoksia on myös Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa mm. suomeksi, saksaksi, ruotsiksi ja niiden saatavuuden voi tarkistaa Aino aineistotietokannasta:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1139833112&ulang=…
Tietoa...
Arpa on heitetty on latinankielinen sanonta (iacta alea est). Sen sanoi Suetoniuksen mukaan Julius Caesar, kun hän päätti ylittää Rubikon-joen. Tämä tapahtui 10. tammikuuta vuonna 49 ennen ajanlaskun alkua. Kyseessä on uhkapelurimainen huudahdus, koska Caesar oli ryhtymässä sisällissotaan, vaikka hänellä oli vain hiukan yli kymmenesosa joukoistaan mukanaan.
Lause on suomennettu myös muodossa noppa on heitetty. Sillä tarkoitetaan, että on arvottu sattumanvarainen lopputulos, jonka mukaan edetään.
Lähteet
Adrian Goldsworthy: Caesar (2014)
Wikipedia: Alea iachta est https://en.wikipedia.org/wiki/Alea_iacta_est
Suoria hintatiedusteluja voit tehdä näyttämällä kolikkoa alan asiantuntijoille. Netissä asiasta voit keskustella Suomen numismaatikko ry:n keskustelupalstalla http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/
Suomen numismaatikot julkaisevat oppaita Suomen rahoihin arviohintoineen ja näitä on saatavissa kirjastoista, mutta selasin oppaita OUTI-kirjastojen järjestelmästä http://www.outikirjastot.fi/ ja painetut oppaat ulottuvat 1800-luvun alkuun.
Voit etsiä kirjallisuutta etu- ja sukunimistä Turun kaupunginkirjaston kokoelmista osoitteessa www.turku.fi/aino
Käytä asiasanoina esim. etunimet, nimet, tai sukunimet.
Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan Keijo on mahdollisesti käännös ruotsinkielisestä Alf-nimestä, toisin sanoen sanasta keijukainen.
Suomen kansallisbibliografian mukaan ensimmäinen Nuorten toivekirjaston kirja oli Lennart Vapaavuoren Salmikämpän pojat ja se ilmestyi vuonna 1951.
Vuonna 1985 ilmestyi sarja 265 osa; Lassi Koposen Pusun pojat pinteessä, joka näyttäisi tällä erää olevan sarjan viimeinen osa.
Tiedot sarjassa julkaistuista kirjoista eri painoksineen löytyy Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, https://finna.fi.
Hae Fennicasta seuraavasti. Valitse hakutavaksi haku sarjan nimen mukaan ja kirjoita hakulauseeksi Nuorten toivekirjasto.
Internetistä etsimällä nimellä "rockslide brownies" ei näyttäisi löytyvän oikein minkäänlaista reseptiä. Kyseessähän on todellakin Yhdysvalloista kotoisin oleva suklainen pekaanipähkinöillä maustettu makea leivonnainen. "Pecan brownies" -haku kuitenkin tuottaa jo paremman tuloksen, josta tässä esimerkkinä muutama sivusto:
- http://www.recipegirl.com/2008/10/02/caramel-pecan-brownies/
- http://www.foodaphilia.com/2007/01/caramel-pecan-brownies_09.html
- http://www.waitrose.com/recipe/Chocolate_Pecan_Brownies.aspx
- http://www.howtomakebrownies.com/chocolate-pecan-brownies.php
Todella, kannattaa aloittaa tutustumalla kirjaan, jossa kerrotaan oopperan historiasta ja esitellään tunnetuimpia oopperoita. Tässä muutama esimerkki Helmet-tietokannasta:
Herzen, Pirjo von: Mentäiskö oopperaan! Tammi. 12 http://luettelo.helmet.fi/record=b2028212~S12*fin
Riding, Alan: Ooppera. WSOY, 2008 http://luettelo.helmet.fi/record=b1844738~S12*fin
Arni, Erkki: Tervetuloa oopperaan: johdatus jokamiehelle ja –naiselle. WSOY 1996. http://luettelo.helmet.fi/record=b1142061~S9*fin
Oppaan pohjalta varmaan löytyy ooppera, joka kiinnostaa. Suosittelisin jotain perinteistä oopperaa, jossa on kauniita, melodisia, yleisesti tunnettuja aarioita. Ennen muuta Verdiä (La Traviata, Rigoletto, Don Carlos, Aida jne. jne), tai sitten vaikka...
Kirjailija Sinikka Nopola syntyi vuonna 1953 ja vietti lapsuutensa Tampereella. Perheeseen kuuluivat vanhemmat ja sisar Tiina. Kirjailijasta on kirjoitettu paljon. Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -sivustosta löytyy linkkejä mm. häntä esitteleville sivuille ja hakuteosten nimiä:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=14&lang=FI
Markku Varjon, Lauri Kolin ja Harri Dahlströmin kirjassa Maailman kalojen nimet (Suomen biologian seura Vanamo, 2004) Centropomus undecimalis saa suomenkielisen nimen robalo.
Centropomidae-sukuun kuuluu 12 lajia, joita tavataan lämpimissä meri- ja murtovesissä läntisellä Atlantilla ja Tyynenmeren itäosassa. Centropomus undecimalista (englanniksi common snook) tavataan vain Atlantin rannikkoalueilla, sekä meri-, murto- että makeissa vesissä Pohjois-Carolinan korkeudelta aina Rio de Janeiron vesille saakka. Robalo on 140 cm pitkä ja se painaa noin 25 kiloa. (Grzimek's animal life encyclopedia, vol. 4-5, Fishes I-II. Gale Group, 2003)
Kaikki sukututkimukset eivät ole julkisesti saatavissa, osa löytyy eri kirjastoista, osa ei. Internetistä kannattaa kokeilla löytyykö sukuseuran kotisivuja tai muuta tietoa kyseisistä suvuista.
KUONANOJA
Lahden kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyy kirja Sukuhakemisto (1992), josta voi löytää viitteitä eri suvuista tehdyistä sukututkimuksista, lehtiartikkeleista yms. Siinä on viite:
Paikkala, Sirkka & Paikkala, Jarmo: Kuonanojan varrelta Tupaharjuun. Kiuruvesi 1986:38.
RÖYTIÖ
Emme löytäneet viittauksia tästä suvusta tehtyihin tutkimuksiin (niitä voi silti olla olemassa). Ainoa Röytiö-sanan sisältänyt viite Sukututkimusseuran kirjastotietokannassa oli alla oleva viite, joka ei välttämättä edes liity Röytiön sukuun:
Nimeke:...
Soila, Soile ja Soili ovat rinnakkaisnimiä, joista Soile on ilmeisesti varhaisin. Sitä on käytetty jo 1800-luvulla. Soila-nimeä suositteli kouluneuvos Yrjö Karilas vuonna 1919. Nimen merkitys on epävarma, mutta lähtökohtana saattaa olla "soile, soilu", joka tarkoittaa revontulten loimua. Sanalla on ilmaistu myös auringon säteitä puunrunkojen välissä. Soilua-verbi taas merkitsee veden pinnan ja aaltojen liikettä. Luontoaiheisesta nimestä on siis kyse, mutta ei saamelaisesta.
Lähde: Lempiäinen Pentti, Suuri etunimikirja (WSOY 2001)
Varmaa tietoa ei löytynyt, mutta tässä kaksi ehdotusta:
Chopinin Surumarssi.Chopin
on ilmeisesti varioinut tuota teemaa useammassa sävellyksessään, ainakin tässä se on:
Piano sonata no. 2 op. 35 in b flat minor (Sonaatit, piano, op35, b-molli) / Chopin, Frederic
Surumarssi, kansansävelmä, Sanat A. Archangelsky, suom. Reino Sandell,
löytyy mm. Virpi Karin toimittamasta Työväen laulukirjasta ja Suuresta toivelaulukirjasta numero 14.
Kysymys siitä, onko kasvis- vai sekaruokavalio terveellisempää, on säilynyt jo pitkään kiivaan keskustelun aiheena. Molemmilla on vankat kannattajansa, eikä ainoaa oikeaa vastausta varmastikaan ole. Eräät tutkimustulokset vannovat kasvisruokavalion terveysvaikutusten nimeen, mutta toisaalta muistutetaan jatkuvasti, että ihmiskeho ja -mieli tarvitsevat kehittyäkseen myös eläinrasvoja ja -proteiineja. Kaiken ytimenä on joka tapauksessa säilynyt ravinnon monipuolisuuden ja täysipainoisuuden korostaminen.
On selvää, että ruokavaliolla on varmasti vaikutusta ihmisen terveyteen. Eri asia kuitenkin on, mitkä ruoka-aineet vaikuttavat kunkin yksilön kohdalla ja millä tavoin. Kenties tämän vuoksi ruokavalion terveysvaikutuksia käsittelevää...
Laulun nimi on Puhu hiljaa rakkaudesta, säveltäjä Nino Rota. Sen alkusanat ovat: Kun puhut rakkaudesta hiljaa kuiskaten...
Laulun sanat löytyvät mm. seuraavista nuottijulkaisuista:
SUURI toivelaulukirja 5. 1983.
KAUNEIMMAT rakkauslaulut : sata laulua rakkaudesta / [toimittaja Ari Leskelä]
Espoo : Fazer Musiikki, 1993
HITIT : rautainen 70-luku
Helsinki : F-Kustannus, 2003
Kari Kinnunen lähetti minulle Spetroliittituotteista kirjoittamansa artikkelin Kivi-lehdestä ja antoi luvan välittää sen teille pdf:nä. Tuo artikkeli kiteyttää asian aika hyvin. Kirjallisuusviitteitä on tekstin seassa.
Tässä tulisi sitten erillinen lista kirjallisuusviittetä spektroliitteihin liittyen (kaikki artikkelit löytyvät Geologian tutkimuskeskuksen kirjastosta kirjastostamme)
1: Kinnunen, Kari 1969. Spektroliitti. Elanto 54 (5), 12-13.
2: Kasso, Tapani 1980. Ylämaan spektroliitti. Kultaseppien lehti 54 (5-6), 142-145, 156.
3: Virkkunen, Marjatta 1980. Spektroliitin ABC. Kultaseppien lehti 54 (5-6), 145-146.
4: Koski, Karl; Koski, Daniel 1980. Spectrolite : Finland's gem labradorite. Lapidary Journal 34 (7), 1476-1480, 1484.
5...
Veikkaisin, että etsimäsi "rautalanka"-versio sapelitanssista olisi Dave Edmundsin yhtyeensä Love Sculpture kanssa levyttämä Sabre dance. Sen single-versio oli Englannin listan ykkösenä joskus vuonna 1968. Se ilmestyi myös Love Sculpturen levyllä Forms and Feelings, älppärillä kappaleesta on huomattavasti pitempi versio kappaleesta. Myös punk-yhtyeet The Boys ja UK Subs ovat levyttäneet kappaleen joskus 1970-80-lukujen vaihteissa.
Helsingin kaupunginkirjastosta kappale löytyy cd-levyltä Dave Edmunds: The Dave Edmunds Anthology (1968-90). Kyseistä levyä on pääkaupunkiseudulla vain Helsingin pääkirjastossa ja Maunulan kirjastossa, mutta molemmissa kirjastoissa ne olivat lainassa.
Käyttö- eli hallintaoikeustestamentissa saaja saa käyttää määrättyä omaisuutta, mutta ei saa sitä lopullisesti omistukseensa, sanotaan Leena Linnainmaan kirjassa "Lakiopas omaiselle". Tavallisesti hallintaoikeustestamentti on tehty lesken hyväksi.
Testamenttioppaita on kirjastoissa useita, ja ne löytyvät helposti kirjaston tietokannasta, osoitteesta www.helmet.fi. Käytä esim. aihehakua ja hakusanana testamentti. Myös Internetistä löytää Google-haulla hyödyllisiä viitteitä.
Vuonna 1916 voimassa oli vuoden 1734 yleisen lain naimiskaari, jonka 13. luku sisälsi määräykset avioerosta. Avioeroperusteita olivat
a)huorinteko (so. sukupuoliyhteys muun kuin aviopuolison kanssa)
ja
b)puolison omavaltainen hylkääminen.
Edellisessä tapauksessa syytön saattoi vaatia eroa puolen vuoden kuluessa tapauksen julkitulosta. Syyllinen sai avioitua uudelleen vasta kuin syytön oli kuollut, avioitunut uudelleen tai antanut entiselleen luvan uuteen liittoon. Rikoslain 19. luvun 1-3. pykälän mukaan naimisissa olevan huorinteko oli myös rikos, mutta syyttäjä oli velvollinen nostamaan siitä syytteen vain silloin kuin se oli avioeron perustana. Lapset jäivät pääsääntöisesti syyttömälle, mutta tuomarin oli katsottava, että molemmat...
Thelma ja nimen toinen muoto Telma ovat peräisin englantilaisen kirjailijan Marie Corellin romaanista Thelma vuodelta 1887. Corelli on ilmeisesti sepittänyt nimen kreikkalaisesta sanasta thelema, joka merkitsee "tahtoa".
Anneli-nimelle on ainakin kaksi tulkintaa. Saksassa sitä on pidetty Anna-nimen muunnoksena. Toisen tulkinnan mukaan Anneli on ruotsalaisen yhdysnimen Anne-Louisen lyhentymä. (Lähde, Saarikalle ja Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007)
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/) mukaan Thelma on tai on ollut nimenä alle 329 suomalaisella. Yleisimmillään nimi oli vuosina 1900-1913. Anneli-nimen on saanut 145 082 suomalaista. Eniten Anneleita syntyi vuosina 1940-1959.
Eino Leinon runo Hän kulkevi kuin yli kukkien on alunperin julkaistu kokoelmassa Yökehrääjä vuonna 1897. Runo löytyy kaikki Leinon runot sisältävän kaksiosaisen kokoelman ensimmäisestä osasta Runot 1 (Otava 1985). Leinon rakkausrunoja on koottu myös Hannu Mäkelän toimittamaan kokoelmaan Rakkauden lauluja (Otava 2000), myös kysymäsi kaunis runo löytyy kokoelmasta.
Teosten saatavuustiedot voit etsiä pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteistietokannasta osoitteesta:
http://www.helmet.fi
