30-luvun lama-aikaa käsitellään ainakin seuraavissa romaaneissa :
Hämäläinen, Helvi : Katuojan vettä
Joenpelto, Eeva : Lohja-sarja
Jotuni, Maria : Huojuva talo
Linna, Väinö : Täällä Pohjantähden alla 3
Pekkanen, Toivo : Isänmaan ranta
Päätalo, Kalle : Koillismaa, Kunnan jauhot
Waltari, Mika : Palava nuoruus
Viita, Lauri : Moreeni
Alfred Hitchcock ei itse ole toiminut kirjailijana; lähinnä hän on antanut nimensä käyttöön erilaisiin kokoelmiin. Suomen kansallisbibliografia Fennicasta löytyy suomeksi julkaistut teokset, joissa Hitchcock mainitaan tekijänä https://finna.fi . Valitse pudotusvalikosta hakutyypiksi tekijä ja hakusanaksi Hitchcock Alfred.
Kokoelmista voisi mainita mm. Hitchcock esittää, koonnut Alfred Hitchcock, Tammi 1964; Hirttäjän tusina, Tammi 1964 sekä Mestarin tusina, Viihdeviikarit 1987. Nämä kaikki ovat kertomuskokoelmia, jotka sisältävät eri kirjoittajien tarinoita.
Otavan Oppimisen Palveluista vastattiin, että Otavalla oli aikoinaan alakoulun opettajille tarkoitettu Otso-klubi, yläkoulun opettajille Into-klubi ja lukion opettajille Lumo-klubi. Klubit korvattiin noin viisi vuotta sitten nykyisellä Otavan opepalvelulla, joka on peruskoulun ja lukion opettajille tarkoitettu palvelu.Otso-karhua käytettiin aikanaan paljonkin luetteloissa, lehtimainonnassa ym. mainosmateriaaleissa.
Tällaiseen kysymykseen on erilaisia vastauksia siitä riippuen, mistä näkökulmasta asiaa katsotaan. Yleensä tällaisiin isoihin historiallisiin mullistuksiin ei ole yhtä selkeää syytä, vaan joudutaan spekuloimaan joukolla todennäköisiä selityksiä ja syitä. Kysymyksessä mainittu palkan pysyminen ennallaan ponnisteluista huolimatta ei välttämättä ole ollut selitysten keskiössä, vaikka lienee psykologisesti selvää, että osa ihmisistä laiskistuu, jos ponnisteluilla ei ole yhteyttä palkkaan tai muuhun palautteeseen. Itse en usko, että sosiaistisissa maissa olisi systemaattisesti maksettu vakiopalkkaa, todennäköisesti kannustimiakin on käytetty, mutta ei välttämättä samassa mittakaavassa kuin kapitalistisissa maissa, joissa eripalkkaisuus on ollut...
Tiettyä ihmismaksimia on vaikea antaa. 300 kansalaisjärjestön kattojärjestö Fingon sivuilla toimittaja Elina Venesmäki kirjoittaa väestön kasvusta ja maapallon kestokyvystä. Hänen kokoamansa tiedon mukaan kulutus on väestönkasvua suurempi ongelma. Myös ihmisten kasvava elinikä vaikuttaa asiaan, samoin kuin se, kuinka kulutettavat asia tuotetaan. Elintason kohotessa myös kuluttamisen tapa muuttuu.
https://www.fingo.fi/ajankohtaista/uutiset/vaesto-kasvaa-miten-kestaa-maailm
Tieoa ylikulutuksesta myös esim. WWF:n sivuilta:
https://wwf.fi/uhat/ylikulutus/
Tätä Maija Gellinin väitöskirjaa ei löydy ainakaan vielä sen paremmin Kansalliskirjaston kuin Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta, joten sitä ei ole vielä ehditty virallisesti julkaista. Kun väitös on ollut elokuussa, tämä ei ole sinänsä yllättävää. Vain ottamalla suoraan yhteyttä tekijään voisi sen ehkä nopeasti saada, muuten täytyy vaan toivoa virallista julkaisemista.
Heikki Poroila
Valitettavasti emme tunnistaneet runoasi. Kovin toisenlainen teksti, mutta silti erilaisuudesta ja sen arvostamisesta kertovat runo on Outi Palinin runo Emil ei oppinut lukemaan. Runo kuuluu ainakin kokoelmaan Runo puhuu lapsesta. Toimittanut Terttu Tupala. Kirjapaja, 1984
Kolmessa ensimmäisessä teoksessa kerrotaan sekä Mika Waltarista että Sinuhe egyptiläisestä. Loput ovat Mika Waltarin muistelmia tai elämäkertoja hänestä. Kaikki ovat saatavissa Kymenlaakson kirjastoista.
Taltuta klassikko! / Maria Laakso ; kuvittanut Johanna Rojola.
Mika Waltari, valloittaja / Haavikko, Ritva.
Kirjailijan ääni / Waltari, Mika.
Kirjailijan muistelmia / Waltari Mika.
Mika Waltari: muukalainen maailmassa / Lindstedt Risto ; Vahtokari Reijo.
Mika Waltari: mielikuvituksen jättiläinen / Haavikki, Ritva.
Unohdettu Waltari / Nummelin, Juri.
Monenlaisia kirjoja voi nykyään lukea kuvauksina ilmestymisaikansa yhteiskunnallisista oloista. Linnan, Canthin ja Sillanpään lisäksi esimerkiksi Aleksis Kiven (Seitsemän veljestä), Juhani Ahon (Rautatie, Papin tytär), Arvid Järnefeltin (Isänmaa, Veneh’ojalaiset), Maila Talvion (Pimeänpirtin hävitys), Ilmari Kiannon (Punainen viiva, Ryysyrannan Jooseppi), Joel Lehtosen (Putkinotko), Pentti Haanpään (Noitaympyrä, Kenttä ja kasarmi), Lauri Viidan (Moreeni), Veijo Meren (Manillaköysi), Hannu Salaman (Juhannustanssit) ja Timo K. Mukan (Maa on syntinen laulu) teoksia voi pitää aikalaiskuvauksina.
Lisää kirjailijoita ja teoksia löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
Kai Laitinen: Suomen kirjallisuuden historia
Varpio & Huhtala (toim.):...
Syitä lopettaa vaikka jokin pitkäaikainen harrastus on varmasti melkein yhtä paljon kuin lopettajiakin, tässä muutamia: ajan puute, elämäntilanteen muutos, taloudelliset syyt, väsyminen, vanheneminen, sairastuminen. Mitään listausta syistä emme onnistuneet löytämään.
Helmet-kirjastojen verkossa ei voi enää lukea Kansallisbiografiaa ja sen myötä Suomen talouselämän vaikuttajat -tietokantaa. Tietokannan käyttöoikeus päättyi tämän vuoden alusta. Alla olevasta linkistä löytyy ajantasainen tieto käytössä olevista tietokannoista:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat
Järvenpään kirjasto ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajakirjastoihin, kuten eivät muutkaan Kirkes-kirjastot. Järvenpään kirjaston sivuilta löytyy tieto, että yhteystiedot voi päivittää verkkokirjastossa tai kirjaston asiakaspalvelussa. Verkkokirjastossa päivitys edellyttää, että korttiisi on liitetty pin-koodi.
https://www.jarvenpaa.fi/index.tmpl?sivu_id=36;
Piia Holstikko pohtii tutkielmassaan Suomennettavien kirjojen valintamenettelyt kustantajan ja suomentajan
näkökulmista tarkasteltuna (2013), miten suomennettava kirjallisuus valitaan. Kustantajat päättävät, mitä kirjoja käännetään suomeksi. Englannin kielestä käännetään ylivoimaisesti eniten. Holstikon mukaan julkaisupäätöksissä suositaan ennen muuta bestsellereitä. Jotkut suomalaisista kustannustoimittajista keskittyvät julkaisupäätöksissään taloudellisiin tavoitteisiin, mutta suurin osa toivoisi voivansa tuottaa aiempaa monipuolisempaa ja laadukkaampaa suomennoskirjallisuutta.
Kirjasto voi itse asiassa olla joidenkin pienkustantamojen toiminnan edellytys ja tukea julkaistujen kirjojen moninaisuutta. Holstikko korostaa, että...
Tarkentaisitko, mitä haluat kysyä? Lilith on babylonialaisessa ja juutalaisessa mytologiassa esiintyvä demoni. Alkuun pääsee Wikipedia-artikkelilla:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lilith
Ydinvoimalan käytöstäpoiston kustannuksiin vaikuttaa mm. laitoksen koko. Iiro Lalu on käsitellyt asiaa laajasti diplomityössään "Ydinvoimalaitosten käytöstäpoiston kustannukset" (2020), linkki: https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/160776/Diplomity%C3%B6%20Iiro%20Lalu.pdf?sequence=1&isAllowed=y
En osaa sanoa, koska en lähde sitä laskemaan. Jos haluat tutkia aihetta tarkemmin, voit tutustua esimerkiksi seuraaviin kirjoihin. Niistä on varmasti apua, kun selvität tuota laskutoimitusta.
Tekijä Pitkä matematiikka -kirjasarja
Tarmo Hautajärvi, Jukka Ottelin, Leena Wallin-Jaakkola: Abi pitkä matematiikka
Sampsa Kurvinen, Jukka Ottelin, Teemu Santavuori: Huippu Kertaus
Juuri-kirjasarja
