Englanninkielinen Wikipedia osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/Brassica_juncea kertoo, että se on tieteelliseltä nimeltään Brassica juncea. Suomenkielinen Wikipedia osoitteessa https://fi.wikipedia.org/wiki/Sareptansinappi kertoo, että kyseessä on sareptansinappi.
Tarpeitasi vastaavaa runohakukonetta ei löydy tällä hetkellä (Kuusankosken kirjastolla oli joskus tämäntapainen). Käännösrunoja voi etsiä Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämästä runotietokannasta Linkki maailman runouteen. Runohaku toimii alkusanoilla ja sisältää lähinnä antologioissa julkaistuja käännösrunoja. Sivut ovat osoitteessa http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/. Runohaun lisäksi sivusto sisältää osan Linkit, jossa esitellään melkoinen määrä muita runosivustoja ja hakemistoja.
Googlesta saattaa löytää hyvällä tuurilla etsimänsä, vaikka kokonaisia runoja ei tekijänoikeuksista johtuen saisi verkkoon ilman lupaa laittaakaan. Myös kirjastojen tietokannoista kannattaa kokeilla, jos muistaa runon alkusanat. Kaikkien runojen...
Wikipediasta löytyy hänestä aika paljon tietoa. Tässä linkki:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Florence_Foster_Jenkins Lisää löydät esim tästä linkistä: http://vanha.hum.utu.fi/historia/kh/Arkisto/tapahtumat/juhlakirja/
Googlaamalla löytyy paljon englanninkielisiä linkkejä hänestä.
Olemme käyneet läpi useita oopperaa käsittelevää kirjoja mutta niistä ei valitettavasti ole löytynyt tietoja hänestä. Myöskään Sibelius-Akatemian kirjastosta ei tekemäni haun mukaan löydy tietoja hänestä. Musiikkilehdistäkään ei löytynyt artikkeleita hänestä. Ilmeisesti hänen työnsä erikoislaatuisuuden vuoksi maininnat rajoittuvat lähinnä Internetiin. Hänen levynsä The Glory (????)of the human voice sisältyy kirjaston kokoelmiin, halutessasi voit tarkistaa sen...
HelMet-kirjastoalueen kirjastoautojen aikautaulut löydät HelMet-sivuilta www.helmet.fi. Alhaalla, keskellä keltaista aluetta on otsikko Kirjastojen aukioloajat. Kaupunginkirjaston nimeä napsauttamalla saat näkyviin kirjastojen aukioloajat. Kirjastoautojen pysäkkiaikataulu on alimmaisena listassa.
Jos etsit muiden kuntien kirjastoautojen aikatauluja, niin mene sivustolle www.kirjastot.fi ja siitä edelleen Kaikki kunnankirjastot - hae kirjastoa. Hakutoiminnolla voit näppärästi hakea pelkästään kirjastoautoja.
Sanat löytyvät Mikko Alatalo: Kaikki sitä tekevät mielellään!: kantri 2 -CD-levyn tekstilipukkeesta. Levyä ei valitettavasti löydy Turun kaupunginkirjaston kokoelmista, mutta kaukolainana sen saa tilattua myös tänne.
Ala-asteet ja yläasteet ovat vuosituhannen vaihteessa yhdistyneet hallinnollisesti samaksi kokonaisuudeksi, eli ala-asteista ja yläasteista ei enää puhuta. Alakoulu ja yläkoulu ovat epävirallisia (mutta hyvin paljon käytettyjä) nimityksiä peruskoulun luokille 1 - 6 ja 7 - 9.
Orkidea on samantyyppinen luontoaiheinen etunimi kuin esim. Orvokki. Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan orkidea on lainaa ruotsin sanasta orkidé, joka puolestaan juontuu ranskasta. Lainaus etymologisesta sanakirjasta: " Ranskan monikollinen orchidées on johdos, jonka perustana on kreikan kiveksiä merkitsevä sana órkhis. Nimitys viittaa orkideakasvien juurimukuloiden tyypilliseen muotoon." Suomen kielessä Orkidea-sana on tullut käyttöön 1900-luvun alkupuolella. Aikaisemmin puhuttiin kämmeköistä.
Graalin maljaan liittyy uskomus, jonka mukaan siitä nautittu juoma parantaa kaikki taudit ja haavat. Kreikkalaisesta mytologiasta löytyy runsaudensarvi, joka tuottaa loputtomasti ravintoa ja kuvataan usein kierteiseksi, kukkia ja hedelmiä pursuavaksi sarveksi. Vastaavalla tavalla toimii irlantilaisen tarinan Dagdan pata, josta ei koskaan lopu ruoka. Kalevalassa puolestaan kuvataan Sampo, joka jauhaa omistajalleen suolaa, jauhoja ja rahaa. Vanhoissa germaanisissa taruissa Odinilla on maaginen kultasormus Draupnir, joka tuottaa kahdeksan samanlaista sormusta joka päivä. Nuoruudenlähde, jonka vesi nuorentaa juojansa, esiintyy monissa eri myyteissä. Kulta-aika on ilmaus, joka viittaa antiikin historioitsijoilla ihmiskunnan historian...
Mustapään jäähyväiset 24.1.1951 kuolleelle puolisolleen sisältyvät vuonna 1952 Linnustaja-kokoelmassa julkaistuun runoon Muisto.
Katarina Eskola kirjoittaa Elsa Enäjärvi-Haavion ja Martti Haavion parielämäkerran päätösosassa Autius lehtipuissa (2003) seuraavasti: "Kun kaikki oli ohi, Martti - P. Mustapää julkaisi runon 'Muisto'. Linnustajassa (1952) ilmestynyt runo on monille tuttu. Se päättää myös tämän teoksen dokumenttiosan."
Väitöskirjatutkija on henkilö, joka tekee aktiivisesti väitöskirjaansa. Väitöskirjan kirjoittaminen on tutkijanuran ensimmäinen askel. Usein näkee käytettävän myös nimityksiä tohtorikoulutettava tai nuorempi tutkija. Tieteentekijöiden liiton mukaan nimikkeen tulisi olla joko väitöskirjatutkija tai nuorempi tutkija.
https://www.acatiimi.fi/6_2017/14.php
Seuraavassa Politiikasta-lehden artikkelissa avataan hyvin yliopiston tutkijahenkilökunnan nimikkeitä:
https://politiikasta.fi/keita-yliopiston-tutkimushenkilokuntaan-kuuluu-ja-mita-he-tekevat-tyokseen/
Yrjö Kivimiehen Näinkin voi sanoa : suomen kielen fraseologiaa (Tammi, 1964) määrittelee "maan hiljaiset" seuraavasti: vaatimattomat, itsestään meluapitämättömät ihmiset. Suomalainen fraasisanakirja (Otava, 1981) puhuu vaatimattomista ihmisistä, rauhanmiehistä, ja muistuttaa ilmauksen raamatullisesta alkuperästä: "Raamatussa viitataan niihin jotka 'miettivät petoksen sanoja maan hiljaisia vastaan'. (Ps. 35:20)."
Lankinen on Lanki- ja Lankila-nimien tavoin kehittynyt sekä saksalaisten että ruotsalaisten käyttämästä Lang tai Lange -nimestä. Se tulee saksan sanasta lang eli pitkä. Lankinen-nimestä on tietoja Karjalan kannakselta ja Laatokan luoteisrannalta jo 1500-luvulta lähtien.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Suomalaiset sukunimet (Weilin+Göös, 1993)
Tutustumisen arvoinen teos on Arvonimet Suomessa 1917-1985. Teoksesta löytyy yleistä tietoa arvonimistä, niiden historiasta, millä edellytyksillä myönnetään ja kenelle, miten haetaan.
Internetistä valtioneuvoston sivuilta http://www.vn.fi (tarkempi osoite: http://www.vn.fi/tpk/fin/instituutio/manninen_3.html) löytyy myös lyhyesti arvonimien hakemisesta.
Arvonimien hinnat (maksettavat leimaverot) löytyvät uusimmasta verolaista (Verolait 2000 > oma erillisjulkaisu Suomen laista).
Kohdat: Ve 404 Leimaverolaki 10§ ; Ve 405 VNp (=Valtioneuvoston päätös) leimaverolain soveltamisesta 4§. Verolait 2000-teosta voi kysyä kirjastosta.
Uusi suomalainen nimikirja (1988) kertoo, että Kolu on kehittynyt sukunimeksi talon- tai kylännimestä, joka taas pohjautuu johonkin luontonimeen. Kolu-nimien ydinaluetta ovat Satakunta ja Häme, missä tunnetaan sana kolu merkityksessä 'kivikko, louhikko'.
Parhaat ohjeet kirjallisuusesitelmän tekoon saa varmasti omalta opettajalta tai ohjaajalta, eri koulutusasteiden vaatimukset vaihtelevat suurestikin. Oletan tässä, että tarvitset neuvoja koulutyöhön yläasteella tai lukiossa.
Jos teet esitelmää yhdestä kirjailijasta, mainitsemasi kotipaikan ja syntymäajan kertomisesta voi varmasti aloittaa. Näiden tietojen lisäksi voi kertoa esim. kirjailijan elämäkertatietoja. Tärkein käsiteltävä asia lienee kuitenkin kirjailijan tuotanto; millaisia kirjoja hän on julkaissut ja kuinka ne on otettu vastaan.
Esitelmän loppuun on hyvä laittaa myös lähdeluettelo eli tietoa siitä, mistä esitetyt tiedot on saatu.
Lisää tietoa esitelmän teosta löytyy mm. äidinkielen oppikirjoista. Esim. Wsoy:n julkaiseman...
Valitettavasti en onnistunut löytämään pihakeinun piirustuksia verkosta. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista löytyy kuitenkin teoksia joista piirustukset/ohjeet löytyvät:
Tee itselle tai lahjaksi. 106 : Keinu / [tekijä:] Jani Johannes
More garden woodwork in a weekend / Richard Blizzard
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa HelMet-aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi .
Hakusanalla "pihakalusteet" löydät lisää aiheeseen liittyviä teoksia.
Kuunsirppi on keskeinen islamilainen symboli. Se muistuttaa kuukalenterista, jonka mukaan islamin uskonnollinen elämä on järjestetty. Muslimeille kapean sirpin näkyminen iltataivaalla on merkki kuukauden vaihtumisesta. Erityisen tärkeässä asemassa Kuu on Ramadanin, islamilaisen hijra-kalenterin yhdeksännen kuukauden alun merkkinä. Silloin alkaa kuukauden mittainen uskonnollinen paasto. Kuunsirppiä käytetään myös islamin leviämisen vertauskuvana. Islamin symbolia täydennettiin 1600-luvulla viisisakaraisella tähdellä. Sakaroiden on sanottu viittaavan islamin viiteen peruspilariin – uskontunnustus, rukous, paasto, almuvero ja pyhiinvaellus – mutta tämä on pelkkä vahvistamaton olettamus.
Sen paremmin kuunsirpin kuin tähdenkään...
