Rakennetaan sauna (Bygga bastu) on Johan Bargumin kirjoittama näytelmä vuodelta 1971. Sitä esitettiin Lilla Teaternissa sekä suomeksi että ruotsiksi 1970-luvun alussa. MTV:n Aitiopaikka teki siitä tv-näytelmäversion, joka esitettiin televisiossa 30.4.1973.
Tämän näytelmän uusintatoiveet kannattaa osoittaa MTV3:lle.
Lähestulkoon autio, vain muutaman ihmisen asuttama pohjoissuomalainen kylä saa ajattelemaan Hanna Haurun romaania Utopia eli erään kylän tarina (Like, 2008). Maahanmuuttajaa siitä ei tosin löydy – sen sijaan kylän ulkopuolisesta maailmasta muistuttaa tarinan tytön uniin ilmaantuva salaperäinen poro.
Utopia eli erään kylän tarina | Kirjasampo
Koiramäen talvi -kirjan alussa on hyvin myöhäinen syksy, Koiramäen talossa -kirjassa edetään elonkorjuuseen ja viljan puimiseen ja Koiramäen kesän lopussa on hiukan syksystä.
Hei!
Mahdollisuus työskennellä osa-aikaisena on työpaikkakohtaista. Osa-aikaisena saattaa päästä työskentelemään erilaisissa hankkeissa tai projekteissa. Kannattaa tutkia työpaikkailmoituksia esimerkiksi Kirjastot.fi -sivulla. Joihinkin kuntiin saatetaan hakea osa-aikaista työntekijää.
Yksityishenkilön velkajärjestely tarjoaa mahdollisuuden yrittää hoitaa velkojaan silloin, kun muut keino velkojen hoitamiseksi on jo käytetty. Velkajärjestelystä päättää käräjäoikeus. Velkajärjestelyyn hakemisesta ja sen yksityiskohdista voi kysyä oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonnasta. Helsingin velkaneuvojalle voi soittaa tai häneen voi olla sähköisesti yhteydessä. Yhteydenoton yhteydessä voit sopia myös tapaamisesta.
Voit kysyä velkaantumisesta ja velkojen hoidosta ja velkajärjestelyistä myös Talousneuvolasta. Helsingin kaupungin sosiaaliviraston järjestämä Talousneuvola toimii Keskustakirjasto Oodissa joka keskiviikko klo 15-17.
Sipoon kirkkona tunnetun rakennuksen purkamisen mahdollistanut asemakaavan muutos hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 19.6.1974 äänin 53-15.
Helsingin Sanomat 20.6.1974.
Purkutyöt aloitettiin toukokuussa 1978. (HS 27.5.1978) Valokuvassa 27.06.1978 työmaa näytti tältä: https://www.finna.fi/Record/hkm.CEF01EB5-1D84-45BD-9C63-83F00020D442?si… (Helsingin kaupunginmuseo, kuvaaja Johnny Korkman)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sipoon_kirkko_(Helsinki)
Heimolan talon kohtaloa on tutkinut Hanna Marjoranta tutkielmassaan seikkaperäisesti: https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/56b7d5ce-563f-4ea1…
Talon suojelusta keskusteltiin kaupunginvaltuuston lisäksi myös eduskunnassa keväällä 1969. Purkaminen aloitettiin 4.5.1969....
Tässä joitakin mahdollisia kirjoja:
Paul Kalanithin kirja Henkäys on ilmaa vain (suomeksi Bazaar, 2016) on syöpälääkärin muistelmateos. Syöpälääkärin elämä sai uuden käänteen, kun hänessä itsessään todettiin keuhkosyöpä. Kirja ilmestyi Paul Kalanithin kuoleman jälkeen, hänen vaimonsa työsti sen valmiiksi.
Jyrki Kasvin kirja Kolme elämää (Docendo, 2022). Pelijournatisti, tutkija ja poliitikko Jyrki Kasvi sairasti syöpää monta vuotta. Viimeisinä vuosinaan hän kirjoitti elämäkertaansa, joka julkaistiin hänen kuolemansa jälkeen. Kirjan viimeisissä luvuissa on kuvauksia taudin etenemisestä ja hoidosta.
Reko ja Tiina Lundanin yhdessä kirjoittama kirja Viikkoja, kuukausia (WSOY, 2006) kertoo Reko Lundanin sairastamasta syövästä...
Lars Myttingin trilogian kaksi osaa, Søsterklokkene ja Hekneveven, on lainattavissa vain Helsingissä Pohjoismaisen kulttuuripisteen kirjastossa. Trilogian kolmatta osaa ei näytä olevan myöskään muualla Suomessa yleisissä kirjastoissa tai tiedekirjastoissa, joten se pitäisi tilata kaukolainaan esimerkiksi Norjasta.
Kaukolaina Helsingin kaupunginkirjastossa maksaa neljä euroa lainalta.
Helmet-kirjastoissa saattaa olla joitakin alkukielisiä pohjoismaisia teoksia. Löydät ne parhaiten Helmet-haulla etsimällä teoksen nimellä.
Voit tarkistaa Finna-fi-hakupalvelulla, onko etsimääsi teosta saatavana jossain muualla Suomessa.
https://www.nordiskkulturkontakt.org/fi/kirjasto/
https://finna.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi...
Voisiko kyseessä olla Ann-Luise Bertellin Botnia-trilogia? Sarjaan kuuluvat teokset Ikävän jälkeen, Oma maa ja Ikuinen kaipuu.
Mai Tolosen Meiltä on aina lähdetty -romaanissa käsitellään pohjalaisten muuttoa Karjalaan, mutta se ei kuulu sarjaan.
Hei!
Riihimäen kirjastossa varatut kirjat löytyvä sisääntuloaulasta. Ovesta tullessasi näet vasemmalla oven Alasaliin, ja sen oven vierestä alkaa aulan puolella hyllykkö, jossa varatut kirjat ovat noutonumeron mukaisessa järjestyksessä. Noutonumerosi näkyy saamassasi saapumisilmoituksessa. Varatun teoksen voi lainata alakerrassa olevilla lainausautomaateilla, tai toisen kerroksen palvelupisteellä, silloin kun kirjastossa on palveluaika. Kirjastoon pääsee myös omatoimiajalla (aamulla 7-9, illalla 19-21) kirjastokortin ja PIN-koodin avulla. Kortinlukija löytyy vasemman ulko-oven karmista ja se avaa hetkellisesti lukituksen, jolloin oven voi avata sähköoven painikkeella. Omatoimiajalla pääsee vain kirjaston alakertaan, jolloin lainaus...
BBC:n televisiolupamaksu on tällä hetkellä 159 puntaa vuodessa. Vuonna 2024 summaan on tulossa 10,50 punnan korotus eli maksu on nousemassa 169,50 puntaan.
Lisää tietoa BBC:n verkkosivuilta:
https://www.bbc.com/aboutthebbc/governance/licencefee
https://www.bbc.com/news/explainers-51376255
Ilman laajempaa kontekstia on vaikea sanoa, mihin kyseinen lause viittaa, mutta molotoffi lienee tuttavallinen, puhekielinen viittaus Molotovin koktailiin. Molotovin koktailiksi (tai coctailiksi) kutsuttiin polttopulloa, jota suomalaiset käyttivät talvisodassa panssaritorjunta-aseena. Samantyyppisiä räjähteitä käytettiin myös Espanjan sisällissodassa.
Toisaalta molotoffi saattaa olla viittaus myös Neuvosto-armeijan pudottamiin rypälepommehin, joita kutsuttiin Molotovin leipäkoreiksi. Lempinimensä nämä aseet saivat Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotovilta, joka väitti radiopuheessa neuvostokoneiden pudottaneet Suomen maaperälle väin ruoka-apua.
Lähteet:
Sotaveteraanit.fi
Wikipedia...
Kyllä, kirjan jokaisella julkaisumuodolla (painettu kirja, audiovisuaalinen tai elektroninen tallenne) on oma ISBN. Löydät lisätietoa ISBN-tunnuksesta Kansalliskirjaston sivulta.
Kirjastolla ei valitettavasti ole mahdollisuutta sellaiseen palveluun, että ilmoittaisimme asiakkaille, kun jokin lainassa oleva esine palautuu lainattavaksi. Asian voi itse tarkistaa helmet-tietokannasta tai soittaa kirjastoon, kirjaston sähköpostia kirjasto.tapiola@espoo.fi pyrimme myös lukemaan päivittäin. Juuri tällä hetkellä pistosaha on lainattavissa Tapiolan kirjastosta.
Et eritellyt kysymyksessäsi tarkemmin, tarkoitatko niin sanottuja Suuria nälkävuosia Suomessa 1866-1868 vai 1600-luvun nälänhätää Suomessa? Vai kenties jossakin muualla? Esimerkiksi Irlannissa oli kuuluisa suuri nälänhätä (Great Famine tai Great Hunger) vuosina 1845-1852?Historioitsija Mirkka Lappalainen on kirjoittanut Suomen 1600-luvun nälänhädästä teoksen nimeltä Jumalan vihan ruoska: suuri nälänhätä Suomessa 1695-1697 (Siltala, 2017). Lappalainen on kertonut Ylen haastattelussa, että 1600-luvun nälänhätä johti joissakin tapauksissa jopa äärimmäisiin tekoihin kuten kannibalismiin, mutta tämä oli äärimmäisen harvinaista, muutamia dokumentoituja tapauksia löytyy. Haastattelun voit lukea täältä: https://yle.fi/a/3-6256629Myös Artemis...
Sotapäiväkirjojen kaltaisia aineistoja kannattaa kysyä Kansallisarkistosta. Chat-neuvonta (ma-to 13-16) voisi olla vaivaton ja nopea tapa päästä alkuun.Kansallisarkiston digitaalisissa aineistossa on mm. yli 20 miljoonaa sivua digitoituja sanomalehtiä. Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa löytyy mikrofilmattuina lukuisien lehtien vuosikertoja.
"Uudesta aamunkoista" on julkaistu sovitus, jossa on melodia, sanat ja soinnut, kokoelmassa Suurimmat hitit sanoin ja sävelin (F-Kustannus 2018). Kirjaa on saatavilla Keski-kirjastojen kokoelmista.Oletettavasti sama sovitus löytyy myös kokoelmasta Pop tänään vol. 5 (F-Kustannus 2016) sekä kappaleen tekijän Juha Tapion Laulukirjan toisesta painoksesta (Kosmos 2016).
Kyseessä on Johann Wolfgang von Goethen runo Vaeltajan yölaulu II (Wandrers Nachtlied II), tässä Ilari Edelmannin suomentamana. Edelmannin suomennosta ei ole julkaistu tekstinä, mutta se on kuultavissa äänitteiltä, esimerkiksi Samuli Edelmannin levyltä Vaiheet. 2.https://finna.fi/Record/heili.33dea390-1eae-41e5-b431-c9533386abc2?sid=5142807764https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka.5424100#componentpartshttp://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=051d5b98-319c-43be-89a3-7087281a9f0b&culture=svRunon on suomentanut myös Otto Manninen. Mannisen suomennosmukaelman runosta voi lukea esimerkiksi hänen teoksestaan Virrantyven (1925). Alla olevasta linkistä aukeaa Kansalliskirjaston digitoima Virrantyven. ...