Suomeksi on ilmestynyt vuonna 2010 Tammen julkaisema teos Etelä-Afrikka. Kirja on Näe ja koe sarjaa ja se on kätevä ja helppokäyttöinen kirja, josta löytää helposti värikoodien avulla esimerkiksi maan eri osien nähtävyydet.
Lisäksi englanniksi on ilmestynyt esimerkiksi seuraavat uudemmat teokset:
Briggs, Philip, South Africa, 2015 (Insight Guides)
Bainbridge, James, South Africa, Lesotho & Swaziland, Lonely Planet, 2015.
Kannattaa tutustua useampiin teoksiin ja ottaa matkalle mukaan mieluisin.
On mahdotonta sanoa mitään yleispätevää, koska kuluva aika riippuu monesta tekijästä. Jos oletetaan, että kysyjä tarkoittaa aikaa, joka kestää kirjan julkistamisesta siihen että sen voi varata Sierran/HelMetin kautta, nykyään useimmat uutuudet tulevat vähin tiedoin tietokantaan ja varattavaksi jo ennen kuin uutuus on ilmestynyt. Näitten osalta voidaan sanoa, ettei aikaa kulu ollenkaan. Joskus käy kuitenkin niin, ettei kustantajan lupaama uutuus ilmestykään ilmoitetussa aikataulussa ja tapahtuu sitäkin, että kirja jää kokonaan julkaisematta. Tällöin viive voi olla vaikka kuinka pitkä.
Jos taas oletamme, että kysyjää kiinnostaa, kuinka nopeasti HelMet-luetteloijat saavat kirjatietueen valmiiksi, on siihenkin mahdotonta antaa yleistä...
Listaan tähän alle muutamia tänä vuonna ilmestyneitä kirjoja, jos sieltä löytyisi jotain mitä et ole vielä lukenut.
Jokinen, Seppo: Lyödyn laki
Hiekkapelto, Kati: Hiillos (ei ole vielä ilmestynyt)
Hämeen-Anttila, Virpi: Tiergartenin teurastaja
Koskinen, Juha-Pekka: Huhtikuun hiipuva rakkaus
Lehtiö, Jaana: Kalliolla kukkulalla kuolema
Nuotio, Eppu: Sakset tyynyn alla ja Anopinhammas
Rajaniemi, Hannu: Kesämaa (fiktiiviseen maahan sijoittuva vakoilukirja)
Saarto, Timo: Kevään varjo (kirjailijan viime vuonna ilmestynyt Kuoleman kuukausi sai Vuoden johtolanka 2018 -palkinnon)
Vala, Vera: Suden hetki
Lisää dekkareita löydät Dekkarinetin listauksista
Kevät 2018 http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=Kevat2018
Heli Karjalaisen kirjoittama Sammakko Savijalka on ilmestynyt jo vuonna 1982, joten kirjakaupoista sitä ei enää saa. Sinun kannattaa etsiä kirjaa antikvariaateista. Monet antikvariaatit palvelevat myös netissä, joten etsiminen on helppoa. Löydät kirjan antikvariaattien listoilta ihan googlettamallakin kirjan nimellä. Kirjaa näyttää olevan myynnissä muutamalla eurolla.
https://finna.fi
Marjatta Kurenniemen satujen kokoelmassa Pilvipaimen on sekä nukkekoti- että keijuaiheisia satuja. Vanha nukkekoti -nimisessä sadussa tulee kuitenkin vieraita eikä murtovarkaita. Keiju, tyttö tai prinsessa on useammassakin tarinassa, mutta puvusta on puhetta vain rouva Lehtisen yhteydessä. Hän on mahdollisesti jonkinlainen kevään kasvikeiju. Hän ei poistu ikkunasta vaan ovesta. Kirja on julkaistu ensimmäisen kerran jo 1970-luvulla, ja sen tarinat muissa kokoelmissa jo aikaisemmin, joten se on ollut jo 1990-luvulla luettavissa.
Jos kirjasto ostaa PDF-muotoisen nuottitiedoston, jatkotoimien laillisuus riippuu kokonaan siitä, liittyykö ostoon jonkinlainen käyttöoikeussopimus. Se voi olla kirjoitettuna verkkosivuille siten, että sieltä ostava sitoutuu ostopäätöksen tehdessään tällaiseen sopimukseen. Tai se voi olla erillinen dokumentti, joka täytyy lähettää takaisin myyjälle allekirjoitettuna. Kun en tätä tiedä tarkemmin, seuraavassa vain joitakin arveluja.
Jos kustantaja myy PDF-muotoinen nuotin, sillä ei ole intressiä sallia tuon PDF:n kopioimista paperille ilman erillistä korvausta. Tietenkin jos itse musiikki ei ole enää tekijänoikeuden suojaamaa, eikä kyseessä ole suojattu sovitus vapaasta musiikista, silloin ei kustantaja voi kopiointia ja jakelua estää....
Eri kuntien kirjastot järjestävät omat tapahtumansa, esimerkiksi konsertit, itsenäisesti. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät esimerkiksi Kirjastohakemiston avulla.
Kirjastohakemisto: https://hakemisto.kirjastot.fi/
Kirjastot kunnittain: https://hakemisto.kirjastot.fi/libraries/by-city
E-kirjojen lainaus kirjaston e-kirjapalveluiden kautta on maksutonta, eikä niistä tule myöhästymismaksua. Lainaamiseen tarvitaan kirjastokortti ja siihen liitetty pin-koodi.
Eepos-kirjastoissa ePressin ja eMagzin lehdet ovat luettavissa vain kirjastoissa, tällöin palveluun ei tarvitse kirjautua. Lehtiä ei voi lukea etäyhteydellä edes näin poikkeustilanteessa kirjastojen ollessa suljettuina. Eepos-kirjastojen tunnuksilla ei voi kirjautua näihin palveluihin..
Saari on Kielitoimiston sanakirjan määritelmän mukaan "joka puolelta veden ympäröimä (mannerta pienempi) maa-alue.":
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/saari
Tilastokeskuksen mukaan merialueiden suurimmat saaret ovat Ahvenanmanner ja Kemiönsaari, ja sisävesien suurin on Soisalo:
https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_alue.html
Helsingin Sanomien artikkelissa (Suurimpien saarien selvitystyö vaati sinnikkyyttä, 9.6.2002) Tilastokeskuksen erikoissuunnittelija Kai Enkama on pohtinut saaren merkitystä tarkemmin, esim. sitä, kuinka luonnonmukainen saaren on oltava, tai onko esimerkiksi kanavan erottama maa-alue saari:
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004058592.html
Saaren käsite ei...
Juonikuvauksen perusteella kyseessä voisi olla Amelié Nothombin romaani Vaitelias naapuri. Se on julkaistu suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1997 ja pokkarilaitoksena vuonna 2001.
Kirjan kansikuva ja kuvaus Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1292.
Ikävä kyllä alaikäisen lasten kortit, jotka oli linkitetty näkymään huoltajalla, eivät erilaisen tekniikan vuoksi siirtyneet uuteen verkkokirjastoon automaattisesti. Ne voi kuitenkin lisätä huoltajan kortille itse: (Omissa tiedoissa) Kirjastokortit > Liitä kirjastokortti/rinnakkaiskortti. Tähän voi lisätä minkä tahansa kortin, jonka tunnuksen ja PIN-koodin tietää. Tarvittaessa vaikka molemmat huoltajat voivat lisätä lasten kortit itselleen näkyviin. Kuvallinen ohje: https://keski.finna.fi/Content/help_opac#cards
Unohtuneen PIN-koodin saat omasta kirjastostasi. Lainoja voi uusia myös puhelimitse.
Luetun ja kuullun ymmärtämiseen liittyviä erityisopetuksen harjoituskirjoja ei löytynyt kirjaston kokoelmista. Ne ovat ammattikirjallisuutta, ja niiden lainausoikeuksia on siis todennäköisesti rajoitettu. Harjoituskirjojen sijaan suosittelisin lukemaan opetteleville tarkoitettua helppolukuista kirjallisuutta. Olisi tärkeä löytää sellaista kirjallisuutta, joka olisi innostavaa ja vetävää luettavaa, mutta samalla kieleltään tarpeeksi helppoa.
Helmet-lukudiplomissa olisi yhtenä osa-alueena "Helppolukuiset sarjat". Sieltä voisi löytyä sopivaa luettavaa:
https://kirjasto.one/lukudiplomi/index.php?dipl=1
Tässä Louna-kirjaston 1. ja 2. luokkalaisille suunnattujen helppolukuisten kirjojen lukudiplomilista:
https://...
Helmet-kirjastot palvelevat lyhytaikaista asiointia varten rajoitetusti.
Helsingin kirjastoissa asiointiin tarkoitettujen asiakastietokoneiden ja kopiokoneiden välttämätön käyttö on turvallisuusohjeet huomioiden mahdollista. Tietokoneita ei voi varata.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Asiointi_He…
Lähtökohtaisesti hallituksen kokouspöytäkirjat eivät ole julkisia, mutta hallitus voi niin päättää, jos säännöt sen sallivat.
Lakiteknisissä asioissa kehotamme kääntymään juristin puoleen
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503
https://www.petsamoseura.net/220
https://sopimustieto.fi/lakitieto/hallituksen-poytakirjan-julkisuus
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jyrkikasvi/219746-julkisen-yhtion-julk…
Hakujen tekeminen perustuu kirjan suojaukseen ja tuotantoteknologiaan. Kaikissa e-lukulaitteissa on haku-toiminto, mutta itse kirjatiedosto voi olla tehty niin, että haku ei toimi.
Hei,
kriisejä käsitteleviä kirjoja on hyvin monentyyppistä. Tarvitsetko enemmän tietokirja- vai romaanityyppistä kirjaa?
Tietokirjaesimerkkejä ovat muun muassa:
- Bendt, Ingela: Kun pieni lapsi kuolee (1999)
- Kiianmaa, Kari: Huomenna on paremmin - selviytymisopas, kun vanhemmat eroavat (2005)
- Räisänen, Aune: Kasvun aika - vammaisen lapsen perheen kriisi (1986)
Romaaniesimerkkejä ovat puolestaan:
- Kingsbury, Karen: Ei pakotietä (2014)
- Marttinen, Annamari: Törmäys (2016)
- Örstavik, Hanne: Kulunut aika (2004)
Uskotusta miehestä on käytetty ruotsiksi useampaa ilmaisua. Suomessa verohallinnon sivuilla käytetään ilmaisua god man, monikossa gode män, https://www.vero.fi/sv/privatpersoner/egendom/arv/bouppteckning_och_bou….
Ruotsin puolella verohallinnon sivulla on käytetty ilmausta förrättningsman, monikossa förrättningsmän, https://skatteverket.se/privat/folkbokforing/narenanhorigdor/bouppteckn…, mutta pdf-muotoisessa oppaassa ilmausta god man, https://skatteverket.se/download/18.109dcbe71721adafd25806d/15984288148….