Näin on. Monella suomalaisella on esimerkiksi glaukoomalta suojaava geenimuoto.
Lähteet:
https://www.elixir-finland.org/suomalaisen-vaeston-perimasta-apua-sydan…
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveempi-maailma/finngen-tutkimukse…
Vaski-kirjastojen valikoimassa on runsaasti cd- äänikirjoja, jotka ovat lainattavissa kaikille asiakkaille joilla on kirjastokortti ja lainausoikeus. Joidenkin äänikirjojen kohdalla on merkintä ”Daisy-äänikirja vain lukemisesteisille”. Nämä ovat Celia-kirjaston materiaalia, jotka ovat tarkoitettu vain lukemisesteisille ja Celian rekisteröityneille käyttäjille. Lukemisesteisiksi katsotaan henkilöt, joille lukeminen on vaikeaa tai mahdotonta esimerkiksi vamman, sairauden tai lukivaikeuden vuoksi.
Celian verkkosivuilla tarkemmat säännöt ja rajaukset palvelun käyttöön:
https://www.celia.fi/palvelut/aanikirjat-yksityishenkiloille/tarkista-oikeus-palveluihin/
Äänikirjoja löytyy myös vapaasti kaikille kirjaston asiakkaille E-...
Kirsi-Marja Niskasesta on todellakin hyvin niukasti tietoa. Kirjailijasta on kysytty aiemminkin tässä palvelussa. Linkki vastaukseen, jossa on tietoa kahdesta artikkelista, jotka ovat vastauksen mukaan kirja-arvosteluja.
Suomalaisen kirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasampokaan ei sisällä kirjailijasta varsinaista elämäkertatietoa. Toki sieltä selviää syntymäaika ja -aika, asuinpaikka, ammatti ja teokset.
Ismo Loivamaan kirjassa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 9 (Avain, 2013) käsitellään teokset Lätkäjätkiä ja Vastaamatta jääneet puhelut, mutta kirjailijasta itsestä ei ole tietoja. Kirja on lainattavissa Keskikirjastoista Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 9 | Keski-kirjastot | Keski-Finna.
Suomen rintamiehet -sarjan julkaisut löytyvät Pasilan kirjaston käsikirjastosta tai kirjavarastosta. Kirjoja ei lainata kotiin, joten ne ovat saatavilla tutkittavaksi paikan päällä.
Suomen rintamiehet (HelMet)
Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajilla ei ole pätevyyttä ottaa kantaa lain tulkintaa vaativiin kysymyksiin.
Ruokavirasto, joka valvoo myös eläinten terveyttä ja hyvinvointia, toteaa muun muassa seuraavasti sivuillaan:"Ruokaviraston tulkinnan mukaan verinäytteen otto ei edellytä sitä, että henkilöllä olisi oikeus harjoittaa eläinlääkärin ammattia, mutta se edellyttää, että henkilö on saanut verinäytteen ottamiseen asianmukaisen koulutuksen eli että henkilöllä on koulutuksen kautta valmiudet verinäytteen ottoon. Kliinisen tutkimuksen osana verinäyte olisi otettava vain eläinlääkärin valvonnassa. Myös muissa tilanteissa voisi olla hyvä, vaikka ei välttämätöntä, että eläinlääkäri olisi paikalla. [..]"
https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/...
Valitettavasti tätä Mosfilmin vuonna 1976 tekemää yli viisituntista elokuvaa, alkuperäisnimeltään Legenda o Tile, joka televisioesitystä varten leikattiin neljään osaan, ei ole julkaistu Suomessa dvd-muodossa. Voit esittää Ylelle uusintapyynnön tästä hienosta teoksesta osoitteessa https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp.
Liisa Laukkarisen kirjassa "Kuoleman huolenpito" (Gummerus, 1980, s. 67) on lyhyt runo, joka vastaa kuvaustasi. Runo alkaa: "Mitä hän ruusuilla". Silkkipaidan sijasta vainajalle puetaan flanellipaita. Kirjassa on muitakin isän kuolemaan liittyviä runoja.
Mieleen tulee ainoastaan vuoden 2000 australialainen minisarjaversio Nevil Shuten romaanista Viimeisellä rannalla (On the Beach). Siinä on hyvin samanlainen kohtaus, mutta siinä molemmat henkilöt ovat miehiä ja he löytävät ensin kuolleen naisen tutkimusasemalta ja sitten kuolleen perheen vuoteessa omakotitalossa. Lisäksi sarja esitettiin televisiossa vasta vuonna 2002.
Topi Sorsakosken nuottialbumi Vaikene sydän (Fazer Songs FM07382-5) sisältää Kuin yö (Unhained Melody) -kappaleen perinteisen säestysnuotin pianolle. Unchained Melody –kappaleesta on tehty myös useita soolopianosovituksia. Esimerkiksi seuraavat voisivat olla kiinnostavia. Film Themes Piano Solos albumin sovitus on keskivaikea (intermediate) soolopianosovitus. Vertailun vuoksi kannatta tutustua myös esimerkiksi kokoelmassa Great piano solos -nuottialbumin (ISBN 0711973202) versioon. Sorsakosken versiossa on hyvin erilainen sovitus kuin noissa soolopianoversioissa. Etenkin bassolinja, intro ja coda ovat erilaiset.
Sorsakoski, Topi: Vaikene sydän
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=FM07382-5&type=AllFields
...
Kappaleen säveltäjä on Elaine Brown, joka oli Mustien pantterien johtaja. Alkuperäisnimi on The Meeting.
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
https://elainebrown.org/
Vain syntymäpäivällä haku voi olla todella haastavaa. Onko hän varmasti syntynyt Suomessa? vai kenties Venäjän alueella?Kaikkien suomen kirkonkirjojen selailu vie aikaa. Kansallisarkisto Arkistojen portti palvelusta voisi alkaa. Linkki sivulle
Ihminen itkee erityisen paljon elämänsä ensimmäisten kuukausien aikana, mutta aikuiseen verrattuna lapsi itkee runsaasti tämän jälkeenkin. Keskeisenä psykologisena syynä tälle pidetään sitä, että lapsi ei ole vielä kykenevä käsittelemään tai kommunikoimaan kokemiansa epämiellyttäviä tuntemuksia muilla tavoilla. Monet tutkijat ovat myös argumentoineet, että lapsen itkulla on ollut keskeinen evolutiivinen tehtävä ihmislajin historiassa, sillä aikuisella näyttää olevan erityinen psykologinen herkkyys lapsen itkulle, mikä saa aikuisen keskittämään huomionsa itkevän lapsen hoivaamiseen.Lähteitä:Nieminen, Sanna (8.5.2024): Vauvan itkuisuus ja rauhoittelu. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.terveyskirjasto.fi/osv00008Campbell, John (19...
Jäätiköiden sulamisella on sekä globaaleja että paikallisempia vaikutuksia lämpötiloihin. Keskeisinä pidettyjä erityisesti paikalliseen lämpenemiseen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa veden ja maan kyky varastoida lämpöä sekä jään kyky heijastaa auringonsäteitä takaisin avaruuteen, kun taas globaaleja tekijöitä ovat muun muassa merivirtauksissa tapahtuvat muutokset sekä metaanin kaltaisten voimakkaiden kasvihuonekaasujen vapautuminen jään sulaessa. Koska jään sulaminen kiihtyy lämpötilan noustessa, voivat muun muassa tällaiset tekijät aiheuttaa myös niin sanottuja takaisinkytkentöjä Grönlannin alueella — toisin sanoen sulava jää voi lämmittää ilmastoa, mikä aiheuttaa kiihtyvää jään sulamista, mikä jälleen lämmittää entisestään...
Kuvassa on jatkosodan 18. divisioonan asevelimerkki. Merkki tunnetaan myös Pajarin joukkojen asevelimerkkinä.https://finna.fi/Record/hkm.FFE0C2FC-9916-44BF-B050-E606EEC43DA6https://www.dragoonmilitaria.com/shop.php?code=55814https://fi.wikipedia.org/wiki/18._divisioona_(jatkosota)
Kirkonkirjat näyttävät olevan ruotsinkielisiä. Löysin ne linkin kautta Kansallisarkiston kokoelmista astiassa. Linkki Astiaan.Hakusanoina siis Nykarleby församlings arkiv ja Konfirmationslängder
Kirjastot eivät tilastoi yksittäisten kirjailijoiden lainausta. Sanasto kerää tiedot kirjastojen lainoista lainauskorvauksien maksamista varten. Heiltä voinee tiedustella, olisiko heillä kaipaamasi tieto: Sanaston yhteystiedot. Heidän sivuiltaan löytyy myös tilasto vuoden 2023 lainatuimmista kirjoista(Sanaston sivuille viitattu 20.11.2024)
Hei! Löysin Suomen murteiden sanakirjasta vuoden leikkaamiselle seuraavan selityksen:ajankohdan t. iän ilmauksissa: ”leikattiin vuosi 1914” = oli vuosi 1914; ”leikkaan kahdeksatta kymmentä” = olen yli 70-vuotias. Käyttötapa perustuu siihen, että vuosilukuja on kaiverrettu puuhun.Esimerkitsillool leikathin nelijätoista (= oli vuosi 1914) kun tein tupakkalakon. Nurmosillon ov viiskymmentä leikattu kum min ̮olen syntynny. Joutsakum minnääj jo kaheksatta kymmentä vuotta leikkoon niin sitä aeka laella muistaa vanhoja asioita. SotkamoYheksänkymmentä sillä Hiltala pial leikkaa. Rovaniemileikkas kyytin, merkitsi velvollisuuskyydin suoritetuksi leikkaamalla veitsellä merkin pykäläpuuhun. KallivereTässä linkki sivustolle https://kaino.kotus.fi/sms/?...
Neonväreillä tarkoitetaan mainosvaloja muistuttavia valoa voimakkaasti heijastavia räikeitä värejä. LähdeKielitoimiston sanakirja: neonväri: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/neonväri
