Kaikkien lainojen eräpäiväksi on ajettu 6.5.2020, joten vaikka aineistosta olisi varaus, uusintakerrat täynnä tai kyseessä on pikalaina ei ole syytä huoleen. Jos kuitenkin haluat palauttaa lainasi niin suurimmassa osassa Kouvolan kirjastoja on palautusluukku. Pääkirjastossa se on pihan puolella alaoven vieressä.
Mahtaisiko se olla tämä Eino Leinon runo?
Lintu
Lens lintunen mökkini lasille
ja lauloi kaunihisti.
Moni otti kiinni sen lintusen
ja sen vangiks häkkihin pisti.
Minä annan sen laulaa lasilla vain
ja käyskellä kädelläni,
minä syöttelen pieniä muruja sille,
mut syöttelen sydäntäni.
Moni sulki sen lintusen häkkihin
ja sen suuhun ryyniä pisti.
Mut eipä se sitten laulakaan
niin kuoleman-kaunihisti.
Barcelonassa on katolisia luostareita ja useita dominikaani- sekä benediktiiniläisjärjestöjä (jotka nekin katolilaisia). Osa näistä järjestää keskusta-alueella majoitusta opiskelijoille, sairaille ja köyhille. Esimerkiksi Siervas de Maria -nunnajärjestön luostarin lähellä on majoitusta, ja benediktiiniläinen Recidencia Maria Inmaculada sekä dominikaaninen Reina de la Pau järjestävät asumista opiskelijoille. Vanhuksille, etenkin köyhimmille, asumista järjestää ainakin Angelícas. Varsinaista "uskontoturistien" asumista Barcelonassa ei järjestetä, joskin osa hotelleista on sijoitettu strategisesti lähelle Pedralbesin ja Sant Matiesin luostarien läheisyyteen.
Helsingin yliopiston Wikin sivuilta löytyy tietoa Rockwell kovuusmittarista, jolla voi mitata materiaalien kovuutta ja lukuutta. Siinä on selostettu myös mittarin asteikon käyttöä:
https://wiki.helsinki.hacklab.fi/Rockwell_kovuusmittari
Hyödyllinen voisi olla myös Joona Kakkosen opinnäytetyö Kertamuovipinnotteiden kovuuden mittaus (Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 2013), jossa luvussa 5.2 käsitellään mm. Rockwell-mitta-asteikkoa. Opinnäytetyö on myös verkossa luettavissa:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/63957/Kakkonen_Joona.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Pelkästään tätä teoriaa käsittelevää suomenkielistä kirjaa ei löytynyt. Albert-László Barabásin Linkit (Terra Cognita, 2002) käsittelee erilaisia verkostoja ja verkostoitumista, ja se saattaisi olla aiheen kannalta kiinnostava. Fiktion puolelta tulee vastaan lähinnä John Guaren näytelmä Six Degrees of Separation sekä siitä vuonna 1993 tehty elokuva, joka on julkaistu Suomessa nimellä Moni kakku päältä kaunis.
Koronan aikana kirjalahjoituksia ei ole voinut tehdä Vantaalla. Rajoituksia kuitenkin vähennetään vähitellen. Sinun kannattaa kysyä omasta lähikirjastostasi suoraan ottavatko he vastaan lahjoituksia.
Kannattaa kuitenkin huomioida, että kirjastoissa otetaan vastaan lähinnä uudehkoja ja hyväkuntoisia kirjoja. Kirjojen tulisi olla ilmestynyt 5 vuoden sisällä. Poikkeuksiakin toki on joistakin vanhoista kirjoista, joita ei enää ole paljoa kirjastoissa.
Suomalaisten kirjastojen Kirjasampo-verkkopalvelussa voit tehdä hakuja kansikuvan aiheen perusteella. Tässä linkki kettu-aiheisiin kansikuviin:
https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch?s=kettu&o=title_asc
Pikaisella selauksella näyttää, että vain Thomas Tidholmin teoksessa "Det var en gång en räv som sprang i mörkret" (Alfabeta, 2014) on kannessa kettu, jonka häntä näyttää liekehtivän:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Tätä kirjaa ei ole tosin suomennettu ja se on julkaistu vasta 2014.
Selasin myös teoksia, joissa olisi revontuliin liittyviä satuja, mutta tuloksetta.
Fantasian määritelmää on kysytty kirjastonhoitajilta aikaisemminkin, näin käsitettä on avattu aiemmassa vastauksessa:
"Jos kysyjä tarkoittaa kysymyksellään sitä, mitä käsitteellä 'fantasia' tarkoitetaan kirjastomaailmassa ja taiteiden luokituksessa, vastaus voisi olla 'fiktiivisen ilmaisun laji, jossa todellisen maailmamme luonnonlait eivät rajoita olioiden ja tapahtumien valikoimaa'. Rajanveto on aina ongelmallista, mutta yleisesti varmaan ajatellaan, että jos päähenkilöllä on esimerkiksi tieteelle tuntemattomia 'taikakykyjä', liikutaan heti fantasian puolella, vaikka tapahtumat sinänsä olisivat arkimaailmaa. Eri taiteenlajeissa fantasian ulottuvuuksia on sovellettu laajasti ja monipuolisesti. Jos kysyjä tarkoittaa yleisemmin sanan...
Sepänkatu 19 Helsingin Punavuoren Joutsenen korttelissa on Puhvelista Punatulkkuun kirjan mukaan Suomen Punaisen Ristin rakennuttama talo. Rakennuksesta ja sen sisäpihan rakennuksesta on valokuvia kuvateksteineen Finna-tietokannassa (www.finna.fi). Kaupunginarkistosta löytynee talon piirustuksia ym. Aineiston saatavuutta ja tutkijansalin käytettävyyttä voi tiedustella kaupunginarkiston päivystäjältä, ks. Helsingin kaupunginarkisto | Helsingin kaupunki
Helsingin kaupunginmuseo on suljettu ainakin 10.1.2021 saakka ks. Helsingin kaupunginmuseo.
Lähteitä:
Ollila, Kaija ja Toppari, Kirsti: Puhvelista Punatulkkuun. Helsingin vanhoja kortteleita, s. 246-247
Sundman, Maud: Vardagsliv i södra...
Googlailemalla löytyy jonkin verran hajatietoa ajan helsinkiläisistä autoliikkeistä, mutta erittäin suositeltava teos tässä tapauksessa olisi Kalevi Karusuon kirjoittama Fiude : sata vuotta helsinkiläistä autokauppaa (Helsingin automuseo, 2004). Se on lähes tuhatsivuinen järkäle, joka kertoo kaupungin autoliikkeistä ja maahantuojista vuosikymmenten varrelta. Kirja on lainattavissa helmet-kirjastoista
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1705643__Sautoliikkeet__O…
Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneilla on Aikakone-palvelun avulla mahdollista tutkia Helsingin Sanomien näköislehtiä vuosilta 1889-1997. Autoliikkeiden ilmoituksia vuosina 1985-1992 oli usein sivukaupalla.
Uskotusta miehestä on käytetty ruotsiksi useampaa ilmaisua. Suomessa verohallinnon sivuilla käytetään ilmaisua god man, monikossa gode män, https://www.vero.fi/sv/privatpersoner/egendom/arv/bouppteckning_och_bou….
Ruotsin puolella verohallinnon sivulla on käytetty ilmausta förrättningsman, monikossa förrättningsmän, https://skatteverket.se/privat/folkbokforing/narenanhorigdor/bouppteckn…, mutta pdf-muotoisessa oppaassa ilmausta god man, https://skatteverket.se/download/18.109dcbe71721adafd25806d/15984288148….
Varauksissa näkyvistä numeroista ensimmäinen kertoo sinun sijoituksesti varausjonossa ja kenoviivan oikealla puolella oleva numero kertoo varausten määrän. 28 on siis varausten määrä ja sinä olet varausjonossa kuudentena.
Siihen, miten nopeasti saat teoksen, vaikuttaa myös teosten kappalemäärä, jonka voit tarkistaa teostiedoista. Jos avaat teoksen tiedot Helmetissä, lukee varattujen teoksten kohdalla boldatulla kappalemäärä ja varausten määrä. Myös lukittujen varausten määrä vaikuttaa siihen, miten nopeasti saat varaamasi aineiston.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Sisäilmayhdistys Ry:n verkkosivuilla esitellään yleisimpiä sisäilmaongelmien syitä: https://www.sisailmayhdistys.fi/Terveelliset-tilat/Sisailmasto/Yleisimm…
Siivouskemikaalien haitallisten aineiden vaikutus julkisten tilojen, kuten koulujen ja päiväkotien sisäilman laatuun on kyllä herättänyt huolta. Ylen verkkouutisessa vuodelta 2018 todetaan, että käytännön tasolla siivouskemikaalien vaikutuksesta hengitysilmaan on kuitenkin vielä vähän tietoa. Aalto-yliopisto oli aloittanut tutkimuksen, jossa puhdistusaineiden ja siivousmenetelmien vaikutusta sisäilman laatuun selvitettiin neljässätoista pääkaupunkiseudun lukiossa ja yhdessä päiväkodissa.
Leviävätkö siivouskemikaalien haitalliset aineet koulujen...
Tiedämme, että Hannibalin reitti Italiaan alkoi Hispanian eteläosista, jossa Karthagolla oli ollut jo pitkään vakaa asema. Hannibalin joukot valtasivat Saguntumin (nyk. Sagunto) kaupungin vuonna 219 eKr. Seuraavana vuonna alkoi hänen joukkojensa marssi Italiaan.
Hannibalin tarkkaa reittiä emme tiedä. On hyvin mahdollista, että Hannibalin joukot kulkivat läheltä nykyistä Andorraa, kun he ylittivät Pyreneitä. Historioitsija Polybios (n. 200 – n. 118 eKr.) nimittäin mainitsee Historiai-teoksessaan (3.35), että Hannibal kohtasi Andosini-nimisen heimon Pyreneillä vuonna 218 eKr. Tämä heimo asutti nykyisen Andorran alueella olevia laaksoja.
Hyvä johdatus Hannibaliin ja puunilaissotiin on Paavo Castrénin Uusi antiikin historia (Otava, 2012),...
Kollegani Padasjoen kirjastosta auttoivat kysymykseen vastaamisessa. Aunekivi sijaitsee Padasjoen Nyystöläntiellä ja se on kuulemma helposti löydettävissä, sillä sen ympäriltä on juuri raivattu metsää. Lähetän sähköpostiisi kartan, johon on merkitty Aunekiven tarkka sijainti.
Nakht-nimisen virkamiehen hauta (TT52) sijaitsee Theban nekropolin alueella, lähellä Luxorin kaupunkia. Haudan sisällä olevista seinämaalauksista yksi kuvaa niin sanottua laaksojuhlaa. Kysymykseni aiheena olevat kolme soittajaa esiintyvät juuri tässä maalauksessa.
Laaksojuhlan aikana järjestettiin kulkue Karnakin temppelistä Niilin toisella puolella sijaitsevaan Hathorin temppeliin. Juhlan aikana ihmiset viettivät aikaa omaistensa haudoilla. Seinämaalaus kuvaa juuri tätä juhlaa.
Seinämaalauksessa esiintyvistä kolmesta nuoresta naisesta ei valitettavasti ole kovin tarkkaa tietoa. He ovat muusikoita, joista yksi soittaa harppua, toinen luuttua ja kolmas huilua. Muinaisessa Egyptissä musiikki oli osa uskonnollista kulttia. ...
Olisikohan kyseessä ehkä Ilmari Kiannon Turjanlinnan satukirjaan sisältyvä Pikku Pojan kirkko? Toinen hyvin samantapainen tarina on Annikki Setälän Jumalanpalvelus metsässä kirjassa Taikasauva ja muita satuja, mutta siinä päähenkilö on tyttö.
