EMI Finlandin julkaisemia Kaikkien aikojen Sibelius-levytykset -äänitallenteita (2009) on vain kaksi osaa. Tallenteiden sisältöjä voit tarkastella alla olevista linkeistä Suomen kansallisbibliografia Fennicaan.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5025567
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5025568
Peda.net-kouluverkossa on tietoa ravinnon valkuaisaineista eli proteiineista ja myös typen kiertokulun merkityksestä niihin:
https://peda.net/forssa/perusopetus/kuhala/oppiaineet2/kemia/oppikirjat…
Valitettavasti kaikki orapihlajat kukkivat, koska se on kasvin lisääntymistapa. Orapihlajia on kuitenkin monia eri lajeja ja osa niistä on vähemmän tuoksuvia. https://laji.fi/taxon/MX.38925/images
Myös orapihlajan säännöllinen leikkaus saattaa estää kukinnan joko kokonaan tai ainakin vähentää sitä. Orapihlaja tekee kukkia edellisen vuoden versoihin. https://pihallaauringontahtiin.com/puuvartisten-kasvien-leikkaaminen/
https://www.etlehti.fi/artikkeli/vapaa-aika/piha-puutarha/nain-leikkaat-orapihlaja-aidasta-kauniin
Kannattaa kysyä lisää neuvoja puutarhamyymälöistä.
Heikki Asunnan runo Rautasormus sisältyy runokokoelmaan Leirinuotio : isänmaallisia runoja (1934). Runo on luettavissa myös teoksesta Heikki Asunta: Valitut runot (1948).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
On hyvin todennäköstä, että tämä runonpätkä ei ole Kantelettaresta. Kävimme läpi suomenkielisen Kantelettaren osoitteessa http://www.gutenberg.org/etext/7078 ja ruotsinkielisen käännöksen Visor och ballader ur Kanteletar översatta av Marita Lindquist, Ole Torvalds, Thomas Warburton. Schildt 1989. Valitettavasti on mahdonton sanoa mistä tämä runo / loru löytyisi.
Hakuteoksia ei löytynyt, mutta muutama käyttökelpoinen www-sivu.
Suomalaista musiikkia kannattaa etsiä www.yle.fi/aanilevysto tai www.laulut.fi
www.allmusic.com ja siellä advaced search eli tarkennettu haku voi olla myös kayttökelpoinen
Helsingin kaupungin Henkilöstökeskuksen mukaan kesätyöpaikoista on velvollinen ilmoittamaan se virasto, johon on hakenut töihin. Kaikille tulee ilmoittaa, mutta se saattaa kestää jonkin aikaa, koska hakijoita kaupungille on ollut kaikkiaan noin 24.000 ja työpaikkoja 733.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa tätä kirjaa ei ole, mutta Aalto-yliopiston Rakennuskirjastosta Espoon Otaniemestä löytyy kirjasta 2., 3. ja 4. painos (Lähde: kirjastojen yhteistietokanta Melinda):
http://finna.fi
Alla vinkkejä hankalaa persoonallisuutta käsittelevistä kirjoista:
Sandy Hotchkiss: Miksi aina sinä? : narsismin seitsemän syntiä (2014)
Liisa Keltikangas-Järvinen: Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot (2010)
Markku Salo:Narsisti : parisuhteessa, työpaikalla, naapurina, oikeussalissa (2011)
Lisälukemista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Snarsismi__Ff%3Afacetcollect…
Kuntoluokitus määrää kolikon arvon, eli kuinka kulunut se on. Samoin kolikon materiaali. Kirjastosta voi lainata ja katsella erilaisia vanhoja kolikkoja käsitteleviä oppaita, joissa on arviohintatiedot eri kuntoisille ja eri materiaaleista tehdyistä kolikoista. (Esim. kirjan mukaan 1 markan kolikon arvo vaihtelee jopa 2-22 euron välillä)
Numismatiikan erikoisliikkeet antavat tarkempia arvioita kolikoista.
Suomen Numismaatikkoliitto ry, jonka kotisivu on: http://www.numismaatikko.fi/ auttaa myös alan harrastajia. Sivulla on tietoa ja keskusteluryhmä ym. Myös museovirastolta voi saada apua rahan arvon määritykseen.
Juuri tuollaista näytelmää en saanut jäljitettyä, mutta voisikohan kyseessä olla Aimo Vuorisen kirjoittama, Sakari Jurkan esittämä monologinäytelmä "Veteraani" (lähetetty 11.4.1993, Yle TV2), jossa mies pohtii elämänsä kulkua muistellen muun muassa sotaa ja sotatoveriaan Raatikaista?
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Elonet-tietokannasta voi selailla elokuvia ja tv-tuotantoja, joissa Sakari Jurkka on esiintynyt
(http://www.elonet.fi/fi/henkilo/117528). Lista ei kuitenkaan ole täysin kattava.
Sekä Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta että kirjastojen yhteistietokannasta Melindasta löytyy Flannery O'Connorilta vain yksi suomennettu teos, novellikokoelma Palava kehä, jonka novellit on valikoitu alkuteoksesta The complete stories. Melkoisen varmasti voi siis sanoa, että teosta The violent bear it away ei ole suomennettu.
En tiedä, mistä kiikastaa. Pitäisi kyllä toimia, kun asiakkaalla on helmet-kortti. Kannattaa kysyä asiaa oheisista sähköpostiosoitteista, valinta riippuu siitä, millä ohjelmalla luette Ellibs: tuki@ellibs.com tai käytä Ellibs-kirjaston Anna palautetta -lomaketta.
OverDrive: helmet.overdrive.tuki@hel.fi. Sieltä löytyy tällaisiin ongelmiin asiantuntemus.
Osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm
voit hakea maakuntakirjastojen aineistoa. Kirjoita asiasanaksi kantele ja valitse lajiksi video tai cdlevy. Osoitteesta
http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp
pääset yksittäisten kaupungin- ja kunnankirjastojen sivuille. Listasta ilmenee onko kyseisen kijaston aineistotietokanta käytettävissä.
En löytänyt tämän aikoinaan varsin suositun laulun sanoja internetistä, mutta ainakin ne sisältyvät monena painoksena julkaistuun mieskuorolaulukokoelmaan Perusmerkkilauluja (Suomen Mieskuoroliitto, uusin painos 2013). Se löytynee ainakin isommista kirjastoista.
Tämä Joseph Hartman Stuntzin laulusta Heldengesang in Walhalla tehty suomennos ("Kaikukohon laulu maamme", Eeli Kivinen) on julkaistu myös monissa laulukirjoista, joita myös voi tiedustella kirjastoista. Laitan tähän luetteloa uudemmista kokoelmista, joissa se ainakin on:
Kansanopiston laulukirja : Nuottipainos (Otava 1947)
Kouun laulukirja (WSOY 1961)
Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta (Tammi 2008)
Laulumatti (WSOY 2004)
Heikki Poroila
Useimmat Wikipedia-artikkelit, myös romaniankielinen, antavat syntymävuodeksi 1916, vain suomen- ja venäjänkieliset artikkelit tarjoavat vuotta 1919. Tuo vuosi näyttää olevan peräisin Encyclopedia Britannicasta. Itse luottaisin eniten romanialaisiin lähteisiin, jotka näyttävät antavat vain vuoden 1916. Toisaalta Ceaușescun hautakivessä näyttää olevan vuosiluku 1919, vaikka tuon kuvan tarjoava verkkosivu (Find a grave) tekstissä käyttää vuotta 1916. Jos asia on tärkeä, kannattaa kääntyä Romanian suurlähetystön puoleen.
Heikki Poroila
Kolmen nyt jo aikuisen tyttären isänä sanoisin, että kaikki Mauri Kunnaksen kirjat sopivat mainiosti lukutaitoisille seitsenvuotiaille. Itse asiassa niitä voivat lukutaidottomatkin vallan hyvin katsella suurella mielihyvällä, koska kuvia on paljon ja ne ovat täynnä kekseliäitä ja opettavaisia yksityiskohtia. Koirien Kalevalassahan (1992) Kunnas on tehnyt omia muunnelmiaan Akseli Gallén-Kallelan tutuista maalauksista, joten kirja soveltuu mainiosti myös kuvataiteen historian opiskeluun. Kunnaksen kirjoissa on paljon toimintaa, mutta ei väkivaltaa vaan huumoria. Olen myös aika varma siitä, että jos koululaiset jollain saa kiinnostumaan Aleksis Kivestä, niin Seitsemän koiraveljestä (2002) on ehdoton suosikki.
Heikki Poroila
Helmetin omista asiakastiedoista ei näe peruttuja varauksia. Ainoastaan lainaushistoria on nähtävissä, mikäli asiakas on itse ottanut toiminnon käyttöön.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Hei!
Kannattaa tutustua ensin hakuteoksiin, joissa esitellään suomalaisia (nyky)kirjailijoita. Tässä linkki Pekka Tarkan kirjan Suomalaisia nykykirjailijoita tietoihin. Antti Tuurin teokset saat myös Keski-kirjastojen verkkokirjastosta (www.keskikirjastot.fi). Kirjoita hakukenttää Antti Tuuri ja rajaa tekijät Antti Tuuri. Teosten nimestä pääset teostietoihin. Tutustu asiasanoihin, niistä saat jo käsityksen millaisia sisältöjä Antti Tuurin kirjoittamissa kirjoissa on. Tässä linkki Tuurin Pohjanmaan teostietoihin. Jos tulet tekemään esitelmää kirjastoon, voit kysyä lähteitä ja neuvoa meiltä kirjastosta.
Google Scholarin avulla voi etsiä tieteellisiä julkaisuja. Suuren osan julkaisuista voi lukea verkosta. Artikkelit ovat...