Kyseessä saattavat olla pesänsä kuningattaren perässä hylänneet ampiaiset. Loppusyksystä ampiaiset tulevat kiukkuisemmiksi ja puolustavat pesän sijaan vain itseään. Rypäs voi olla myös kuningatar ja liuta innokkaita koiraita paritteluhommissa. Yle uutiset 17.9.2013 ja Rentokil.fi
Tämä on kuitenkin vain arvailua. Asiaa voisi kysäistä asiantuntijoilta. "Lähetä kysymyksesi osoitteeseen: luonto.ilta@yle.fi tai soita suoraan lähetykseen 0203 17600." Luontoilta 2022
Kyseessä lienee Eric Linklaterin saturomaani Kuussa tuulee (suom. 1947, uusi painos 1980). Kansikuva ja juonikuvaus Risingshadow-sivustolla: https://www.risingshadow.fi/library/book/2512-kuussa-tuulee.
Kyllä, kirjastot ottavat vastaan kirjalahjoituksia tarpeen mukaan. Voit tiedustella asiaa lähikirjastostasi. Jos lahjoitettuja kirjoja ei oteta kirjaston kokelmaan, ne ohjataan eteenpäin, esim. kierrätyskärryyn, josta muut asiakkaat voivat poimia teoksia itselleen. Huom! Keskustakirjasto Oodi ei ota vastaan aineistolahjoituksia.
Kirjastoja, joissa on kirjakierrätyspiste, voit etsiä Helmet.fi-sivulta kohdasta Kirjastot ja palvelut. Kirjoita hakulaatikkoon kirjakierrätyspiste ja paina enter.
Helmet.fi/Kirjastot_ja_palvelut. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Aihe on varsin vaikea, koska yksimielisyyttä ei oikein ole edes siitä, mitä terminologiaa tulisi käyttää, tai mitä jokin sana tarkoittaa, eikä virallinen termistö pakosti vastaa julkisuudessa käytettyä. Lisäksi palautusten tilanne vaihtelee maakohtaisesti, puheet ja teot eivät tunnu kovin hyvin kohtaavan ja lähdetietojen ajantasaisuutta on aika mahdoton täysin varmistaa. Siitä lienee kuitenkin konsensus, että Suomelta taloudellista tukea - kehitysapua tai muuta vastaavaa - saaneet maat eivät ole aina suostuneet ottamaan vastaan pakkopalautettavia kansalaisiaan.
Yksi kynnyskysymys onkin selvästi se, palaako ihminen omasta tahdostaan. Irakin suurlähettiläs Suomessa on ykskantaan sanonut, ettei se ota kansalaisiaan kaikissa tapauksissa...
Venäjäksi Anton Tšehovin novelli Zloi maltšik ilmestyi ensimmäisen kerran Oskolki-lehden numerossa 30 23.7.1883.
Novellista on useita suomennoksia. Ensimmäinen suomennos julkaistiin vuonna 1901 nimellä Kosto Uusi Suometar -lehdessä, mutta suomentajan nimeä ei kerrottu. Novellin ovat suomentaneet myös Reino Silvanto vuonna 1913 ja Matti Lehmonen vuonna 1945.
Juhani Konkan suomennos novellista ilmestyi nimellä Ilkeä poika vuonna 1959 Anton Tšehovin Valittujen novellien osassa 1.
http://chehov-lit.ru/chehov/text/zloj-malchik.htm
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/798155?page=7
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://www.kirjasampo.fi/fi...
Kyseessä on Martti Haavion Iloinen eläinkirja eli kaksitoista viisasta mestaria (kuv. Helga Sjöstedt), joka sisältää kuvailemasi sadun Kissan sarvet. Satukirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1946 ja siitä on sittemmin otettu useita uusintapainoksia. Kissan sarvet on teoksen sivulla 17. Teoksen sadut perustuvat kansansatuihin, joita Haavio on muokannut silmälläpitäen pieniä lapsia.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://finna.fi/Record/helmet.1272234
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseessä saattaisi olla runo Lewis Carrolin kirjassa Alice's Adventures in Wonderland. Runo löytyy myös suomenkielisistä painoksista muun muassa Kirsi Kunnaksen suomentamana. Runon englanninkielinen nimi on sanaleikki The Mouse's Tale. Runo on hiirenhännän muotoinen ja muistuttaa hieman myös vesiputousta. Netistä löytyy kuvia runosta esimerkiksi hakusanoilla "mouse's tale".
Kirjoja voit etsiä Helmet-verkkokirjastosta osoitteessa https://www.helmet.fi/fi-FI
T tarkoittaa joko time (aika) tai test (testi). Nasan asiantuntijat ovat antaneet sille eri merkityksiä haastatteluissa.
Lähde: Dictionary.com, viitattu 18.4.2023
Anita Odé on suomentanut kyseisen katkelman marraskuun 8. päivän 1943 osiosta näin:
"Näen meidät kahdeksan yhdessä Salaisessa siivessä aivan kuin olisimme kappale sinistä taivasta, jota mustat, mustat sadepilvet ympäröivät. Se pyöreä kohta, jolla me seisomme, on vielä turvassa, mutta pilvet työntyvät yhä tiheämmin yllemme ja rengas, joka erottaa meidät lähestyvästä vaarasta, muuttuu yhä ahtaammaksi. Nyt olemme jo niin pahasti vaaran ja pimeyden ympäröimiä, että törm äämme toisiimme epätoivosta, kun emme löydä ulospääsyä. Katsomme kaikki alaspäin, sinne missä ihmiset taistelevat keskenään, katsomme kaikki ylöspäin, sinne missä on rauhallista ja kaunista, ja sillä välin suuri pimeä massa eristää meidät eikä päästä meitä alas eikä ylös...
Kaivatun tapaista selkeää vertailua eivät etsintäni valitettavasti tulokseksi tuottaneet. Seuraavista kirjoista ja artikkeleista saattaisi kuitenkin löytyä aihetta ainakin jossakin määrin valottavaa tietoa:
Koolla on väliä! : lihavuus, ruumisnormit ja sukupuoli
Median merkitsemät : ruumis ja sukupuoli kuvassa
Naisen naamio, miehen maski : katse ja sukupuoli mediakuvassa
Rossi, Leena-Maija, Heterotehdas : televisiomainonta sukupuolituotantona
Annala, Milla, Television elintarvikemainonta ja sukupuoli : naiseuden ja mieheyden representaatiot 2010-luvun Suomessa [väitöskirja]
Sarpavaara, Harri, Ruumiilisuus ja mainonta : diagnoosi tv-mainonnan ruumiillisuusrepresentaatioista [väitöskirja]
Kannisto, Maiju...
24.6. on kristillisen kirkkovuosikalenterin mukaan Johannes Kastajan syntymäpäivä.
Lähteet ja lisätietoja
Yle: Juhannus 17.5.2010 https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/05/17/juhannus-keskikesan-ja-valon-j…
Kirkkovuosikalenteri https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kirkkovuosipaiva/juhannuspaiva-joha…
Sanaston sivulta löytyy tietoa tekijänoikeudesta:
Tekijänoikeus syntyy teoksen tekijälle automaattisesti teoksen luomishetkellä. Tekijänoikeussuojan saa, jos teos on riittävän itsenäinen ja omaperäinen, eli ylittää teoskynnyksen. Kirjallisuudessa tekijänoikeus syntyy sekä kirjailijalle että kääntäjälle.
Tekijänoikeus suojaa teoksen omaperäistä ilmaisumuotoa. Se ei suojaa ideaa, juonta, tietosisältöä tai teokseen sisältyvää teoriaa, vaan nämä ovat vapaasti käytettävissä.
Tekijänoikeus on voimassa tekijän (eli kirjailijan tai kääntäjän) elinajan ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Tekijän kuoleman jälkeen tekijänoikeus siirtyy tyypillisesti hänen perillisilleen.
Tekijänoikeus koskee siis esimerkiksi kaikkea tekijän...
Lastenkirjaa jonka nimi - tai alanimi, vastaisi etsittävää en valitettavasti löytänyt . Aihepiiriltään ja ilmestymisvuodeltaan läheltä liippaava kirja voisi olla helppolukuisten Lukukoukku-sarjassa ilmestynyt Arska ja hurjat koirat -kirja https://keski.finna.fi/Record/keski.277577?sid=3073064703.
Kirjan tapahtumapaikkana ei ole koirapuisto vaan löytöeläintarha, mutta kirjan kannen pohja on vihreä.
Paremmin kirjan nimeä ja väriä vastaisi Markku Ropposen Koirapuistoromaani https://keski.finna.fi/Record/keski.2882558?sid=3073079280. Kirjan kansi on vihreäpohjainen mutta kirja on selkeäsi aikuisten kirja, ja ilmestynyt vasta vuonna 2018.
Ystävällisin terveisin!
Sipoon kirkkona tunnetun rakennuksen purkamisen mahdollistanut asemakaavan muutos hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 19.6.1974 äänin 53-15.
Helsingin Sanomat 20.6.1974.
Purkutyöt aloitettiin toukokuussa 1978. (HS 27.5.1978) Valokuvassa 27.06.1978 työmaa näytti tältä: https://www.finna.fi/Record/hkm.CEF01EB5-1D84-45BD-9C63-83F00020D442?si… (Helsingin kaupunginmuseo, kuvaaja Johnny Korkman)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sipoon_kirkko_(Helsinki)
Heimolan talon kohtaloa on tutkinut Hanna Marjoranta tutkielmassaan seikkaperäisesti: https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/56b7d5ce-563f-4ea1…
Talon suojelusta keskusteltiin kaupunginvaltuuston lisäksi myös eduskunnassa keväällä 1969. Purkaminen aloitettiin 4.5.1969....
Pohdimme asiaa kollegan kanssa ja teimme erilaisia Finna-hakuja, mutta emme onnistuneet paikantamaan aivan tuntomerkkeihin soveltuvaa vuoden 2018 jälkeen julkaistua teosta.
Voisiko kyseessä olla esimerkiksi jokin seuraavista vanhemmista tieto- tai muistelmateoksista?
Haasio, Ari, ja Erkki Hujanen. 1990. Tasavallan panttivangit : evakuoimatta jääneiden suojärveläisten vaiheet talvisodan aikana. Jyväskylä: Suo-Säätiö.
Home, Lyyli, ja Marko Home. 2017. Suojärveläisten juhlaa ja arkea : elämää Raja-Karjalassa 1800-luvulta talvisotaan. Helsinki: Homeen suku.
Huttunen, Lea. 2014. Evakkotie : elämäni tarina Suojärveltä Vesannolle. 1. p. Vesanto: [Lea Huttunen].
Hämynen, Tapio (toim.). 2011. Omal mual - vierahal mual. 4 : Suojärven historia...
Vauva.fi -palstalle voi kirjautua Sanoma-tilillä. Jos sinulla ei ole vielä Sanoma-tiliä, valitse Vauva.fi -sivuston oikeasta yläreunasta Kirjaudu ja sen jälkeen Luo Sanomatili.
