Leonid Vlasovin kirjoissa kerrotaan pitkään ja laveasti Mannerheimin perhe-elämästä, vaimo Anastasia Arapovasta, heidän avioliittonsa vaiheista, erosta ja sen jälkeisestä ajastakin. Vuosilukujen suhteen Vlasov ei ole tarkka ja molemmissa kirjoissa teksti on maalailevaa ja tulkitsevaa. Eron jälkeen Anastasia sulki tilinsä venäläisissä pankeissa ja siirsi rahansa Pariisiin. Hän asui ensin tyttäriensä kanssa Ranskan Rivieralla, sitten Pariisissa, josta osti huoneiston. Virallinen ero tuli voimaan vasta 1919. Vlasovin mukaan entiset puolisot lähenivät toisiaan uudelleen vuonna 1935, kertomatta kuitenkaan yksityiskohtia. 31.12.1936 Anastasia kuoli "vaikeaan sairauteen". Hänet haudattiin Sainte-Geneviève-de-Bois'n venäläiselle hautausmaalle....
Kirjastossa ei ole mahdollista arvioida vanhojen kirjojen hintoja. Kirjan kunto vaikuttaa luonnollisesti paljon.Kirjastoista löytyy Vanhan kirjallisuuden hintaopas, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=vanhan+kirjallisuuden+hintaopas&type=AllFields. Oppaita on useita painoksia, uusimpia ehkä kannattaa tutkia, mutta paremmin saat tietoa teoksesi arvosta ottamalla yhteyttä antikvariaattiin. Esimerkiksi verkosta löytyy Antikvaari.fi, jonka sivulla on lueteltu antikvariaatteja, https://www.antikvaari.fi/kauppiaat.
Rikostoimittaja Rami Mäkisen Journalistin artikkelissa kerrotaan, että nykyiset nimien julkaisukäytännöt ovat pitkän kehityksen tulos. Rikosuutisten nimensuoja oli olematon 1970-luvulle asti. Nimi pantiin lehteen, jos siltä tuntui, ja poliisikin kertoi epäiltyjen tietoja lehtimiehille. Nimensuoja tuli Journalistin ohjeisiin vasta vuonna 1976. Syynä oli Lex Hymy, joka kriminalisoi yksityisyyden loukkaukset ja rajoitti nimien julkaisua mediassa. Tuolloisten ohjeiden mukaan epäiltyjen tai tuomittujen nimiä ei ollut syytä julkaista, ellei ”huomattava yleinen etu sitä vaadi”. Soveltaminen oli kuitenkin kirjavaa jopa samassa tiedotusvälineessä. Yleisesti nimikynnys oli alempi kuin nykyään. Nykyisin selviönä pidetty kahden vuoden raja...
Vakke ja Mimmi -nimistä kirjaa ei löytynyt tietokannoista. Ainoa lähellä oleva on Robert Dalletin Vakke ja leikit, mutta siitäkään ei löytynyt tietoa, onko siinä Mimmi-nimistä kissaa. Finnan kuvailutiedoissa on tieto, että kirjassa esiintyy kuitenkin koira.Finna.fi: Vakke ja leikit https://finna.fi/Record/vaari.2438787?sid=5045265493
Hei!Helmetin esinehaun perusteella Malmin kirjastosta löytyy miniDV digitaalinen videokasettinauhuri jota voit käyttää kirjastossa. Tässä tarkemmat tiedot: MiniDV digitaalinen videokasettinauhuri kirjastokäyttöön [Esine] | Helmet-kirjastot | helmet.fi
Ahkerasti ajan lehdissä ilmoitelleen "T:ri Väntin" Turun kunnankirjurikurssin kesto on ilmoituksista päätellen ollut muutamia viikkoja: esimerkiksi vuoden 1938 jälkipuoliskolla uusia kursseja ilmoitettiin alkavaksi noin kuuden viikon välein (28.7., 12.9., 24.10. ja 5.12.). Väntti oli kurssin ainoa opettaja.
Pitkin 30-lukua lehdissä julkaistiin "tohtori Väntin" koulutusta kritisoivia ja sen tarkoituksen kyseenalaistavia kirjoituksia. Maalaiskuntien liiton näkemyksen mukaan "johtaja" Väntillä ei ollut pätevyyttä antaa kunnallisalan koulutusta. Liitto ilmoitti omana näkemyksenään, "etteivät Väntin kurssit vastaa sitä tarkoitusta, mihin niillä yritetään pyrkiä, eikä niin ollen voida myöskään Väntin kurssin käyneille myöntää minkäänlaista...
Kikherne ranskalaisten ohjeita kannattaa jatkossa etsiä myös nimellä Panisset. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan blogissa Sofia on jakanut niiden valmistamisen suomenkielisen ohjeen. Samalla ohjeella saa kuulemma myös hyviä vege-pihvejä, joissa vain kypsennystapa vaihtuu. https://blogs.helsinki.fi/hyy-ymp/tag/ranskalaiset/
Kapteeni Ällistys voisi olla väännös nimestä Kapteeni Ihme tai vaihtoehtoinen suomennos sen englanninkieliselle alkuperäismuodolle Captain Marvel. Captain Marvel on suomenkielisissä yhteyksissä esiintynyt myös nimellä Kapteeni Marvel. Maaron ja Urja ovat molemmat sarjakuvasankarien suomenkielisiä nimiä: Maaron lienee lukijoille tutumpi Taika-Jiminä, Urja taas tunnetaan paremmin Mustanaamiona.
Lähde:
Heikki Kaukoranta & Jukka Kemppinen, Sarjakuvat
Onpa mielenkiintoinen kysymys. Yritin tutkia asiaa Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta, mutten löytänyt vastausta.
Varmaan asiaa kannattaisi kysyä suoraan Kotuksesta. Kielitoimiston kyselylomake on auki vain joka toinen viikko, mutta onneksi nyt on aika kysyä. Kielineuvonnan kysymyslomake löytyy aukeavan sivun alalaidasta.
Löytämieni tietojen mukaan ”Farkut” ei ole arabialainen sukunimi.
Perinteiseen arabialaiseen henkilön nimeen kuuluu monta osaa: kutsumanimi, etunimi, etunimi, isännimi ja ns. nisba, joka on asuinpaikkaa tai alkuperää kuvaava adjektiivi. Sukunimet ovat nykyään yleisiä ja pakollisia miltei kaikissa arabimaissa. Egyptissä sukunimen rekisteröiminen ei kuitenkaan ole pakollista ja nimi koostuu etunimestä, isännimestä ja isoisän nimestä. Lapset saavat aina isänsä sukunimen ja kaikissa islamilaisissa maissa Turkkia lukuunottamatta nainen säilyttää oman sukunimensä naimisiin mennessään.
Sukunumi on yleensä adjektiivi ja kuvaa joko asuinpaikka tai alkuperää. Nimessä on aina artikkeli al- ja se päättyy vokaaliin 'i' esim. al-Bukhari (bukharilainen...
Kirjastojen kokoelmista löytyy ainoastaan yksi Hamarin sukua käsittelevä sukututkimuskirja, ja se sisältää tietokannan mukaan tiedot Kainuun alueen Hamareista. Myöskään Ylivieskan kirjaston kotiseutukokoelmasivulle kootussa listauksessa ei ole mainittu Hamarien sukukirjaa.
Ylivieskan kirjaston sivuilta löytyy suosituslista paikallishistoriaa käsittelevästä kirjallisuudesta. Voit kysyä lisää suosituksia Ylivieskan kirjastosta.
Linkit
Tarkkinen Tauno & Kalle Hamarin sukuseura: Hamarin suku sekä tuokioita ja kertomuksia elämän varrelta (1999)
Ylivieskan kirjasto: kyläkirjoja
Voit hyvin käyttää Helmet-kirjastojen palveluja, vaikka asutkin nyt toisella paikkakunnalla. Kirjaston asiakkuus ei edellytä samalla paikkakunnalla asumista.
Helmet-kortilla ja siihen liitetyllä voit käyttää esimerkiksi e-aineistoja.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto
Valitettavasti en löytänyt vastausta kysymykseesi. Korvasienet kasvavat lähinnä pohjoisella havumetsäalueella. Niitä syödään nykyisin lähinnä Suomessa ja Venäjällä. Korvasienten kuten muidenkin sienten käyttö alkoi Suomessa luultavasti 1800-luvulla. Korvasieniä syötiin aiemmin myös Ruotsissa, mutta 1990-luvulta lähtien korvasieni on siellä laskettu myrkkysieniin ja sen keittämistä pyydetään välttämään. Ainakin 1800-luvulta alkaen on tiedetty, että tuore korvasieni on myrkyllinen. 1800-luvulta Ruotsista tunnetaan tapauksia, joissa korvasienten syönti on johtanut kuolemaan, minkä jälkeen keittämistä alettiin suosia. Sienten käsittely tunnettiin tuolloin ainakin Venäjällä. koska korvasieniä poimittiin Karjalastakin ainakin jo 1860-...
Alkka on etenkin Lapissa ja Petsamossa käytetty vanha ruokin (Alca torda) nimitys (Kaisa Häkkinen, Linnun nimi). Swanin alkkakuningas on todennäköisesti ruokkien heimoon kuulunut siivetönruokki (alun perin Alca impennis, nykyisin Pinguinus impennis), pohjoisten merialueiden rannoilla elänyt suurikokoinen (75–90 cm) lentokyvytön merilintu. Tämän sukupuuttoon kuolleen lajin viimeiset yksilöt tavattiin 1800-luvun puolivälin paikkeilla.
siivetönruokki - Pinguinus impennis | Yleiskuvaus | Suomen Lajitietokeskus
Kyseessä oleva sangen elegantti megaohmimittari on valmistettu Englannissa patentoidusti 1940-50-luvulla. Meggeriksi kutsuttu eristysvastusampeerimittari mahdollisti helpon tavan määrittää johtimien, generaattoreiden ja moottorin käämien eristyksen kunnon. Megaohmimittari mittaa erittäin korkeita resistanssiarvoja lähettämällä korkeajännitesignaalin testattavaan kohteeseen.
Kuvahaulla samainen tuote löytyy ruotsalaisen Rautatiemuseon kokoelmista.
Emme voi antaa arviota tuotteen arvosta. Pikaisella haulla netin huutokaupoista näyttäisi siltä, ettei suurta rahallista arvoa ole, mutta toki keräilymielessä aikakautensa tyylikäs esimerkki. Materiaalitkin kauniit ja ehjinä säilyneet.
Lähde: Megohmmeter...
En löytänyt Elina Välke Liljamaasta muita kirjallisia lähteitä kuin Kuka on kukin -teoksen tiedot Lauri Välkkeen yhteydestä (ja myös tyttären puolison Kaarlo Heikinheimon yhteydestä). Niissä kerrotaan Liljamaan olleen piirustuksen opettaja, Välkkeen puoliso vuodesta 1929 sekä että hänen vanhempansa olivat Efraim Liljamaa ja Helena Engberg ja lapsensa Liisa s.1930 ja Eeva s.1931. Digi.kansalliskirjasto.fi:ssä löytyy mainintoja taitelija Lauri Välkkeestä, Elina Liljamaa vain isän, tehtailija Liljamaan, kuolinilmoituksesta.
Elina Välkkeen nimi mainitaan useammassa Viipurin taiteilijaseura näyttelyesitteessä, joten Viipurin taiteilijaseurasta voisi tiedustella, onko heillä matrikkelia, lehtileikkeitä tai arkistoja heidän...
Poliisikomisario Martin Beckin lähimpiä työtovereita ovat Lennart Kollberg, Gunvald Larsson, Einar Rönn ja Fredrik Melander. Kukin heistä on persoonaltaan erilainen tiimin täydentäen toinen toistaan. Rauhallisen Melanderin muisti on ilmiömäinen ja Rönn hiljainen työmyyrä, Kollbergin kanssa Beck käy usein hedelmällisiä keskusteluita.
Aivan ensimmäisessä romaanissa "Roseanna" rikospaikalla ensimmäisenä ovat Kollberg ja Melander.
Ehkäpä lukijamme voivat tarkemmin valaista, ketä henkilöitä tuo kysyjän kuvaus parhaiten vastaisi?
Sipoon kirkkona tunnetun rakennuksen purkamisen mahdollistanut asemakaavan muutos hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 19.6.1974 äänin 53-15.
Helsingin Sanomat 20.6.1974.
Purkutyöt aloitettiin toukokuussa 1978. (HS 27.5.1978) Valokuvassa 27.06.1978 työmaa näytti tältä: https://www.finna.fi/Record/hkm.CEF01EB5-1D84-45BD-9C63-83F00020D442?si… (Helsingin kaupunginmuseo, kuvaaja Johnny Korkman)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sipoon_kirkko_(Helsinki)
Heimolan talon kohtaloa on tutkinut Hanna Marjoranta tutkielmassaan seikkaperäisesti: https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/56b7d5ce-563f-4ea1…
Talon suojelusta keskusteltiin kaupunginvaltuuston lisäksi myös eduskunnassa keväällä 1969. Purkaminen aloitettiin 4.5.1969....
