Ainakin Tiihosen ensimmäisestä runokokoelmassa Sarkunmäen palo (1975) löytyy mainintoja moposta. Runossa Kerava mainitaan "huutokaupattu Soliferi-mopo jolla kaupungin / ikäloppu kamreeri oli paennut loteille / juomaan anislikööriä kavallettuaan". Pieni laulu -runo taas toteaa, että "Saatilla voi saada siipeen / jos mopo vaan on alla." Runossa Kiviritsa salkussani esiintyy lakoninen tokaisu "Kurja mopo." Kaksi ensinmainittua runoa on luettavissa myös Tiihosen valittujen runojen kokoelmasta Lyhyt oodi kaikelle (WSOY, 2000). - Tämän lisäksi mopo löytyy Arjen armada -kokoelman (1980) runosta Rekola: "Boulognen puistoon kuka karauttaa / satulattomalla mopolla, / se tietää kuinka Rekolassa alkaa / keväinen duunipäivä".
Yrjö Kivimiehen Näinkin voi sanoa : suomen kielen fraseologiaa (Tammi, 1964) määrittelee "maan hiljaiset" seuraavasti: vaatimattomat, itsestään meluapitämättömät ihmiset. Suomalainen fraasisanakirja (Otava, 1981) puhuu vaatimattomista ihmisistä, rauhanmiehistä, ja muistuttaa ilmauksen raamatullisesta alkuperästä: "Raamatussa viitataan niihin jotka 'miettivät petoksen sanoja maan hiljaisia vastaan'. (Ps. 35:20)."
Elina, Elna, Ellen, ELLA 10.2. Kustaa Vilkuna tarkisti nimipäiväkalenterin v 1950 almanakkaa varten. Silloin lisättiin nimet Elna ja Ella, jotka olivat siihen aikaan kuitenkin jo vanhoja nimiä.
Ella tunnetaan monien eri nimien lyhennettynä muotona. Tällaisia ovat Elina tai Eleonoora, jonka Englannissa tulkitaan tarkoittavan kaunista keijukaista. Eleonooran alkuperä on arabian sanassa Ellinor = Jumala on valoni. Ella voi olla muunnos myös Helenasta (kreikan ’loistava, säteilevä’) tai Elisabetista (hepr. ’Jumala antaa avun’, ’Jumala on valani’). Alkuperä voi olla myös germaaninen Alia tai Alja (suom. ’kaikki’).
MARIA, Maija, Mari 2.7. Maria, Jeesuksen äidin nimi, on Suomen yleisin naisennimi, koko maailmassa toiseksi yleisin (tilastoa on...
Suomenkielisistä kirjoista parhaiten kysymyksiisi vastaa varmaankin Maailma tänään osa 11 (1998). Tuoreempaa tietoa, mutta vähemmän, löytyy teoksesta Kiljunen, Kimmo: Valtiot ja liput (2002). Internetistä kannattaa katsoa esim. http://www.makupalat.fi/ (maantieteet). Kreikan kulttuurista löytyy tietenkin runsaasti tietoa historian kirjoista.
Anna-Leena Härkösen sähköposti- ja kotiosoitteensa eivät ole julkisesti tiedossa eikä häneltä löydy verkosta henkilökohtaista kotisivua. Otavan kotisivuilta osoitteesta http://www.otava.fi löytyy tietoisku Anna-Leena Härkösestä, kun valitset ensin linkin kirjailijat ja sieltä kotimaisten kirjailijoiden kohdalta pudotusvalikosta hänen nimensä. Voit ehkä yrittää kysyä häneltä jotakin hänen kustantajansa Otavan kautta. Otavan yhteystiedot löytyvät täältä, http://otava.fi/yritys/yhteystiedot/
Anna-Leena Härkösestä on kysytty usein Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta. Vastauksissa on paljon tietoa hänestä ja hänen kirjailijan urastaan. Vanhat vastaukset löydät täältä, https://www.kirjastot.fi/kysy/asiasanat/h/harkonen-anna-leena Vastauksista...
Mielenkiintoinen kysymys. Erilaisissa kokoomarunoteoksissa on kyllä omat osionsa äiti-runoille, isät ovat jääneet paljon vähemmälle. Kyllä isistäkin runoja löytyy. Esimerkiksi teos Meidän isä: runoja isälle. Otava 1998 käsittelee aihetta. Isän ja pojan suhteita käsittelee myös Kalervo Kaatriala teoksessaan Sen suothan, Isä? Riimikustannus 2006. Hal Sirowitz on kirjoittanut teoksen Isä sanoi.Like 2005.
Kannattaa selata myös muiden runoilijoiden teoksia,
niistä varmasti löytyy lisää isä-runoja.
Kuosa on karjalainen sukunimi, josta löytyy tietoja muun muassa Hiitolasta, Kurkijoelta, Kirvusta, Valkjärveltä ja Räisälästä. Nimeä on verrattu sanaan 'kuosu', jolla on useita merkityksiä, kuten 'suunta', 'kauha', 'vako', 'uurre', 'ryppy' ja niin edelleen, joista jokin saattaisi olla nimen lähtökohtana. Nimi saattaa juontaa juurensa myös toisaalta, goottien nimityksesta kehittyneestä laajasta nimiryhmästä, kuten 'Kuutti', 'Kausa', 'Kauso', 'Kuoto', ’Kauto’ ja niin edelleen. Myös saksalaiset muodot ’Goza’, ’Gozo’, ’Cozo’ ovat voineet mukautua asuun ’Kuosa’.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja ( Otava, 1988)
Aleksi-tietokannasta näkee todellakin vain sen, missä julkaisussa ja millä sivulla ao. artikkeli on. Kirjastoissa on vaihtelevasti tallella aikakauslehtiä. Oman kirjastosi tilanteen saat näppärimmin soittamalla puh. 017-401382. Artikkelikopiot maksavat, kussakin kirjastossa on oma hinnastonsa kopioille. Jos omassa kirjastossa ei ole ao.lehteä, voi sen pyytää kopiona kaukopalvelun kautta. Ja kaukopalvelun hinnasto selviää myös omasta kirjastosta.
Helsingin kaupunginkirjaston kesätyöpaikkailmoitukset tulevat maaliskuussa osoitteeseen http://www.helsinkirekry.fi/StaticHTML/kesatyot.html. Kesällä 2009 otetaan kesäsijaisia kirjastoapulaisen tehtäviin n. 15 ja lisäksi muutamia 16-17 vuotiaita nuoria. Kesätyöpaikkoja voi hakea vain sähköisesti Helsingin kaupungin avoimet työpaikat/kesätyöt sivujen kautta.
Kirjasto Omena puolestaan kuuluu Espoon kaupunginkirjastoon. Espoon kaupungin avoimia työpaikkoja voi etsiä sivustolla https://www.tyonhaku.espoo.fi/
Vuonna 1916 voimassa oli vuoden 1734 yleisen lain naimiskaari, jonka 13. luku sisälsi määräykset avioerosta. Avioeroperusteita olivat
a)huorinteko (so. sukupuoliyhteys muun kuin aviopuolison kanssa)
ja
b)puolison omavaltainen hylkääminen.
Edellisessä tapauksessa syytön saattoi vaatia eroa puolen vuoden kuluessa tapauksen julkitulosta. Syyllinen sai avioitua uudelleen vasta kuin syytön oli kuollut, avioitunut uudelleen tai antanut entiselleen luvan uuteen liittoon. Rikoslain 19. luvun 1-3. pykälän mukaan naimisissa olevan huorinteko oli myös rikos, mutta syyttäjä oli velvollinen nostamaan siitä syytteen vain silloin kuin se oli avioeron perustana. Lapset jäivät pääsääntöisesti syyttömälle, mutta tuomarin oli katsottava, että molemmat...
Tämä "Tattarisuon murhiksi" kutsuttu tapaus sattui vuonna 1930, kun eräs autonkuljettaja pysähtyi juomaan suolla sijainneesta lähteestä ja löysi samalla sieltä ihmisruumiin osia. Poliisi ryhtyi tutkimaan asiaa ja selvitti sen seuraavana vuonna.
Ehkäpä paras lähde olisivat aikalaiskirjoitukset tuon ajan sanomalehdistä. Esim. Helsingin Sanomien vanhoja vuosikertoja löytyy pääkirjastosta Pasilasta mikrofilmeinä.
Helsingin Sanomien verkkoversion arkistosta löysin myös seuraavat jutut, joissa kerrotaan lyhyesti tapauksesta:
2.9.2001: Tattarisuon hurja maine alkoi ruumiinryöstöstä.
27.8.1998: Tattarisuolta poliisisurmiin.
27.8.1998: Matkamuistona murha. (tässä on mukana kuva vuodelta 1931)
Lisäksi löysin Kansalliskirjaston (os. Unioninkatu 36,...
Sukututkimusseuran sivuilta löytyy tieto, että hautakivitietokanta on siirretty osaksi SukuHakua vuoden 2021 lopussa ja vanha hautakivitietokanta on poistunut käytöstä. SukuHaku-palvelussa kerrotaan, että se on pääosiltaan Suomen Sukututkimusseuran jäsenetu. Ainoastaan jäsenet näkevät palvelun kaiken sisällön. Tällä hetkellä palvelussa ei ole kaikille vapaata aineistoa. Sivusto on osoitteessa https://www.genealogia.fi/hautakivitietokanta
Hautakivitietokannan ylläpidosta vastaa ja hautamuistomerkkien tallennustyön koordinaattorina toimii seuran asiakasneuvoja, joka neuvoo mm. tietokannan käytössä. Yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.genealogia.fi/yhteystiedot-ja-aukioloajat
Kirjaston nimikirjat eivät tunne muotoa Tiiti. Sekä Tiituksen että Tildan yhteydessä viitataan mm. Tiitu-muotoon. Tiitus oli Paavalin opetuslapsi ja myöhemmin Kreetan seurakunnan hoitaja, jolle Paavali osoitti yhden kirjeensä. Latinankielisen nimen merkitystä ei tunneta, se saattaa tarkoittaa ”kunnioitettava”. Tilda taas on lyhenne saksalaisperäisestä Matildasta.
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet, Uusi suomalainen nimikirja.
Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan tiiti eri murteiden mukaan viittaa mm. tiaiseen tai yleensä pikkulintuun.
Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksella on nimipalvelu osoitteessa http://www.kotus.fi/kielitoimisto/nimipalvelut.shtml. Sieltä voi tilata selvityksiä kotimaisista nimistä. Palvelu on maksullista.
Ilolla totean että idearikkaalla kollegallani oli tälle vahva ratkaisuehdotus tähän tapaan: Olisiko kyseessä Margit Hollméruksen säveltämä lasten leikkilaulu Kanarouva (Näin kanarouvanen pesässään aarteen peittävi siivillään...)
Löytyy ainakin teoksista:
LASTEN oma laulukirja [Nuottijulkaisu] : sata laulua kotien ja lastentarhojen pienokaisille / toim. Aarne Porko ; laulut kuv. Helinä Kangas. -
1. - 1972. - 1 sävelmäkokoelma, 52, [1] s. : kuv. ; 23 cm.
ja
LASTEN laululeikkejä [Nuottijulkaisu] / Koonnut Tyyni Leppo ; Sov. Väinö Hannikainen ; Kuv. Veronica Leo. - Helsinki : Fazer.1968. - 4. p. - 5. p. 1972. - 6. p. 1975. - 7. p. 1978. - [Lisäp.] 1981
1. - 1958. - 1 sävelmäkokoelma, 51 (2) s. : kuv. ; 30 cm.
Pääaineena näiden aiheiden opiskelu ei taida olla mahdollista. Ne kuuluvat osana tiettyihin oppiaineisiin. Esimerkiksi Helsingin yliopiston kreikan kielen ja kirjallisuuden kurssien joukossa on kreikkalaisen mytologian mursseja. Samoin Jyväskylän yliopiston latinan kielen ja kulttuurin opintoihin kuuluu opintojaksoja antiikin mytologiasta:
http://www.helsinki.fi/kreikka/opiskelu/opinto-opas/index.html
https://www.jyu.fi/hum/laitokset/kielet/oppiaineet_kls/romklass/Opiskel…
Viikinkien mytologia taas kuuluu osana lähinnä folkloristiikan opintoihin. Myös arkeologian opinnoissa aihetta voidaan käsitellä.
Syysaikaan myös Itäkeskuksen kirjasto, Kallion kirjasto, Rikhardinkadun kirjasto ja Töölön kirjasto ovat auki sunnuntaisin, mutta kesäaikaan tosiaan vain Kirjasto 10 pitää ovensa avoimena sunnuntaisin. Kesällä lienee kirjastojen sunnuntain aukiololle vähemmän tarvetta kuin muulloin, ja koska henkilökunta pitää kesälomia, olisi työntekijöiden saaminen sunnuntaivuoroihin ongelmallista isoissa kirjastoissa. Kesällä arkisinkin töitä tehdään usein pienemmällä väellä kuin yleensä, vaikka jonkin verran kesäsijaisia onkin apuna. Osaksi kyse on varmasti myös rahasta, sillä sunnuntaina tehty työ maksaa enemmän kuin arkena tehty työ.
Jos olet kuitenkin sitä mieltä, että kesällä pitäisi olla enemmänkin kirjastoja sunnuntaisin auki, voit antaa siitä...
Tässä muutama osoite joista ehkä on apua.
Aukea.net -virtuaalinen luomispalvelu on ilmainen nettipalvelu, johon voi lähettää tekstejään osoitteeseen http://aukea.net/
Toinen verkkopalvelu eli Rihmasto löytyy osoitteen http://www.rihmasto.net/
takaa. Tekstejään Rihmastoon voi lähettää kuka tahansa, niin harrastaja- kuin ammattikirjoittaja.
Harrastajakirjoittamiseen liittyvää oppimateriaalia ja tietoa opetuksesta voi etsiä myös Nuoren Voiman liiton sivuilta http://www.kaapeli.fi/nvl/ .
NVL:n toimintaan kuuluu kaunokirjallisten tekstien arvostelupalvelu, jonka kautta kriitikot antavat halukkaille palautetta heidän teksteistään.
Arvostelupalvelun yhteydessä toimii Nuorten Kirjoittajien Klubi, joka kokoontuu säännöllisesti kirjailijavieraan...
