Kirjaston tietokannassa on hieman puutteellisesti asiasanoitettu Länsi-Saksaan sijoittuvia kirjoja. Mutta esimerkiksi Gunter Grass, Siegfried Lenz ja Heinrich Böll ovat lännen puolella vaikuttaneita kirjailijoita, kun taas esimerkiksi Christa Wolf DDR:ssä. Suosittelen myös tutustumaan teokseen Muistijälkiä : esseitä saksankielisestä nykykirjallisuudesta (Avain, 2010, toimittaneet Lotta Kähkönen ja Hanna Meretoja), jossa esitellään syvällisemmin saksalaista kirjallisuutta ja josta löydät varmasti hyviä lukuvinkkejä. Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa Piki-verkkokirjastosta:https://piki.finna.fi/Kirjasammossa on myös vinkattu saksankielistä nykykirjallisuutta. Vaikka teokset ovat tuoreempia, niiden tarinat saattavat osassa...
Viikinkilaivan teltan katos tarjosi miehistölle suojaa pidemmillä matkoilla. He nukkuivat nahkaisissa, vedenpitävissä makuupusseissa, joissa oli villaista lampaannahkaa. Kuitenkaan kaikkia viikinkilaivoja ei käytetty pitkän matkan purjehdukseen, joissa olisi tarvinnut yöpyä. 1)Merenkulkukouluttaja Michel Verheughe:"Yhtään tunnetuista eloon jääneistä viikinkilaivoista ei ollut tarkoitus käyttää pitkän matkan purjehdukseen, jossa piti nukkua! Ne olivat paraatilaivoja, joita käytettiin esittelemään viikinkipäällikön voimaa ja joita käytettiin ehkä sodassa.Islantiin ja Grönlantiin menneet viikinkilaivat olivat varmasti melko erilaisia: paljon leveämpiä ja kannellisia. Kuinka muuten he olisivat vieneet hevosen noille pitkille matkoille erittäin...
Lahjoita lämpöä-keräykseen keräyspisteiksi 2024 ilmoittautuneet kirjastot löytyvät osoitteesta https://ehyt.fi/tule-mukaan/tule-vapaaehtoiseksi/lahjoita-lampoa/ Samalla sivustolla on myös tietoa kampanjasta ja EHYT ry:n muustakin toiminnasta.
Tutkimusten mukaan ainoastaan silmien kautta kulkeva valo vaikuttaa aivoihin, joten silmien on tärkeää olla auki kirkasvalohoidon aikana. Nykyaikaisten kirkasvalolamppujen valo on UV-suodatettua, eli niissä ei ole silmiä vahingoittavaa säteilyä. Aurinkolaseja ei siis ole syytä käyttää kirkasvalolampun kanssa. Riippuu todennäköisesti aurinkolaseista, onko niistä haittaa kirkasvalohoidossa. Suoraa vastausta tähän ei löytynyt suomenkilisistä verkkolähteistä. Kovin tummat lasit ainakin estävät valon kulkeutumisen silmän kanavia pitkin aivoihin. Joidenkin lähteiden mukaan keltalinssisten lasien käyttö arjessavähentää ns. sinisen valon pääsyä silmiin, millä voi olla samankaltainen vaikutus kuin kirkasvalolampulla. Valohoito:...
Tietoa sarjasta löytyy melko niukasti. Suomen kirjastoissa olevat Femina-sarjan kirjat ovat vuosilta 1971-1986. Osia on n. 150. Kirjoja on käännetty myös mm. englannista ja tanskasta, joten ruotsin kieli ei ole ainoa alkuteoskieli. Kaikki kirjat eivät siis ole Allersin kirjoja. Kirjasarja on todennäköisesti kustantajan (Vaasa oy) tekemä kokonaisuus, joten samanlaisena sitä ei varmaankaan löydy muista maista. LähdeFinna.fi: Femina-sarja https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&jo…
Syytä sille, miksi Kaari Utrion kirjoista ei ole tehty elokuvia, voidaan vain arvailla. Yksi syy voi olla, että historiallisten miljöiden toteuttaminen vaatii elokuva- ja tv-tuotannossa melko suuren rahoituksen ja resurssit. Suomalainen elokuvateollisuus on kuitenkin aika pientä.
Jotta voit käyttää kirjastokorttia puhelimella, sinulla täytyy olla kirjastokortti, PIN-koodi ja älypuhelin.Mene nettiselaimella Vaski-verkkokirjaston osoitteeseen vaskikirjastot.fiPaina ruudun yläosassa oikealla olevaa "ukkelin" kuvaa. Puhelimen näytölle tulee kirjautumisikkuna.Kirjaudun verkkokirjastoon kirjoittamalla ylempään kenttään kirjastokorttisi tunnus (kortissa oleva numerosarja, myös siinä olevat kirjaimet) ja alempaan kenttään tunnuslukusi eli PIN-koodisi.Avaa valikko painamalla uudestaan "ukkelin" kuvaa. Valikon keskiosassa on kohta "Kirjastokortit".Paina tekstiä "Kirjastokortit", niin saat näkyviin kirjastokorttisi viivakoodin.Jos painat viivakoodia, saat sen näkyviin isompana. Voit vielä kääntää puhelinta 90 astetta, niin...
Kirja on tällä hetkellä kuljetettavana maakuntakirjaston pääkirjastoon.
Jos haluat tehdä siitä varauksen, voit tehdä sen suoraan Auroraan, jos Sinulla on tarvittava käyttäjätunnus ja salasana. Voit soittaa puh. 016-322 2463 klo 11-17 ja tehdä varauksen, ota lainauskortti esille se nopeuttaa.
Aurora ei ole käytössä päivittäin n. klo 23-05 eräajojen vuoksi.
Mikäli Auroran toiminnassa ilmenee jotain hankaluuksia, pyydän laittamaan viestin osoitteeseen palaute.kirjasto@rovaniemi.fi
Ystävällisin terv.
Seija Ålander
informaatikko
Kirjastonkäyttötutkimukset tai Reijo Savolaisen arkipäivän tiedonhankintaa koskevat tutkimukset voisivat ehkä tulla kyseeseen. Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen laitoksen kotisivujen kohdassa Julkaisut voi selailla tutkimustietokantoja. Osoite on http://www.info.uta.fi/julkaisut/index.html.
Gradutietokannasta poimin esimerkiksi vuonna 2002 tehdyn gradun suomalaisen poliisin tiedonhankinnasta:
Erva Kostiainen: Esitutkinnan tiedonhankinta: Tapaustutkimus tiedonhankinnan käytännöistä, rooleista, ongelmista ja tiedonlähteistä poliisin rikostutkinnassa.
Lappeenrannan kirjaston aukioloajat löytyvät tästä osoitteesta
http://www.lappeenranta.fi/?deptid=11799 . Pääkirjasto on auki 10-20 ma-pe. Joulun aikaan aukioloajoissa on muutoksia (ensi viikolla ja seuraavalla), niistä löytyy tietoa samalta sivulta painamalla nappulaa Tarkista jne.
Ainakaan Pyhtään kunnankirjaston kotisivulta http://www.kyyti.fi/kirjastot/pyhtaan-kirjasto
en onnistunut löytämään tietoa näyttelytilan varauksista, mutta asiaahan kannattaa kysyä suoraan Pyhtään kirjastosta:
kirjasto@pyhtaa.fi
040 710 4685
En löytänyt varsinaisia painettuja lähteitä kysymästäsi kirjailijasta. Muutama viite lehtiartikkeleihin löytyi. Ne lienevät lähinnä kirja-arvosteluja, mutta mahdollista tietenkin on, että mukana on jotain muutakin tietoa. Tässä luettelo artikkelitietokanta Arton antamista viitteistä:
Rankkaaa tekstiä narsismista ja parisuhdeväkivallasta. Silvennoinen, Eija Miranda, 2014. Sisältyy julkaisuun Lapillinen : 36 (2014) : 1, s. 19
Taas salaliittoa! / Heikki Kaskimies. 2012. Sisältyy julkaisuun Ruumiin kulttuuri / 29 (2012) : 4, s. 64
Granstedin suvun mysteeri / Johanna Tunturi.2011. Sisältyy julkaisuun Ruumiin kulttuuri / 28 (2011) : 4, s. 68
Suomalainen amok.Salovaara, Kyösti. 2010. Sisältyy julkaisuun Ruumiin kulttuuri / 27 (...
Nimi:
Jongen die niet meer praatte, De (virallinen nimi)
Poika joka lakkasi puhumasta (suomenkielinen nimi)
The Boy Who Stopped Talking (englanninkielinen nimi)
Tuotantoyhtio:
Bos Bros. Film-TV Productions
Televisioesitykset:
27.09.1997, YLE TV1
Tekijät:
Ben Sombogaart (ohjaus)
Kirjastojen kokoelmissa tätä elokuvaa ei ole. Se on esitetty televisiossa, Ylen TV1-kanavalla vuonna 1997. Ylelle voisi esittää toiveen sen uudelleen esittämisestä. Alla linkki Ylen palautesivulle:
https://palaute.yle.fi/
Kannattaa tarkistaan myös ns. yhteisöpalvelut
Kannattaa ottaa yhteys Töölön kirjaston lastenosastoon, jonka kappale se on. Se on laitettu Töölössä korjattavana-tilaan syyskuussa. Siellä voidaan selvittää, mikä kirjan tilanne on. Töölön lastenosaston puhelinnumero on (09) 310 85 825.
Tässä kaksi lapsisotilaan muistelmateosta:
- Leikin loppu : lapsisotilaan muistelmat / Ishmael Beah
- Pikku-Heikki ja Mannerheim : lapsisotilas Suomen armeijassa / Heikki Hyvönen
Nämä kirjat kertovat lapsikaupasta:
- Little princes: one man's promise to bring home the lost children of Nepal / Conor Grennan
- Orja: kaapatun tytön tie Sudanista Lontooseen / Mende Nazer, Damien Lewis
Kummastakin aiheesta on kirjoitettu paljonkin kaunokirjallisuutta, mutta kirjoista ei käy ilmi, perustuvatko ne todellisiin tapahtumiin. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Mikäli et ole käyttänyt korttiasi yli kolmeen vuoteen, asiakastietuetta ei enää ole eikä myöskään voi enää käyttää. Kortin voi siis huoletta heittää pois. Siinä tapauksessa sinulle tehdään uusi kortti. Kortin saa kirjastosta. Ota mukaan voimassa oleva, kuvalllinen henkilötodistus.
Tuntomerkit sopivat José Carlos Somozan vuonna 2004 ilmestyneeseen tieteisjännäriin Clara ja varjot. Toinen vaihtoehto on Oscar Wilden klassikkoteos Dorian Grayn muotokuva.
Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osaston kokoelmasta löytyy Harri Hautajärven kirja ”Autiotuvista lomakaupunkeihin”, joka kertoo Lapin matkailun arkkitehtuurihistoriasta. Kirjassa on pieni kuva Saariselän retkeilykeskuksesta, jota nimitettiin tunturihotelliksi vuonna 1985. Lisäksi kokoelmasta löytyy pienpainatteita, joissa näkyy hotellin kuvia. Valitettavasti ei voi varmasti sanoa, että kuvat olisivat siltä ajalta.
