'Surprised by Joy' on vuonna 1815 Wordsworthin kirjoittama 14-säkeinen sonetti. Etenkin ensimmäinen säe ”Surprised by joy – impatient as the wind” on suosittu ja usein käytetty lainaus. Runon suomennosta emme onnistuneet löytämään. Wordworthin runoja on suomennettu runsaasti, ja etenkin kääntäjä Aale Tynni on suomentanut niitä kymmenittäin. Kattavin kokoelma hänen runoistaan on Runoja (Wordsworth, William, et al. Runoja. 1949.) ja joitain yksittäisiä runoja löytyy antologiateoksistakin, kuten Järvikoulun runotar (Tapionlinna, Tellervo. Järvikoulun Runotar: Dorothy Wordsworth Ja Hänen Vaikutuksensa William Wordsworthiin Ja S. T. Coleridgeen. WSOY, 1946.)
Tarkoitat ilmeisesti nimitystä class president tai class representative. Hän on koulun tai korkeakoulun luokan opiskelijajohtaja. Hän mm. toimii oppilaskunnassa jäsenenä ja ajaa oman luokkansa tai ryhmän asioita. LisätietoaCollins dictionary: https://www.collinsdictionary.com/dictionary/english/class-presidentWikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Class_president
Leonid Vlasovin kirjoissa kerrotaan pitkään ja laveasti Mannerheimin perhe-elämästä, vaimo Anastasia Arapovasta, heidän avioliittonsa vaiheista, erosta ja sen jälkeisestä ajastakin. Vuosilukujen suhteen Vlasov ei ole tarkka ja molemmissa kirjoissa teksti on maalailevaa ja tulkitsevaa. Eron jälkeen Anastasia sulki tilinsä venäläisissä pankeissa ja siirsi rahansa Pariisiin. Hän asui ensin tyttäriensä kanssa Ranskan Rivieralla, sitten Pariisissa, josta osti huoneiston. Virallinen ero tuli voimaan vasta 1919. Vlasovin mukaan entiset puolisot lähenivät toisiaan uudelleen vuonna 1935, kertomatta kuitenkaan yksityiskohtia. 31.12.1936 Anastasia kuoli "vaikeaan sairauteen". Hänet haudattiin Sainte-Geneviève-de-Bois'n venäläiselle hautausmaalle....
Kirjastossa ei ole mahdollista arvioida vanhojen kirjojen hintoja. Kirjan kunto vaikuttaa luonnollisesti paljon.Kirjastoista löytyy Vanhan kirjallisuuden hintaopas, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=vanhan+kirjallisuuden+hintaopas&type=AllFields. Oppaita on useita painoksia, uusimpia ehkä kannattaa tutkia, mutta paremmin saat tietoa teoksesi arvosta ottamalla yhteyttä antikvariaattiin. Esimerkiksi verkosta löytyy Antikvaari.fi, jonka sivulla on lueteltu antikvariaatteja, https://www.antikvaari.fi/kauppiaat.
Rikostoimittaja Rami Mäkisen Journalistin artikkelissa kerrotaan, että nykyiset nimien julkaisukäytännöt ovat pitkän kehityksen tulos. Rikosuutisten nimensuoja oli olematon 1970-luvulle asti. Nimi pantiin lehteen, jos siltä tuntui, ja poliisikin kertoi epäiltyjen tietoja lehtimiehille. Nimensuoja tuli Journalistin ohjeisiin vasta vuonna 1976. Syynä oli Lex Hymy, joka kriminalisoi yksityisyyden loukkaukset ja rajoitti nimien julkaisua mediassa. Tuolloisten ohjeiden mukaan epäiltyjen tai tuomittujen nimiä ei ollut syytä julkaista, ellei ”huomattava yleinen etu sitä vaadi”. Soveltaminen oli kuitenkin kirjavaa jopa samassa tiedotusvälineessä. Yleisesti nimikynnys oli alempi kuin nykyään. Nykyisin selviönä pidetty kahden vuoden raja...
Laulun ja puheen välimailla olevalle esitystavalle on useampia nimiä, riippuen puheen sävelkorkeuden vaihtelusta ja esityksen kontekstista. Juice Leskisen tavallista puhetta muistuttava Dance allegro lienee lähinnä 'spoken word' -termin alle kuuluvaa musiikkia. Spoken word on puhe-esitys, joka sisältää kirjallisia ja teatraalisia elementtejä, ja sitä voidaan esittää musiikkitaustalla tai ilman.Räppäys on myös puhetta, mutta muodoltaan huomattavasti rytmisempää ja musiikkigenre on täysin eri. Länsimaisessa taidemusiikissa on termi puhelaulu, joka on kuitenkin ehkä lähempänä laulua kuin normaali puheääni. Myöskään oopperan tai uskonnollisen musiikin termi resitatiivi ei oikein sovellu tähän tapaukseen.https://fi.wikipedia.org/wiki/...
Vakke ja Mimmi -nimistä kirjaa ei löytynyt tietokannoista. Ainoa lähellä oleva on Robert Dalletin Vakke ja leikit, mutta siitäkään ei löytynyt tietoa, onko siinä Mimmi-nimistä kissaa. Finnan kuvailutiedoissa on tieto, että kirjassa esiintyy kuitenkin koira.Finna.fi: Vakke ja leikit https://finna.fi/Record/vaari.2438787?sid=5045265493
En ole asiantuntija lainopillisissa asioissa, joten kommentoin asiaa vain yleisellä tasolla löytämieni lähteiden perusteella. Yleisesti ottaen julkisella paikalla kuvaaminen on sallittua, koska se lukeutuu sananvapauden piiriin. Myös yksityishenkilön kuvaaminen ja tästä otetun kuvan julkaiseminen on lähtökohtaisesti sallittua eikä lupaa tarvita. Toki luvan kysyminen on hyvien tapojen mukaista. Kuva ei myöskään saa aiheuttaa kuvatulle henkilölle kärsimystä, haittaa tai muuta harmia. Sen sijaan kuvaaminen ilman lupaa ei ole sallittua kotirauhan turvaamissa paikoissa, kuten asunnossa, sen pihalla tai muilla yksityiseksi luokiteltavilla alueilla.Rannalla kuvaamista käsitellään esimerkiksi tässä MTV Uutisten jutussa: Saako rannalla kuvata...
Hei!Helmetin esinehaun perusteella Malmin kirjastosta löytyy miniDV digitaalinen videokasettinauhuri jota voit käyttää kirjastossa. Tässä tarkemmat tiedot: MiniDV digitaalinen videokasettinauhuri kirjastokäyttöön [Esine] | Helmet-kirjastot | helmet.fi
Ahkerasti ajan lehdissä ilmoitelleen "T:ri Väntin" Turun kunnankirjurikurssin kesto on ilmoituksista päätellen ollut muutamia viikkoja: esimerkiksi vuoden 1938 jälkipuoliskolla uusia kursseja ilmoitettiin alkavaksi noin kuuden viikon välein (28.7., 12.9., 24.10. ja 5.12.). Väntti oli kurssin ainoa opettaja.
Pitkin 30-lukua lehdissä julkaistiin "tohtori Väntin" koulutusta kritisoivia ja sen tarkoituksen kyseenalaistavia kirjoituksia. Maalaiskuntien liiton näkemyksen mukaan "johtaja" Väntillä ei ollut pätevyyttä antaa kunnallisalan koulutusta. Liitto ilmoitti omana näkemyksenään, "etteivät Väntin kurssit vastaa sitä tarkoitusta, mihin niillä yritetään pyrkiä, eikä niin ollen voida myöskään Väntin kurssin käyneille myöntää minkäänlaista...
Kikherne ranskalaisten ohjeita kannattaa jatkossa etsiä myös nimellä Panisset. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan blogissa Sofia on jakanut niiden valmistamisen suomenkielisen ohjeen. Samalla ohjeella saa kuulemma myös hyviä vege-pihvejä, joissa vain kypsennystapa vaihtuu. https://blogs.helsinki.fi/hyy-ymp/tag/ranskalaiset/
Kapteeni Ällistys voisi olla väännös nimestä Kapteeni Ihme tai vaihtoehtoinen suomennos sen englanninkieliselle alkuperäismuodolle Captain Marvel. Captain Marvel on suomenkielisissä yhteyksissä esiintynyt myös nimellä Kapteeni Marvel. Maaron ja Urja ovat molemmat sarjakuvasankarien suomenkielisiä nimiä: Maaron lienee lukijoille tutumpi Taika-Jiminä, Urja taas tunnetaan paremmin Mustanaamiona.
Lähde:
Heikki Kaukoranta & Jukka Kemppinen, Sarjakuvat
Onpa mielenkiintoinen kysymys. Yritin tutkia asiaa Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta, mutten löytänyt vastausta.
Varmaan asiaa kannattaisi kysyä suoraan Kotuksesta. Kielitoimiston kyselylomake on auki vain joka toinen viikko, mutta onneksi nyt on aika kysyä. Kielineuvonnan kysymyslomake löytyy aukeavan sivun alalaidasta.
Löytämieni tietojen mukaan ”Farkut” ei ole arabialainen sukunimi.
Perinteiseen arabialaiseen henkilön nimeen kuuluu monta osaa: kutsumanimi, etunimi, etunimi, isännimi ja ns. nisba, joka on asuinpaikkaa tai alkuperää kuvaava adjektiivi. Sukunimet ovat nykyään yleisiä ja pakollisia miltei kaikissa arabimaissa. Egyptissä sukunimen rekisteröiminen ei kuitenkaan ole pakollista ja nimi koostuu etunimestä, isännimestä ja isoisän nimestä. Lapset saavat aina isänsä sukunimen ja kaikissa islamilaisissa maissa Turkkia lukuunottamatta nainen säilyttää oman sukunimensä naimisiin mennessään.
Sukunumi on yleensä adjektiivi ja kuvaa joko asuinpaikka tai alkuperää. Nimessä on aina artikkeli al- ja se päättyy vokaaliin 'i' esim. al-Bukhari (bukharilainen...
Kirjastojen kokoelmista löytyy ainoastaan yksi Hamarin sukua käsittelevä sukututkimuskirja, ja se sisältää tietokannan mukaan tiedot Kainuun alueen Hamareista. Myöskään Ylivieskan kirjaston kotiseutukokoelmasivulle kootussa listauksessa ei ole mainittu Hamarien sukukirjaa.
Ylivieskan kirjaston sivuilta löytyy suosituslista paikallishistoriaa käsittelevästä kirjallisuudesta. Voit kysyä lisää suosituksia Ylivieskan kirjastosta.
Linkit
Tarkkinen Tauno & Kalle Hamarin sukuseura: Hamarin suku sekä tuokioita ja kertomuksia elämän varrelta (1999)
Ylivieskan kirjasto: kyläkirjoja
Voit hyvin käyttää Helmet-kirjastojen palveluja, vaikka asutkin nyt toisella paikkakunnalla. Kirjaston asiakkuus ei edellytä samalla paikkakunnalla asumista.
Helmet-kortilla ja siihen liitetyllä voit käyttää esimerkiksi e-aineistoja.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto
Petra Saarniston artikkelissa Hirvonen, Härkönen, Kokko ja moni muu (Kielikello 3/2021 https://www.kielikello.fi/-/hirvonen-h%C3%A4rk%C3%B6nen-kokko-ja-moni-m…) sanotaan näin:
"Sukunimistössämme on myös kaksiosaisia eläimen nimityksen sisältäviä nimiä, kuten Haukijärvi ja Lohilahti. Ne pohjautuvat ‑la-loppuisten nimien tapaan yleensä talonnimiin tai muihin paikannimiin."
Digi- ja väestöviraston Nimipalvelusta voit tarkistaa sukunimen lukumäärän (https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/)
Sukunimi.info -sivulla (https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/index.html) voit saada lisätietoja nimestä. Sivulla ei kuitenkaan ole merkattu lähteitä tiedolle. Jokaisen sukunimen kohdalla löytyy kuitenkin melko kattava linkkikokoelma, jotka...
Valitettavasti en löytänyt vastausta kysymykseesi. Korvasienet kasvavat lähinnä pohjoisella havumetsäalueella. Niitä syödään nykyisin lähinnä Suomessa ja Venäjällä. Korvasienten kuten muidenkin sienten käyttö alkoi Suomessa luultavasti 1800-luvulla. Korvasieniä syötiin aiemmin myös Ruotsissa, mutta 1990-luvulta lähtien korvasieni on siellä laskettu myrkkysieniin ja sen keittämistä pyydetään välttämään. Ainakin 1800-luvulta alkaen on tiedetty, että tuore korvasieni on myrkyllinen. 1800-luvulta Ruotsista tunnetaan tapauksia, joissa korvasienten syönti on johtanut kuolemaan, minkä jälkeen keittämistä alettiin suosia. Sienten käsittely tunnettiin tuolloin ainakin Venäjällä. koska korvasieniä poimittiin Karjalastakin ainakin jo 1860-...
Brittiläinen Oxford English Dictionary julkaisee nettisivuillaan vuoden sanan (2004 lähtien):
https://languages.oup.com/word-of-the-year/
Yleisradio on joinakin vuosina valinnut yleisöäänestyksellä vuoden sanoja. Vuonna 2010 se oli Wikileaks, vuonna 2013 pöhinä ja vuonna 2014 Putin-juusto. Tiedossa ei ole, järjestetäänkö äänestys joka vuosi. Lisätietoja voisi kysyä Ylen asiakaspalvelusta:
Palaute (yle.fi)
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on julkaissut kuukauden sanan vuodesta 2011 lähtien:
https://www.kotus.fi/nyt/kuukauden_sana
Lisäksi vuonna 2021 Me Naiset -lehti järjesti suomen kielen kauneimmasta sanasta lukijaäänestyksen, jonka mukaan se oli äiti; sama vastaus oli saatu Turun Kirjamessuilla vuonna...
