Voisiko kyseessä olla Mystery Science Theater 3000?
Se näyttää toki olevan 90-luvulla tehty, mutta jospa sitä on näytetty täällä vasta 2000-luvulla. Sarjassa on viittauksia sekä Terminator 2:seen että Thelmaan ja Louiseen.
Terminator 2 https://www.imdb.com/title/tt0103064/movieconnections/?ref_=tt_trv_cnn
Thelma and Louise https://www.imdb.com/title/tt0103074/movieconnections
Useat lähteet kertovat, että Michelangelo tuhosi vasaralla oman Firenzen Pietà -veistoksensa (tunnetaan myös nimellä Duomo Pietà) työstettyään sitä kahdeksan vuotta. Tutkijoiden mukaan kyseessä oli turhautumisen ilmaus, mutta verkkolähteet eivät kerro, liittyikö veistoksen tuhoamiseen jokin tietty repliikki tai lentävä lause. Michelangelon sitaatteja on kerätty lukuisille verkkosivustoille, esimerkiksi Michelangelo.org.
Artland Magazine
100 Swallows
Wikipedia (en) Artikkelin viitteissä paljon kirjallisia lähteitä.
Kesälahden kylän nimen taustalla lienee luontonimi, vaikka nimeä ei tunnetakaan lahdennimenä, vaan kirkonkylän kohdalla oleva lahti on Savilahti. Nimi voi perustua eräkaudella lahdelle tai lahden kautta tehtyihin kesäajan kalastusmatkoihin tai siihen, että kesä tulee lahden etelään laskeville rannoille aikaisin.
Metsästys- ja kalastusteorian kannalla on Kesälahden seurakunnan 300-vuotishistoriikin kirjoittanut kunnanlääkäri Niilo Tammela. Erämaankäynti muodosti erittäin tärkeän tulolähteen keskiajan suomalaisten taloudessa. Joka vuosi kesän tullen retkeiltiin erämaihin kalastamaan ja metsänriistaa pyytämään. Koko kesä vietettiin näissä toimissa, asuntona rannalle rakennettu pieni pirtti. Vasta talven tullen palasivat erämaankävijät...
Mahdollisia paikkoja voisivat olla:
Lahden kansanopisto
Wetterhoffin työkoulu (Hämeenlinnassa)
Lempi Turusen ompelukurssi (Hartolassa 1936)
Marttayhdistysten ompelukurssit (nämä kyllä lienevät olleet hieman lyhyempikestoisia)
Lahden kansanopiston vuosikirjoista voisi tutkia, onko siellä järjestetty ko. vuosina ompelukursseja. Vuosikirjoja on ainakin Lahden kaupunginkirjaston kokoelmassa sekä Kansalliskirjaston kokoelmassa Helsingissä. Lisäksi kansanopiston todistuksia on Kansallisarkiston kokoelmassa.
Ajan sanomalehdissä mainitaan toisinaan henkilöitä, jotka ovat suorittaneet ompelukurssin esimerkiksi Wetterhoffin työkoulussa, joten isoäidin nimellä hakemalla tieto voi löytyä helpostikin vanhoista digitoiduista sanomalehdistä.
Espoon lähiseudulla on tosiaankin paikat nimeltä Vaakkoi ja Viinakokkoi. Espoon kaupungin nimistöryhmä vastasi tiedusteluun seuraavasti:
Vaakkoi
Vaakkoi on järvi (tai isohko lampi) Vihdissä, Ollilan kylän metsämailla. Nykyisin Vaakkoi on myös järveä ympäröivän ulkoilualueen nimi. Murteessa järvennimeä on käytetty muodoissa Vaakkoi ja Vaakkoo. Nimi on ollut käytössä ainakin jo 1800-luvun alussa, sillä 1831 laaditussa Ollilan kylän kartassa lammelle on merkitty nimi ”Wako Jerfvi”. Vuoden 1831 kirjoitusasua ei pidä lukea liian kirjaimellisesti, sillä kirjuri ei erotellut w- ja v-kirjaimia eikä pitkiä ja lyhyitä vokaaleja ja saattoi myös omatoimisesti lisätä nimen loppuun järvi-sanan. Nimi on oletettavasti ollut lähiasukkaitten käytössä...
Ryhmien ohjaamiseen liittyvä kirjallisuus näyttää usein keskittyvän nimenomaan pitkäjänteiseen ryhmätoimintaan. Veli Kaukkilan Ryhmästä enemmän : käsikirja ryhmänohjaajan taitoja tarvitsevalle (SMS-tuotanto, 2007) saattaisi kuitenkin sisältää hyödyllistä tietoa myös tähän tarpeeseen.
Mahdollisesti myös fasilitointia käsittelevien kirjojen antia voisi soveltaa tässä:
Sipponen-Damonte, Mirjami: Varmuutta fasilitointiin (Alma Talent, 2020)
Kantojärvi, Piritta: Fasilitointi luo uutta : menesty ryhmän vetäjänä (Talentum, 2012)
Ehkäpä myös puhe- ja esiintymistaidon kirjoista voisi saada ajatuksia. esim. Valkila, Oili: Loista puhujana : puhumisen taito, halu ja uskallus : laita itsesi likoon! (Yrityskirjat, 2014).
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ei tehdä käännöksiä. Raamatun tekstit hepreaksi ja englanniksi löytyvät esimerkiksi tältä sivulta: https://mechon-mamre.org/p/pt/pt0.htm
Kysymäsi Laulujen laulun kohta: https://mechon-mamre.org/p/pt/pt3003.htm
Tuure Kilpeläisen säveltämää ja sanoittamaa Ystävänpäivä-kappaletta ei ainakaan toistaiseksi ole julkaistu nuottina. Laulun sanoja voi hakea lisäämällä nimi- ja esittäjätietoon sanan lyrics. Teksti sointumerkeillä varustettuna löytyy esim. tältä sivustolta.
Sisäministeriön nettisivuilla kerrotaan, että lippuluonnoksen vuodelta 1918 laativat taiteilijat Eero Snellman ja Bruno Tuukkanen.Suomen lipun historia - Sisäministeriö (intermin.fi)
Anneli Poukka voitti Valkoinen hirvi -novellillaan Lounais-Suomen kirjailijoiden rikosnovellikilpailun. Novellit piti lähettää raadille 30.4. mennessä, kesän aikana ne luettiin ja syksyksi parhaimmistosta on tarkoitus koota antologia. Yhdistys on kertonut ottavansa yhteyttä mukaan valittuihin kirjailijoihin elokuun aikana. (Yhdistyksen verkkosivut ja TS 28.8.) Novellia ei ole siis ilmestynyt painetussa muodossa, eikä novelliantologiaa ole vielä tullut kirjastoille tilattavaksi.
Verkkokirjastossa on mahdollista tallentaa hakuja ja tilata sähköpostiin ilmoitus, kun tietokantaan on lisätty tallennettua hakua vastaava uutuus. Esimerkiksi Anneli Poukan nimellä lisätyistä teoksista voisi silloin saada ilmoituksen itselleen. Lisätietoa: https://...
Kyseessä voisi olla ruotsalaisen Åke Sandgrenin ohjaama Ihmeitä Valbyssä (Miraklet i Valby). Vuonna 1989 valmistunut elokuva on kestoltaan 85 min. Ainakin juonikuvio vaikuttaisi melko lailla kuvailemasi kaltaiselta.
Ensi-ilta Suomessa oli 08.11.1991 elokuvateatteri Forumin viitossalissa.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_129240
https://www.imdb.com/title/tt0097890/?ref_=ttpl_ov
Kaide liikkuu portaita nopeammin turvallisuussyistä. Liian hitaasti kulkeva kaide lisäisi kaatumisen riskiä.
Asiaa on käsitelty esimerkiksi tässä Iltasanoman artikkelissa: https://www.is.fi/hs-helsinki/art-2000008326417.html
Hei,
Tästä Fred Gipsonin kirjasta löytyy suomeksi vain lyhennettynä Valittujen palojen Kirjavaliot : neljä lyhennettyä menestysteosta -sarjassa vuodelta 1986 (ISBN 951-9059-29-6).
Niteen muut lyhennetyt romaanit: Kuoleman ruhtinas / Robin Cook --- Sinisen Niilin seikkailu / Rüdiger Nehber --- Rachelin maa / Maureen O'Donoghue).
Marja Helanen-Ahtola on kääntänyt tarinan nimellä "Vanha kunnon Lousku".
Kuulostaa niin tutulta, että ulkomuistista uskallan väittää kyseessä olevan lyhyt absurdi tarina Daniil Harmsin teoksesta Sattumia. En pysty tätä nyt tarkistamaan nopeasti, koska kyseinen teos ei ole omassa kirjastossani.
Daniil Harms: Sattumia Keski-kirjastoissa
https://keski.finna.fi/Search/Results?lookfor=harms+sattumia&type=AllFields&hiddenFilters%5B%5D=building%3A%220%2FKeski%2F%22&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc
Kyseessä lienee Niall Griffithsin Lampaaköyrijä (Sheepshagger, suom. Moog Konttinen, 2008).
Alla olevasta linkistä kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasampoon voit lukea lisää kirjasta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4686
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmetistä.
https://helmet.finna.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI
Suomalainen kirjailija, joka asuu Islannissa ja on kirjoittanut Islantiin sijoittuvia dekkareita, on Satu Rämö.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aua39b6f73-a4aa-4006-af66-3…
Valtiolle voi tehdä oma-aloitteisen lahjoituksen. Tarkempia ohjeita voi kysyä Valtiokonttorista: https://www.valtiokonttori.fi/yhteystiedot/valtiokonttorin-yhteystiedot/
Lisätietoa löytyy mm. seuraavista verkkouutisista:
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006146782.html
https://www.verkkouutiset.fi/a/valtiolle-voi-lahjoittaa-rahaa-mutta-til…
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Kalajuttu. Se löytyy kirjaston kokoelmista ainakin teoksesta: Aukusti Salo: Lapsuuden kotiseutu: Otavan III lukemisto, vuodelta 1962.
