Helsingin kaupunginkirjaston tietopalvelu vastasi huhtikuussa 2017 samaan kysymykseen näin:
"Kokemuksia ja ohjeita palavien nuolien valmistamiseen löytyy Kaarle Knuutinpojan jousiampujat ry:n keskustelupalstalta. Linkissä myös video, jossa tulinuolia valmistetaan. Lähteitä ja lisätietoja: https://primitiivijousi.fi/vanha_keskustelu/viewtopic.php?p=31880
https://www.youtube.com/watch?v=uL4vnolCwLI
Heikki Poroila
"Lilla Grönluvan" eller Pierre-Henri Camis "Le Petit Chaperon vert" finns med i bl.a Le bibliobus CE2, cycle3. Den korta berättelsen är alltså en av läseförslagen i den franska studieplanen för ca 8-åringar. Berättelsen bygger på ordlekar och kan därför vara rätt svår att förstå, och i all synnerhet svår att översätta. Någon svensk version av berättelsen har jag inte hittat.
På nätet finns däremot texten på franska (http://perso.inforoutes-ardeche.fr/ec-bsupb/instit/le_petit_Chaperon/texte_Cami.html) och på YouTube kan man titta på en scensatt version med franska barn i rollerna (https://www.youtube.com/watch?v=GW65bdoG87k).
Det finns flera ...
"Oikea savu" on " tavallisimmin orgaanisen aineen epätäydellisen palamisen yhteydessä syntyvä seos, aerosoli, jossa palamisessa syntyneisiin kaasuihin on hienojakoisesti sekoittunut erilaisia kiinteitä hiukkasia ja usein myös nestepisaroita.", kuten Wikipedia asian kauniisti ilmaisee. Savua syntyy siis vain palamisen yhteydessä eli kun jokin aine reagoi hapen kanssa. Kysyjä tarkoittanee tässä yhteydessä "tulella" näkyvää liekkiä. Sitä ei savun muodostuminen edellytä, vaan palavan aineen yhtyminen happeen voi tapahtua myös ilman näkyvää liekkiä. Tätä kutsutaan hehkupaloksi ja sitä voi tarkkailla esimerkiksi grillaamisen viime vaiheissa, kun kekäleet ovat punaisia ja savua nousee, mutta liekkejä ei enää näy.
On myös hyvä muistaa, että on...
Ainoat vastaani tulleet kuvat Jussi Ruohosta löytyvät Yrjö Halmeen kirjasta Seitsemännet olympialaiset kisat v. 1920 Antwerpenissä : erikoisesti suomalaisten osanottoa silmälläpitäen: sivulla 242 on pieni soikea kasvokuva ja sivulla 109 Saksassa otettu kuva Ruohosta hyppäämässä.
Gerontology Wiki -sivuston mukaan maailman vanhin ihminen joulukuusta 1999 marraskuuhun 2000 oli 8.11.1885 syntynyt englantilainen Eva Morris. Hänen "edeltäjänsä" maailman vanhimpana, amerikkalainen Sarah Knauss (s. 24.9.1880), kuoli 30.12.1999 vain 33 tuntia ennen vuosituhannen vaihdetta.
http://gerontology.wikia.com/wiki/Eva_Morris
Helsingin Sanomat uutisoi 1.9.1956 voimakkaasta syysmyrskystä ja sen aiheuttamista tuhoista Helsingissä ja sen ympäristössä. "Metsää kaatui, puhelinyhteyksiä meni poikki ja sähkövirran jakelu katkesi monin paikoin".
Koko uutisen pääsee lukemaan pääkaupunkiseudulla vaikkapa kaupunginkirjastojen koneilla Aikakone-palvelussa osoitteessa www.hs.fi/aikakone. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttöön löytyvät Helmet.fi -sivustolta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet
Kyseessä on Ester Karilaan runo Kukon opetuksia, joka alkaa riveillä "Isä Musti murheissaan kysyy: "Mikä hätä?". Runo on luettavissa esimerkiksi teoksista Kansakoulun lukukirja. 1 (toimittaneet K. A. Horma, Hilda Huntuvuori, E. A. Saarimaa, WSOY, 1927) ja Ester Karilas - Veli Kalima: Pientä ja suurta väkeä : lasten satukirja (WSOY, 1923).
Lastenkirjainstituutti http://lastenkirjainstituutti.fi/
Saku Niilo-Rämän ja Petri P. Pentikäisen kesäkuussa 2019 ilmestynyttä kirjaa on toistaiseksi vain muutamassa Suomen kirjastossa.
Voitte tehdä teoksesta kaukolainapyynnön lähikirjastoonne.
https://www.jarvenpaa.fi/--Kaukopalvelu--/sivu.tmpl?sivu_id=469
Voitte myös tehdä hankintaehdotuksen omalle kirjastollenne.
https://www.jarvenpaa.fi/jarvenpaa/--Lomakkeet--/lomake/show.tmpl?id=16;sivu_id=5838
https://haukivuori.fi/kyyvesi-kirja/
https://finna.fi/Record/lumme.3010544
Kirjasampo kertoo, että Matti Lilja oli suomalainen kirjailija, joka syntyi 1903 Tampereella ja kuoli Helsingissä 1956. Hän ehti julkaista 14 romaania ja yhden satukirjan. Matti Lilja kirjoitti sekä aikuisille että lapsille. Matti Lilja oli Suomen kirjailijaliiton jäsen ja vuonna 1953 hänet valittiin jäseneksi liiton kirjalliseen toimikuntaan.
Kirjasampo https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175929956445
Esimerkiksi nämä tietokirjat liittyvät maantieteeseen:
Hohm Franziska, Hönicke Thomas & Manfred Reckziegel (toim.): Atlas: maantiede
Kiljunen, Kimmo: Maailman maat: liput ja historia
Pikkarainen, Maria (toim.): Namibia: elämää kuivuuden keskellä
Maailma tänään -sarja, johon kuuluvissa osissa käsitellään muun muassa Yhdysvaltoja, Kreikkaa, Keski-Afrikkaa ja Pohjoismaita. Sarja on julkaistu 1990-luvulla.
Lisäksi monissa matkaoppaissa kerrotaan kunkin matkakohteen historiasta ja kulttuurista.
Voisit kokeilla etsintää ainakin seuraavista kotimaisista aineistolähteistä:
Elektra https://elektra.helsinki.fi/
Doria https://www.doria.fi/
Theseus https://www.theseus.fi/
Doriasta löytyvät esimerkiksi,
Pekkala, Sari, Economic Impacts of Immigration: A Survey, 2005 Teksti löytyy verkosta, https://www.hbs.edu/faculty/Publication%20Files/09-013_15702a45-fbc3-44d7-be52-477123ee58d0.pdf
Sarvimäki, Matti, Maahanmuuton taloustiede, (Kansantaloudellinen aikakauskirja – 106. vsk . – 3/2010) https://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/kak32010/kak32010sarvimaki.pdf
Molempien tutkijoiden nimellä kannattaa etsiä tuoreempaakin materiaalia.
Valtion tieteellisen...
Tässä joitakin kollegan kokoamia suosittuja kirjasarjoja. Osaa lukevat joukon pienimmät, ja osaa kouluikäiset. Kirjoja saa lainaan kirjastoista.
- Ryhmä Hau
- Frozen
- Neropatin päiväkirja / Jeff Kinney
- Lasse-Maijan etsivätoimisto / Martin Widmark
- Tatu ja Patu / Aino Havukainen ja Sami Toivonen
- Risto Räppääjä / Sinikka Nopola, Tiina Nopola
- Lukupalat
- Ystäväni Maisa / Lucy Cousins
- Puppe / Eric Hill
Runon nimi on Suvi-ilta ja sen on kirjoittanut Väinö Mäkelä. Runo löytyy ainakin teoksesta "Minäkin lausun : lasten ja nuorten lausuntaohjelmistoa" (WSOY, 1949). Kirjaa on Helmet-kirjavaraston kokoelmissa: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1065558 . Tekijänoikeussyistä runoa ei voi julkaista tässä vastauksessa.
Helmet-kirjastojen kokoelmiessa on islanniksi käännettyä suomalaista runoutta vain muutama nide. Edith Södergranin Landet som icke är -teos on luettavissa islanniksi (Landiđ sem ekki er til, 1992) samoin Hannu Mäkelän runouden valikoima Árin sýna enga miskunn (1993).
Claes Anderssonin runoutta ei ole käännetty islanniksi. Märta Tikkaselta on käännetty islanniksi Århundradets kärlekssaga, mutta islanninnosta (Ástarsaga aldarinnar, 1981) ei ole lainattavissa Helmet-kirjastoissa. Kirja kuuluu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kokoelmiin. SKS:n kirjastosta löytyy myös Bo Carpelanin, Lars Huldenin runoutta islanniksi. Teoksessa Veraldir (1993) on Solveig von Schoulzin, Gösta Ågernin ja Sirkka Turkan runojen...
Etsitty karhukirja lienee Lennart Hellsingin Lentävä kurpitsa (Weilin+Göös, 1976). Se on tarina Pikkukarhusta ja Isostakarhusta, jotka löytämästään siemenestä kasvattavat ihmeellisen kurpitsan ja muuttavat asumaan siihen. Tuulen mukana kurpitsa luisuu mereen ja siitä tulee karhuille suuri huvipursi. Kun kesän jälkeen sää alkaa kylmetä, karhut alkavat lämmittää kurpitsa-asumustaan ja lämmin ilma saa sen kohoamaan kuin ilmapallo. Pikkukarhun henkilökohtaiset tavarat (sateenvarjo, lapio, saappaat, onki, kirves) ovat hopeisia, Isokarhun kultaisia.
Tuollaista suomalaisperäistä etunimeä ei oikein taida olla. Suomesta Väestörekisteri etunimihaussa löytyy kyllä nimi Sarpa, joita on esiintynyt alle 30 vuosien 1920-1979, http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1. Etunimihakua voi käyttää täällä http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 ja suomalaisia nimipäiviä voi hakea täällä https://almanakka.helsinki.fi/fi/nimipaivat/nimipaivahaku.html. Tavallisia etunimiä, jotka vähän suomalaistamalla voisivat äänteellisesti kuulostaa tuollaisilta voisivat ehkä olla Arja tai Sari.
Kysymyksessä siteeratun tekstin laatija on Aaro Löf, "henkisen valmennuksen pioneeri ja @hidasta elämää -sivuston kirjoittaja". Vuonna 2019 Löfiltä ilmestyi itsensä löytämistä käsittelevä kirja Rohkea elämä : 7 askelta todelliseen muutokseen.
https://hidastaelamaa.fi/2015/10/enta-jos-antaisit-itsesi-olla/#47737fa3
Artikkeleissa, jotka olit jo lukenut, olikin paljon hyviä vinkkejä siihen, mitä nyt voi tehdä kotona. Tässä on vielä joitakin:
Podcastit. Näitä löytyy paljon ilmaiseksi eri kanavista ja eri aihepiireistä.
Kirjastojen e-kirjat, e-äänikirjat ja muu e-aineisto
Voi aloittaa uuden harrastuksen tai opetella uuden taidon
Vaikka museot ovat nyt kiinni, niihin voi lähteä ääniopastuskierrokselle: http://www.turku.fi/tapahtuma/ke-03182020-0000-aaniopastukset-turun-museoissa
Taideteoksia voi katsella verkossa: https://ateneum.fi/taideteokset-verkossa/
Voi kirjoittaa kirjeen.
Virtuaalikierrosten kautta pääsee moniin eri kohteisiin omalta sohvalta:
Moniin museoihin, muun muassa Sinebrychoffin taidemuseoon, pääsee virtuaalikierrokselle....
