Finna-tietokannan mukaan Valmet 565 -traktorin käyttö- ja hoito-opasta (Gummerus 1965) löytyy ainoastaan yksi kappale auto- ja tieliikenteen valtakunnallisen vastuumuseon Mobilian kokoelmissa. Lainattavia kappaleita ei ole.Kirjaa näyttää olevan myynnissä tällä hetkellä ainakin täällä.Verkossa on käytettävissä tekninen raportti traktorimallin koekäytöstä vuodelta 1966.
Kansalliskirjaston historiallisesta sanomalehtiarkistosta löytyvät ennen 31.12.1939 Suomessa ilmestyneet lehdet kokonaisuudessaan. Hakua voi rajata muun muassa julkaisupaikan mukaan.Mainitsemanasi ajankohtana Porissa näyttäisivät ilmestyneen sanomalehdet Lounas, Satakunta ja Björneborgs Tidning. Numeroita voi selata täältä .Vaasassa puolestaan ilmestyivät tuona aikana Wasa Tidning, Vasabladet, Vaasan Lehti sekä Kansan Lehti. Numeroita voi selata täältä .Jos etsit tiettyä juttua tuolta ajanjaksolta, suosittelen hyödyntämään sanomalehtiarkiston sisältöähakua ja hakemaan esimerkiksi henkilön nimellä.
Joyce Heathin laulaman kappaleen "I Wouldn't Dream of It" sävelsi Gary Geld ja sanoitti Peter Udell. Nuottikuvaa sävellyksestä ei näytä olevan missään julkaisussa.Verkosta löytyy kappaleeseen soinnutusehdotelmia, esimerkiksi Chordifysta, Ultimate Guitarista ja tästä videosta.
Aikalaisarvosteluja Huovisen Lentsusta on lehtiin rajatun Finna-aineistohaun mukaan ainakin seuraavissa julkaisuissa:Kaleva 15.10.1987 (Matti Kuusi: Synkeän-hauska kirja suomalaisten räkätaudista)Kaltio : pohjoissuomalainen aikakauslehti 35 (1979) : 1, s. 37 (Paavo Leinonen)Suomen kuvalehti 62(1978) : 40, s. 40-42 (Eero Marttinen: Tässä maassa riittää rassaamista)Kanava 6 (1978) : 9, s. 568-569. (Leo Lindsten)Parnasso 29 (1979) : 3, s. 186-187. (Jarkko Laine: Kotimainen J'accuse)Näistä Turun pääkirjastossa saatavilla on vain Parnasson sidotut vuosikerrat. Jarkko Laineen arvio ainakin vaikuttaa positiiviselta, Laine kuvaa teosta pamfletinomaiseksi mutta myös hauskaksi, taiturillisesti kulkevaksi, pirulliseksi ja inhorealistiseksi....
Valitettavasti ei enää. Varaamossa kerrotaan Itäkeskuksen, Pasilan ja Vuosaaren digitointilaitteista, mutta ne käyvät VHS- ja C-kaseteille. Linkki Varaamoon.
Kuvaillun kaltaisia eläimiä ovat vaippaeläimiin lukeutuvat meritupet (luokka Ascidiacea). Kirjassaan The ancestor's tale Richard Dawkins on luonnehtinut sellaista "kallioon kiinnittyneeksi meriveden täyttämäksi pussiksi, jolla on suoli ja lisääntymiselimet" (“a bag filled with sea water, plus a gut and reproductive organs anchored to a rock").Meritupet eivät muistuta selkärankaisia vähimmässäkään määrin. Ne elävät pohjassa joko kallioon tai muihin eliöihin kiinnittyneinä ja niiden ruumista verhoaa paksu vaippa, jonka rakennusaine on lähellä kasvien solunseinien selluloosaa. Ruumiin yläpäässä on sisäänhengitysputki ja siulla uloshengitysputki. Päätä ei ole. Eläin pumppuaa vettä sisäänsä sisäänhengitysaukosta, minkä jälkeen vesi kulkee...
Tuntemattoman sotilaan luvussa 11 kerrotaan täydennysmies Hauhiasta, joka saapuu luutnantti Koskelan joukkueeseen. Kun Hauhia lähetetään yksin vartioon, luutnantti Viljo Koskela tarjoaa itseään tai Hietasta kaveriksi, mutta Hauhia vakuuttaa pärjäävänsä. Koskela muistuttaa vielä, ettei päätä saa nostaa.Kun Hauhia löytyy ammuttuna, alikersantti Rokka sanoo ”Voi tuo hiton nulikka minkä tek. Ja mie neljä tuntii hänel just sitä selitin.” Rokka oli perehdyttänyt Hauhiaa aiemmin.
Web-pages of the Helsinki City Transport (trams, busses, metro, ferries)
and the Finnish Railways (commuter trains) contain rather detailed data
on all aspects of commuter traffic pertinent to your topic.
Their web-addresses are respectively: http://hel.fi/HKL/english/ & http://vr.fi/e-index.htm/
Should you need more specific information, both homepages have e-mail addresses for further enquiries.
Kirjasto ei välttämättä hanki aivan kaikkia sarjakirjoja kokoelmiinsa. Vastaava jännityskirjasarja, jonka aiheina ovat mm. muodonvaihdokset ja paranormaalit ilmiöt, on esim. Katherine Applegaten Animorphs-sarja. Voisit kokeilla sitä.
Kaikki Helmet-kirjastojen kokoelmissa olevat Sidney Sheldonin kirjat kyllä löytyvät Helmet-haulla ( http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssidney%20sheldon__Ff%3Aface… ).
Jos niitä on aikaisemmin ollut enemmän esim. Helmet-kirjavaraston kokoelmassa, ne on syystä tai toisesta jouduttu poistamaan. On myös mahdollista, että ainakin osa niistä on lähetetty valtakunnalliseen Varastokirjastoon Kuopioon, josta ne on mahdollista pyytää kaukolainoiksi. Esimerkiksi mainitsemasi Morning, noon and night ja If tomorrow comes ovat saatavissa Varastokirjastosta. Tässä lista niistä Sheldonin englanninkielisistä teoksista, jotka löytyvät Melinda-tietokannasta:
http://finna.fi
Kaukopalvelun ohjeet ja tilauslomake löytyvät täältä:
http://www.helmet.fi/...
Listaa uusmaalaisita runoilijoista ei näytä netistä löytyvän. Kirjasampo-kirjallisuusverkkopalvelun avulla voit etsiä uusmaalaiset runoilijat kirjoittamalla hakulaatikkoon hakusanat "runoilijat Uusimaa". Hakutulos ei valitettavasti ole aakkos- tai aikajärjestyksessä.
http://www.kirjasampo.fi/fi#.WlxbGE32RoI
Kirjasammossa on myös listoja maakunnittain, mutta näissä listoissa ei ole erikseen kirjailijoita genren mukaan.
http://www.kirjasampo.fi/fi/maakunnat#.WlxdLE32RoI
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha%253AInstance_ID1242111013945#.WlxelE32RoI
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha%253AInstance_ID1242314771514#.WlxepE32RoI
Voisiko tämä viitata Ruusujen sotaan Englannissa 1400-luvulla?
Yorkin herttua, joka oli sijaishallitsijana Henrik VI:n mielisairauden aikana, olisi monen mielestä ollut parempi hallitsija, ja tavoitteli kruunua, eikä suostunut jättämään sijaishallitsijan tehtäviä. Seuranneessa Wakefieldin taistelussa Yorkin herttua kaatui, ja Lancasterit laittoivat hänen päänsä ja hänen niin ikään kaatuneen poikansa Edmundin pään seipään nokkaan Yorkin kaupungin muurille. Kun hänen eloon jääneet poikansa Edward, George, Richard kuulivat tästä, he lähtivät sotaan Lancastereita vastaan ja voittivat suuressa Towtonin taistelussa, ja Edwardista tuli kuningas Edvard IV?
Aiheesta on melko tuore Conn igguldenin romaanisarja Ruusujen sota: (The Wars of...
Karhu on suomalaisessa perinteessä saanut monenlaisia rooleja, joista osa on pelkoa tai kunnioitusta herättäviä, osa suojelevia. Kysyjän kuvaama "nallekarhu" liittyy jälkimmäiseen ja on lähinnä lasten perinnettä. Isosta ja oikeasti ihmiselle vaarallisesta pedosta on tehty pienikokoinen ja pehmeä, kankainen versio, johon on liitetty mukavia mielleyhtymiä. Tästä lasten pehmolelusta on sitten saatu kielikuva, jolla voidaan tarkoittaa pehmolelun lisäksi myös kilttiä, leppoisaa ihmistä, jota kenenkään ei tarvitse pelätä pehmonallea enempää.
En muista itse koskaan törmänneeni "nallekarhumaisuuden" käyttöön naispuolisten ihmisten kohdalla, mutta mitään periaatteellista estettä puhua "karhumuorimaisuudesta" samassa mielessä tuskin on. Tällaisissa...
Saamme tiedon siitä. Ylläpitoomme kerääntyy lista uusimmista kommenteista. Seuraamme sitä aktiivisesti. Jos saamme esimerkiksi lukijoilta vastauksen kysymykseen, johon emme ole löytäneet vastausta, lähetämme sen alkuperäiselle kysyjälle.
Hei!
Kannattaa tutustua ensin hakuteoksiin, joissa esitellään suomalaisia (nyky)kirjailijoita. Tässä linkki Pekka Tarkan kirjan Suomalaisia nykykirjailijoita tietoihin. Antti Tuurin teokset saat myös Keski-kirjastojen verkkokirjastosta (www.keskikirjastot.fi). Kirjoita hakukenttää Antti Tuuri ja rajaa tekijät Antti Tuuri. Teosten nimestä pääset teostietoihin. Tutustu asiasanoihin, niistä saat jo käsityksen millaisia sisältöjä Antti Tuurin kirjoittamissa kirjoissa on. Tässä linkki Tuurin Pohjanmaan teostietoihin. Jos tulet tekemään esitelmää kirjastoon, voit kysyä lähteitä ja neuvoa meiltä kirjastosta.
Google Scholarin avulla voi etsiä tieteellisiä julkaisuja. Suuren osan julkaisuista voi lukea verkosta. Artikkelit ovat...
Kysymykseen on vaikea vastata kattavasti, mutta yksi vahva selitys tyttöjen ja poikien erilaiseen kulttuuriin on olemassa. Sekä juutalaisten että muslimien uskonto edellyttää pikkupoikien ympärileikkausta eli se on vallitseva käytäntö monissa maissa. Poikien ympärileikkaus on yleistä muista kuin uskonnollisista syistä joissakin maailman maissa (esimerkiksi Yhdysvalloissa 75 % miehistä, tästä on hyvä luettelo Wikipedian artikkelissa). Myös lääketieteen asiantuntijat ovat erimielisiä siitä, onko toimenpide (a) harmiton, (b) haitallinen vai (c) hyödyllinen. Suomessakaan ei ole saatu asiassa aikaan lasta suojelevaa lainsäädäntöä, vaan oikeusistuimet ovat hyväksyneet ympärileikkauksen pojille.
Voimakkain kritiikki nousee nykyään siitä...
Perustiedot Pietarista lähtevän rautatieverkoston rakentamisesta 1800-luvulla löytyy suomeksi nopeimmin Wikipediasta. Tällä sivulla on koottu kattava lista eri Pietarista lähteviä ratoja koskevia sivuja: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Ven%C3%A4j%C3%A4n_rataverkko
Näillä yksittäisillä sivuilla (esimerkiksi täällä https://fi.wikipedia.org/wiki/Pietari%E2%80%93Varsova-rata) kerrotaan muun muassa milloin eri ratoja rakennettiin. Jos vain perustiedot kiinnostavat, kannattaa katsoa näitä. On myös vastaavia englanninkielisiä sivuja, joilla on enemmän tietoa ja parempia lähteitä.
Englanniksi löytyy myös tämä kattava katsaus: https://en.wikipedia.org/wiki/History_of_rail_transport_in_Russia
Kansalliskirjastossa on aihetta...
