Käsikirjoitusvaiheessa otteita teoksesta voi lähettää arvioitavaksi useammallekin taholle. Arviointipalvelu on maksullista ja kullakin palvelulla on oma hinnoittelunsa. Joitakin esimerkkejä käsikirjoituksia arvioivista tahoista ovat Suomen Maakuntakirjailijat ry sekä Nuoren Voiman Liitto.
Myös osa alueellisista kirjailija- ja kirjoittajayhdistyksistä tarjoaa arvostelupalvelua. Lahden alueella voit olla yhteydessä Salpausselän Kirjailijat ry:n.
Jo julkaistun teoksen arvosteluja tekevät lehdet sekä bloggaajat. Suosittelen yhteydenottoa paikallislehteen, jolta voisi tiedustella olisiko heillä kiinnostusta kirja-arvostelun tekemiseen. Toinen vaihtoehto on lähestyä kirja-aiheisia blogikirjoittajia ja kysyä heiltä, olisivatko he...
En löytänyt erikseen teologisen tiedekunnan matrikkelia, mutta löysin Veli-Matti Aution vuonna 2012 laatiman Ylioppilasmatrikkeli 1900 - 1907
Teologisen tiedekunnan opiskelijat saattavat löytyä Helsingin yliopiston arkistosta. HY-Arkki
Finna-haku löysi muutamia ryhmäkuvia valmistuneista opiskelijoista. Finna
Ajankohtaan sopisi 1950-luvulla ilmestynyt E. A. Saarimaan toimittama kaksiosainen Oppikoulun lukukirja. Valitettavasti kirjan 1. osasta ei kuitenkaan löydy mainitsemiasi tarinoita. Mahtisana-novelli on Lukutunnin kirjassa (osa 3), mutta se on ilmestynyt vasta 60-luvulla. Tietäisiköhän joku lukijoista, mistä kirjasta tässä on kyse?
Juuri tämän kuvailun perusteella tarinaa ei löytynyt mutta voisiko kyseessä olla Ihannetyöpaikka lehdestä 21/1994? Siinä ei ole ongenkoukku vaan sirkuksessa oleva piiska. Muuten on monta samankaltaista tarinaa joissa Aku on ongella ja tavalla tai toisella hän itse tai kalastuskumppani tulee heitettyä veteen, mutta ei juuri siitä syystä jota kuvaillaan.
Valitettavasti tätä Mosfilmin vuonna 1976 tekemää yli viisituntista elokuvaa, alkuperäisnimeltään Legenda o Tile, joka televisioesitystä varten leikattiin neljään osaan, ei ole julkaistu Suomessa dvd-muodossa. Voit esittää Ylelle uusintapyynnön tästä hienosta teoksesta osoitteessa https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp.
Turun kadunnimistä saa parhaiten tietoa Turun karttapalvelusta. Karttanäkymän vasemmasta ylänurkasta löytyvästä valikosta voi valita nimistön, jolloin kartalla näkyvät esimerkiksi tiedot kadunnimistä (huom. karttapalvelulla kestää jonkin aikaa ladata nimistötiedot). Tietoa kadunnimistä löytyy kuitenkin hieman vaihtelevassa määrin. Joistakin nimistä löytyy paljonkin etymologista tietoa, kun taas toisten kohdalla tiedot ovat melko suppeat. Karttapalvelun valikosta voi myös valita kaavoituksen alta löytyvät nimistöalueet, jotka näyttävät tietyn alueen nimistön taustalla olevat yleiset linjaukset. Näitä ei kuitenkaan löydy kaikista Turun alueista.
Munstenpellonkadusta karttapalvelussa on seuraava merkintä: "Munstenpelto on Muntion...
Valitettavasti juuri tällaista tietokantaa ei näyttäisi olevan olemassa. Kirjallisuuden vientikeskus Fili pitää yllä tietokantaa suomesta muille kielille käännetystä kirjallisuudesta. Lastenkirjainstituutti puolestaan kokoaa vuosittain Kirjakori-tilastot, joista käy ilmi suomeksi käännettyjen lasten- ja nuortenkirjojen määrä. Viime vuoden tilastot löydät täältä: https://lastenkirjainstituutti.fi/tiedotearkisto/kirjakori-2023-tilasto…
Kirjastojen, museoiden ja arkistojen verkkohaku Finna antaa hakusanoilla: "käännökset" ja "lastenkirjat" sekä vuosirajaus ja aineistotyyppi "kirja" tietyn tulosjoukon, mutta se on käytävä manuaalisesti läpi, jotta voi poistaa sieltä väärät tulokset, eli esimerkiksi aikuistenkirjat.
Helmet-...
Riippuu mm. paikkakunnasta sekä ajasta ja olosuhteista, jolloin siirto on tehty. Tietoja voi löytyä esimerkiksi paikkakunnan kaupunginarkistosta, maakunta-arkistosta tai paikallisilta historiantutkijoilta, paikkakuntaa käsittelevistä historiateoksista tai paikallisesta museosta. Myös itse rakennuksessa voi olla merkintä, milloin ja mistä siirto on tehty. Rakennuksen arkkitehtuuristakin pystyy joskus päättelemään, miltä ajalta tai mistä paikkakunnalta se on kotoisin. Usein tietoja joutuu yhdistelemään eri lähteistä ja tekemään salapoliisityötä.
Kyse lienee Alastalon salissa -teoksen esiluvusta Kirkkomaa. Tekstissä kertoja kulkee hautausmaalla ja toteaa: "Tutut ja tuntemattomat, ne, jotka oma silmäni on nähnyt, ja ne, joista on kertonut minulle vain puheenmuisto, oma lempeä äitini, oma vakava isäni, esivanhempieni maaksi muuttunut kunnioitettu tomu!""'Raskaasti ja rakkaasti kirjoitettu kirja' on omistettu vaimovainajan muistolle. Kirjan alkulukujen jo ollessa ladottuna Kilpi halusi liitettäväksi mukaan johdannon, joka oli kirjailijan Kustavin kirkon 150-vuotisjuhlassa elokuussa 1933 pitämä korkealentoinen puhe kirkkomaalla lepäävistä vainajista. Kilpi halusi kunnioittaa omalla lannistumattomalla työllään menneiden sukupolvien työtä."Lähde: https://kiiltomato.net/critic/volter-...
Helsingin Sanomien kuukausiliitteen vanhoja numeroita on parilta viime vuodelta lainattavissa ja varattavissa esimerkiksi Oodissa ja Tikkurilan ja Tapiolan kirjastoissa. Sitä vanhempia numeroita säilytetään vain Pasilan kirjastossa, mutta niitä ei saa lainaan.Jos haluat varata lehtiä, sinun pitää ensin kirjautua Helmetiin tunnuksillasi ja vasta sitten näet varattavat numerot. Voit myös kirjastossa käydessäsi pyytää virkailijaa tekemään puolestasi varaukset.
Pienet kalat hakeutuvat nukkuessaan pohjan läheisyyteen kasvillisuuden sekaan tai kivien koloihin. Jotkut kalat saattavat lekotella kivien päällä. Kalat eivät vaivu niin syvään uneen, että uppoaisivat pohjaan. Kaloilla ei ole silmäluomia, joten ne nukkuvat silmät auki. Eri kalalajeilla on erilainen vuorokausirytmi.Lähde: Helsingin yliopiston kalatalouden professorin Hannu Lehtosen haastattelu Ylellä 12.8.2011 https://yle.fi/a/3-5405884
Kirja kyllä löytyy Metson varastosta. Sen tarkka nimi on Rupeaman raadettua: Jyväskylän seminaarin 50-vuotisen toiminnan muistoksi/Seminaarin oppilaat. Piirteitä Jyväskylän seminaarin Kiestoverikunnan vaiheista 1863-1913.
Kannattaa siis poiketa pääkirjaston aikuisten osaston neuvontaan ja pyytää kirjaa varastosta.
Urheilun Kuva-aitta lehden vuosikirjoja ei ole saatavilla pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista. Lehden vuosikertoja voi kuitenkin tilata muista kirjastoista kaukopalveluna. Urheilun Kuva-aitta lehden vuosikertoja on lainattavissa ainakin Kuopion Varastokirjastosta. Kaukopalvelupyynnön voi tehdä henkilö, jolla on kir-jastokortti ja lainausoikeus HelMet-kirjastoihin. Kaukopalvelutilauksen voi tehdä, mistä tahansa lähikir-jastosta. Kaukopalvelu on maksullista.
Urheilun Kuva-aitta -lehden vuosikerrat 1953-1956 ovat saatavilla Suomen urheilukirjastosta, mutta niitä ei saa sieltä kotilainaksi. Suomen urheilukirjaston yhteystiedot löydät verkkosivulta: http://www.urheilumuseo.org/museo_suomi/kirjasto_suo_main.htm
Mikkosen ja Paikkalan Sukunimikirja arvelee nimen voineen kehittyä sukunimeksi alkujaan henkilökohtaisesta lisänimestä, esim. wanha Antti. Taustalla voi olla myös Vanha-alkuinen paikannimi.
Kappale on nimeltään Yömatka ja se löytyy neljän kappaleen samannimiseltä EP:ltä. Levy on ilmestynyt vuonna 1992. Alla linkki YouTube-videoon.
https://youtu.be/ojsOiigdeKA?list=PLl2Yi-hnSLNWMbgD3rSj8hhGPhwdbNJDt
