Palvelujen ja lomakkeiden sähköistyessä perinteisiä leimasimia ei tarvita enää niin paljoa. Leimasimia käytetään kuitenkin edelleen, kun käsitellään virallisia paperisia lomakkeita. Esimerkiksi Espoossa kirjaamo leimaa saapuneet asiakirjat sekä antamansa lainvoimaisuustodistukset ja kaupunginarkisto leimaa asiakirjojen kopiot todistaessaan ne oikeaksi.
Viestittelin tästä Helsingin liikennevaloja koko työuransa ajan hoitaneen henkilön kanssa ja hän ei muistanut nähneensä tuota tekstiä painonappikoteloissa. Epäili, että kyse voisi olla pienestä laitevalmistajasta ja teksti voisi liittyä laitteen tyyppiin tms. Asiaa voisi ehkä selvittää pitemmälle, jos saisimme tietää jonkin paikan, jossa tälläinen kotelo on tai kuvan tekstistä.
Taiteilijasta ei näytä löytyvän tietoja eikä häntä mainita kuvataiteilijamatrikkeleissa. Sen sijaan hänen nimensä on Kuvaston tuntemattomat taiteilijat -listauksessa https://kuvasto.fi/tuntemattomat-taiteilijat/ .
”Jaakkima-pitäjä Laatokan Karjalassa” -ryhmän Facebook-sivuilla sanotaan, että ”Mikli : Jaakkiman suurin kylä” -kirjan kannessa oleva maalaus paikallisesta kansakoulusta on E. Kuhan tekemä. Liitteessä olevan maalauksen aiheena on puolestaan Jaakkiman kirkko. Kirkon suunnitteli Carl Ludvig Engel.
Näiden tietojen perusteella E. Kuhan voisi arvella asuneen Jaakkimassa tai ainakin hänellä olleen jonkinlainen yhteys kyseiseen kuntaan.
Lähteitä:
https://www.finna.fi/Record/lappeenrannanmuseot....
Oksitaani on romaaninen kieli, jota puhuttiin aikoinaan laajalti erityisesti eteläisen Ranskan alueella. Verkossa on useita ranska - oksitaani -sanakirjoja. Niistä esimerkiksi Lo Congresin palvelu hakee eri sanakirjoista, joten mukanaon useita oksitaanin alueellisia murteita, mm. Languedocin ja Auvergnen alueilla puhuttu oksitaani sekä provensaali.
Lo Congres - Dictionnaire occitan
Lisää sanakirjoja ja taustalähteita löytyy Lexilogos-sivulta
Korona-aikaan alettiin puhua niin sanotusta tuomiopäivän selailusta eli doomscrollingista, mikä tarkoittaa jatkuvaa uutisvirran selailua. Tässä yhteydessä tarkoitetaan yleensä negatiivisten uutisten (esim. sotauutisten) selailua. Joskus uutisvirtaan jää kuitenkin yleisesti koukkuun, eikä seuraa mitään tietyntyyppisiä uutisia. Mikäli selauksen tahtoo lopettaa, täytyy päättää, että katsoo uutiset esimerkiksi kaksi kertaa päivässä. Toinen vaihtoehto on päättää rajattu aika, jonka käyttää päivässä uutisten lukemiseen. Sitä voi kontrolloida esimerkiksi laittamalla puhelimen sovelluksiin aikarajoituksia käytölle.
Lähteet ja lisätietoa
YLE 5.3.2023 Uppoudutko someen tuntikausiksi? Vähennä ruudun ääressä käyttämääsi aikaa...
Ainakin Antti Hyry tulee mieleen kirjailijana, jonka yhteydessä ajatus minimalismista on nostettu esiin.
"Antti Hyry on sanonut: 'Yritän kirjoittaa vain sellaisia lauseita, jotka tarkoittavat jotakin.' Tarkoittaminen tarkoittaa tässä johonkin konkreettiseen, abstraktiotasoltaan matalaan, kuten aistimukseen tai havaintoon viittaamista. Hyryn sanataide onkin luokiteltu 'hyryismiksi', jolla tarkoitettaneen juuri konkretismia (tai minimalismia)."
– Juha Rikama, Konkreettisen ja abstraktin vuorovaikutus kaunokirjallisuudessa. – Tieteessä tapahtuu 6/2013, s. 31
"Nyt heinäniityll' on mun vanhempain" alkaa P. J. Hannikaisen sanoitus lauluun "Ikävöivä", jonka on säveltänyt Halfdan Kjerulf. Laulun alkuperäinen nimi on "Gud vet det hvar han vankar" (opus 11, nro 6). Opuksessa 11 on seitsemän laulua, jotka Kjerulf on säveltänyt lauluäänelle ja pianolle. Tämän laulun alkuperäinen sanoittaja on Daniel Klockhoff. Hannikaisen suomenkielinen sanoitus sisältyy nuottiin "Kansanvalistusseuran naisäänisiä lauluja. 2. vihko" (Kansanvalistusseura, 1911; kolmas painos). (Näitä vihkoja on ilmestynyt myös yhteensidottuina, esimerkiksi vihkot 1-19.)
Laulusta on olemassa toinenkin suomenkielinen sanoitus nimellä "Miss' on hän, Herra tiennee". Se alkaa: "Nyt äiti, isä, sisko niitull' on". Tämä sanoitus sisältyy...
Tietoja elokuvien dubatuista ääniraidoista on koottu suomenkielisten dubbausten omaan wikiin fandom.comiin, joka toimii harrastajapohjalta. Eri Lumikki-elokuvien tiedot löytyvät tämän linkin takaa. Ääniraitoja sellaisenaan tuskin on saatavilla, mutta Lumikki-elokuvan eri versioita voi tiedustella elokuvadivareista sekä Kavin Elokuva-arkistosta. Pieniä pätkiä elokuvista, kuten tämä noidan ja Lumikin kohtaamisen versio vuodelta 1962, voi löytää esimerkiksi YouTubesta.
Vauva.fi -palstalle voi kirjautua Sanoma-tilillä. Jos sinulla ei ole vielä Sanoma-tiliä, valitse Vauva.fi -sivuston oikeasta yläreunasta Kirjaudu ja sen jälkeen Luo Sanomatili.
Toki Vienan Karjalaan sijoittuvia teoksia löytyy. Etenkin sota-aiheista kaunokirjallista tarjontaa Vienan maisemista on tarjolla, mutta rauhanomaisempiakin aiheita kirjajoukkoon mahtuu.
Laila Hirvisaaren (Hietamies) Laatokka-sarja kuvaa Vienan Karjalaa ja vallankumousajan Venäjää. Vienasta kiinnostuneelle etenkin sarjan toinen osa Maan kämmenellä voisi olla kiinnostavaa luettavaa.
Maan kämmenellä | Kirjasampo
Hirvisaarelta voisi mainita myös teokset Vienan punainen kuu ja Kylä järvien sylissä.
Vienan punainen kuu | Kirjasampo
Kylä järvien sylissä | Kirjasampo
Vienan Karjalaan sijoittuvat myös Eila Paynen Iltataivas kirkastuu, Ville Kurosen Veren ja viljan maa, vienankarjalaisen Lauri Kuntijärven Yhdessä...
Punamulta on keittomaali, jonka valmistusohjeen löydät esimerkiksi Museoviraston korjauskortistosta, https://www.museovirasto.fi/uploads/Meista/Julkaisut/korjauskortti-12.p…
Sinkkivalkoinen on sinkkioksidia (ZnO), jota saadaan sinkistä polttamalla tai hapettamalla. Coloria.net, sinkkivalkoinen, https://coloria.net/varit/sinkkivalkoinen.htm
Kaikkia ammattimatrikkeleita ei löydy digitaalisina. Osan on listattu Sukuhistoria.fi sivuston wikiin. Linkki sivulle.https://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Matrikkelit
Muita kannattaa etsiä Finna-haulla, joka kattaa suurimman osan suomenmuseoiden, arkistojen ja kirjastojen aineistosta. Linkki Finna.fi (hakusana matrikkelit, ei rajausta)
Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla Lieksan (Pielisjärven) Piiroislouhea on sivuttu aiemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/s24-lieksan-palstalla-kirjoitetaan-mm?language_content_entity=fi
Suomi24-palstan keskustelusta löytyy mm. tällaista: https://keskustelu.suomi24.fi/t/15086990/kyselen-luolista
"Jyrkkäseinäisen Piiroislouhen luolan ihmisenmentävä suuaukko tukkeutui vuonna 1958, kun Lieksankosken vesivoimalaitoksen kanavaa ja tunnelia louhittiin ja louhoksesta tehtiin huoltotie alakanavalta Heinävaaran yli yläkanavalle. "
Näiden tietojen valossa voisin siis sanoa, että ainakaan kovin kauas tuo koordinaattiarvauksesi ei mennyt.
Kysyin tietoja myös Facebookin Pielisjärvi - Lieksa -ryhmästä. Kyselyyni vastasi paikallishistorian...
Kyseessä voisi olla Victoria Poolen Torstain lapsi (WSOY, 1981), "Äidin kertoma dramaattinen tositarina vaikeaa sydänsairautta potevan 17-vuotiaan Samin ihmeenkaltaisesta pelastumisesta."
Olisikohan kyseessä Tara Koivukosken Rikottu enkeli: nainen bikereiden maailmassa (2020)? Kirja vastaa aika tarkasti kuvailuasi.
Helle-verkkokirjastossa: https://helle.finna.fi/Record/helle.1538843?sid=4559335896
Virologisessa diagnostiikassa käytettäviin menetelmiin kuuluu myös virusviljely. Siinä viruksen annetaan lisääntyä soluviljelmässä.Epäiltyä virusta sisältävä näyte sijoitetaan näyteputkeen, joka sisältää maljassa kasvatettuja soluja. Virukset lisääntyvät vain elävien solujen sisällä, ja eri virukset kelpuuttavat eri soluja isäntäsoluikseen. Siksi eri virusten viljelyyn käytetään erilaisia solulinjoja. Viljelyputki laitetaan lämpökaappiin. Virus tunkeutuu solun sisään ja valjastaa sen aineenvaihdunnan tuottamaan uusia viruksia. Vapautuneet virukset tarttuvat uusia soluja viljelyputkessa. Näin virusten määrä putkessa kasvaa eli virus rikastuu.Lähteet:https://www.oppiportti.fi/oppikirjat/lif00051https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/...
Kiroilun ja haukkumisen historia on vielä varsin kartoittamaton tutkimusalue, mutta kenties pääset seuraavilla teoksilla työssäsi pidemmälle: Solvaajat : herjaamisen hävytön historia | Åbo Akademin kirjasto | Finna.fi Lollot ja kollot : suomalaista naapurihuumoria | Åbo Akademin kirjasto | Finna.fiHampaissa : Valitut haukkumakirjeet | Jyväskylän yliopisto - Jykdok | Finna.fi (Kirjassa on Voitto Viron saamia haukkumakirjeitä, painettu 1971 eli kirjeet on sitä ennen kirjoitettu.)Sen lisäksi kannattaa selata ja lukea romaaneja, jotka on julkaistu tuona aikana. Sieltä voinee selvitä jotain osviittaa ja mallia, millä tavoin on haukuttu muita. On kuitenkin mainittava, että kiroilua ja pilkkaa on katsottu melko pahalla, joten...
Täysin kuvausta vastaavaa teosta ei löytynyt. Koirat Killi ja Kiiski ovat Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä, eikä kukaan vastaajista muistanut, että jossain toisessa kirjassa olisi saman nimiset koirat. Nuorten toivekirjaston kirjoista kannessa on poikia ja vesistöä esimerkiksi Väinö Riikkilän Pertsa ja Kilu -kirjoissa. Alla ehdotuksia kirjoista, joissa kansikuva on kuvatun tapainen. Ehkä joku näistä on etsitty kirja:Väinö Riikkilä: Lautalla yli Enonselän https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au14a8008e-0349-4bc9-87ad-e8fb6564f58eVäinö Riikkilä: Pertsa ja Kilu https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aue3681c28-b7a9-42c4-881e-4cf6ba394759Väinö Riikkilä: Viimeiset kaanit https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aud3bedb2e-...
Toivottavasti suosittu sarja saa jatkoa. Tarkempia tietoja seuraavan osan ilmestymisestä kannattaa kysellä kustantamo Siltalasta. Linkki asiakaspalveluun:tilaukset@siltalapublishing.fi