Luostari Hietamiehen romaanissa on "Pyhän Marian sisarten luostari". Kirjailija sijoittaa sen Via Marmoratan varrelle. Tarkkaa osoitetta ei mainita, mutta sijainti on melko hyvin määriteltävissä seuraavan kuvauksen perusteella:
"Bussi lähestyi via Marmorataa ja siellä jäi autosta useita nunnia. Margherita oli kuullut heidän puheissaan maininneen Pyhän Marian Sisarten luostarista. -- Margherita kiiruhti nousemaan bussista. Laatassa hän näki luostarin nimen. Koska hän ei suinkaan halunnut kulkea yhdessä toisten nunnien kanssa, hän käveli lapsi käsivarrellaan kadun yli Aventinon pieneen puistikkoon ja odotti siellä toisten häviävän portista." (s. 378–9)
Tässä joitakin mahdollisia kirjoja:
Paul Kalanithin kirja Henkäys on ilmaa vain (suomeksi Bazaar, 2016) on syöpälääkärin muistelmateos. Syöpälääkärin elämä sai uuden käänteen, kun hänessä itsessään todettiin keuhkosyöpä. Kirja ilmestyi Paul Kalanithin kuoleman jälkeen, hänen vaimonsa työsti sen valmiiksi.
Jyrki Kasvin kirja Kolme elämää (Docendo, 2022). Pelijournatisti, tutkija ja poliitikko Jyrki Kasvi sairasti syöpää monta vuotta. Viimeisinä vuosinaan hän kirjoitti elämäkertaansa, joka julkaistiin hänen kuolemansa jälkeen. Kirjan viimeisissä luvuissa on kuvauksia taudin etenemisestä ja hoidosta.
Reko ja Tiina Lundanin yhdessä kirjoittama kirja Viikkoja, kuukausia (WSOY, 2006) kertoo Reko Lundanin sairastamasta syövästä...
Lars Myttingin trilogian kaksi osaa, Søsterklokkene ja Hekneveven, on lainattavissa vain Helsingissä Pohjoismaisen kulttuuripisteen kirjastossa. Trilogian kolmatta osaa ei näytä olevan myöskään muualla Suomessa yleisissä kirjastoissa tai tiedekirjastoissa, joten se pitäisi tilata kaukolainaan esimerkiksi Norjasta.
Kaukolaina Helsingin kaupunginkirjastossa maksaa neljä euroa lainalta.
Helmet-kirjastoissa saattaa olla joitakin alkukielisiä pohjoismaisia teoksia. Löydät ne parhaiten Helmet-haulla etsimällä teoksen nimellä.
Voit tarkistaa Finna-fi-hakupalvelulla, onko etsimääsi teosta saatavana jossain muualla Suomessa.
https://www.nordiskkulturkontakt.org/fi/kirjasto/
https://finna.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi...
Toki Vienan Karjalaan sijoittuvia teoksia löytyy. Etenkin sota-aiheista kaunokirjallista tarjontaa Vienan maisemista on tarjolla, mutta rauhanomaisempiakin aiheita kirjajoukkoon mahtuu.
Laila Hirvisaaren (Hietamies) Laatokka-sarja kuvaa Vienan Karjalaa ja vallankumousajan Venäjää. Vienasta kiinnostuneelle etenkin sarjan toinen osa Maan kämmenellä voisi olla kiinnostavaa luettavaa.
Maan kämmenellä | Kirjasampo
Hirvisaarelta voisi mainita myös teokset Vienan punainen kuu ja Kylä järvien sylissä.
Vienan punainen kuu | Kirjasampo
Kylä järvien sylissä | Kirjasampo
Vienan Karjalaan sijoittuvat myös Eila Paynen Iltataivas kirkastuu, Ville Kurosen Veren ja viljan maa, vienankarjalaisen Lauri Kuntijärven Yhdessä...
BBC:n televisiolupamaksu on tällä hetkellä 159 puntaa vuodessa. Vuonna 2024 summaan on tulossa 10,50 punnan korotus eli maksu on nousemassa 169,50 puntaan.
Lisää tietoa BBC:n verkkosivuilta:
https://www.bbc.com/aboutthebbc/governance/licencefee
https://www.bbc.com/news/explainers-51376255
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kyseistä sitaattia, eikä sitä löytynyt hakemallakaan mistään. Ehkä joku palstan lukijoista tunnistaisi sen? Vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Esimerkiksi vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännössä sotapalvelukelpoisuusluokkien määritelmät ovat seuraavat:A I luokka: Aseelliseen rintamapalveluun kelpaavat ensimmäisen luokan asemiehet,A II luokka: Aseelliseen rintamapalveluun kelpaavat toisen luokan asemiehet,B I luokka: Apupalveluun sotatoimivyöhykkeellä kelpaavat ensimmäisen luokan apupalvelumiehet,B II luokka: Vain tukivyöhykkeellä ja kotiseudulla kelpaavat toisen luokan apupalvelumiehet,E luokka: Tarkastustilaisuudessa palveluun kelpaamattomiksi todetut, mutta määrääajan kuluttua uudelleen tarkastettaviksi määritetyt,D luokka: Ainiaaksi kaikenlaiseen palveluun kelpaamattomat, asevelvollisuuden suorittamisesta kokonaan vapautettavat, jaC luokka: Rauhan aikana palvelusta...
Teoksesta ei löytynyt versiota, jossa olisi runo Adolf Aminoff. Kävin läpi kaikkien suomentajien (Paavo Cajander, Otto Manninen, Juhani Lindholm ja Teivas Oksala) käännöksiä ja useita painoksia, mutta mistään kirjasta ei löytynyt poikkeuksia runojen nimissä. Adolf Aminoffin esiintyminen kirjassa on myös ajallisesti melko mahdotonta, koska Aminoff syntyi vuonna 1806. Vänrikki Stoolin tarinat kertovat Suomen sodasta, joka käytiin vuosina 1808-1809, joten Aminoff on ollut sodan aikaan vasta pieni lapsi, eikä siksi ole voinut olla osallisena sodassa.Kyse on todennäköisesti ChatGPT:n tai muun tekoälyn tuottamasta tiedosta. Kysyin Open AI:n ChatGPT:n ilmaisversiolta, mitä runoja sisältyy Vänrikki Stoolin tarinoihin ja se kertoi heti, että...
Finna.fi:n mukaan se löytyy vain Musiikkiarkistosta Helsingistä, eikä sitä saa kotilainaan. Voit kuitenkin tehdä kaukolainapyynnön, jotta saisit kopiot nuoteista lähikirjastoosi.https://finna.fi/Record/musa.015397262?sid=4870581699https://keski.finna.fi/Feedback/Form/FeedbackIll
Hallitusta muodostettaessa ministerivalintoihin vaikuttavat pätevyys ja sen lisäksi alueellisuus. Ministereiden olisi hyvä edustaa Suomea maantieteellisesti mahdollisimman hyvin eri puolilta. Lisäksi ministerivalinnoissa on kyse myös palkitsemisesta esimerkiksi hyvästä työstä puolueensa kansanedustajana.Sopivia ministerikandidaatteja saattaa olla useita, enemmän kuin hallituksen kokoonpanoon kuuluvalla puolueella on ministeripaikkoja. Tämä on yksi syy, miksi ministereitä vaihdetaan esimerkiksi juuri hallituskauden puolivälissä. Molemmat saavat näin ministerisalkun. Ministereiden vaihto kesken hallituskauden on jo pitkään käytössä ollut toimintatapa.Tietoa kansanedustajan eläkkeestä ja sopeutumisrahasta...
Tässä 16.1. kirjoitettu vastaus samanaiheiseen kysymykseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-monta-1952-syntynytta-elossa-1?language_content_entity=fiEsimerkin mukaan 1945 syntyneet ovat vuoden 2023 lopussa olleet 78-vuotiaita, ja sen ikäisten 100 000 elävänä syntynytta kohti elossa olleiden lukumäärä on tuolloin ollut 70 490.
Laulun ja puheen välimailla olevalle esitystavalle on useampia nimiä, riippuen puheen sävelkorkeuden vaihtelusta ja esityksen kontekstista. Juice Leskisen tavallista puhetta muistuttava Dance allegro lienee lähinnä 'spoken word' -termin alle kuuluvaa musiikkia. Spoken word on puhe-esitys, joka sisältää kirjallisia ja teatraalisia elementtejä, ja sitä voidaan esittää musiikkitaustalla tai ilman.Räppäys on myös puhetta, mutta muodoltaan huomattavasti rytmisempää ja musiikkigenre on täysin eri. Länsimaisessa taidemusiikissa on termi puhelaulu, joka on kuitenkin ehkä lähempänä laulua kuin normaali puheääni. Myöskään oopperan tai uskonnollisen musiikin termi resitatiivi ei oikein sovellu tähän tapaukseen.https://fi.wikipedia.org/wiki/...
Osmonmäen nimen alkuperä ei valitettavasti selvinnyt tutkimistani lähteistä. Kaikki vastaani tulleet aluetta käsittelevät kirjoitukset tuntuvat ottavan nimen annettuna, yrittämättä sitä taustoittaa, mikä viittaa vahvasti siihen, ettei nimen syntyhistoriaa tunneta: se on "vanha paikallisnimi", aluetta "on kutsuttu" tällä nimellä jne. Ei kuitenkaan vaikuta siltä, että Osmonmäki olisi saanut nimensä tilan tai torpan mukaan – tällaisesta ei käyttämässäni lähdekirjallisuudessa puhuttu eikä Osmoon assosioituvia nimiä löytynyt tilojen eikä torppien listauksista.
Riitta-merkkisiä vaatteita on valmistanut Luoman Pukutehdas Oy. Finnasta löytyy kuva hameesta, jossa on samanlainen tuotelappu.LähdeFinna.fi: Hame https://finna.fi/Record/lahdenmuseo.lkm-32565?sid=4989566789&imgid=1
Näiden tietojen perusteella on todennäköistä, että kyseessä on ruskosammakko (Rana temporaria). Suomen sammakkoeläimet ja matelijat -sivustolla (https://www.sammakkolampi.fi/) kerrotaan näin: Ruskosammakko on maamme runsaslukuisin ja tunnetuin sammakkoeläin. Ruskosammakko talvehtii joko vesien pohjamudassa tai maalla erilaisissa maakoloissa ja kivien alla. Ruskosammakko ei ole kovin nirso elinympäristönsä suhteen, kunhan se löytää päiväksi mukavan varjoisan, ja tarpeeksi kostean piilopaikan. Useimmin ruskosammakoita tapaa puutarhoista, metsistä, niityiltä ja soilta. Ruskosammakko on hämäräaktiivinen eläin, mutta sateen jälkeen se voi liikkua myös päiväsaikaan. Kesällä ruskosammakko on pääasiassa maaeläin, ja silloin se liikkuu...
Esimerkiksi suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta löydät tietoa Kjell Westöstä, sekä teosluettelon: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175963753312
Kirjastonhoitaja yrittäisi ehkä jäljittää Frans Oskar Virtasen elämänvaiheita näin:
-Retkeilylautakuntaa koskevat asiapaperit on tallennettu Kansallisarkistoon.
-Vanhoista retkeilyalan vuosikirjoista yms. tiedetään mahdollisesti Suomen Retkeilymajajärjestössä. Suomen retkeilymajajärjestön vuosikirjoista vanhin on vuodelta 1939. Retkeilymajajärjestön yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.srmnet.org/
F.O.Virtasen panoksesta kuorotoimintaan voi kysyä Sulasolista, Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto r.y:stä. Heidän kotisivuiltaan löytyy myös hyvä linkkiluettelo muihin musiikkialan tiedonlähteisiin. Osoite on http://www.sulasol.fi/
Kysymiesi Chydeniuksen kappaleiden nuotteja ei näyttäisi löytyvän Suomen maakuntakirjastoista. Nuotteja ei myöskään löytynyt Violasta, joka on musiikkiaineistojen yhteistietokanta, joka sisältää suuren osan Suomessa julkaistusta musiikkiaineistosta. Todennäköisesti näiden kappaleiden nuotteja ei ole siis julkaistu ainakaan vielä.
Chydeniuksen nuottikirjassa Tyttö ja tanssiva karhu vain nimikappale on sama kuin Taru Nymanin cd-levyllä.
Nousiaisten pääkirjaston Sarasvatin hiekkaa -kirjan eräpäivä oli 12.2., mutta se on kuitenkin vielä palauttamatta. Kirjan on kirjoittanut Risto Isomäki. Petri Tolppanen on kirjoittanut ja Jussi Kaakinen piirtänyt samannimisen, Risto Isomäen kirjaan pohjautuvan sarjakuvakirjan.
