En löytänyt tarkkaa erittelyä eri jätelajien viennistä. Tullin selvityksen mukaan suurin osa Suomen romu- ja jäteviennistä koostuu metallien romusta. Tammi-toukokuussa 2017 noin 23 prosenttia romu- ja jäteviennistä oli kupariromua ja -jätettä, noin 20 prosenttia alumiiniromua ja -jätettä, 15 prosenttia raudan tai teräksen jätettä tai romua, noin yhdeksän prosenttia romu- ja jätekultaa, noin kuusi prosenttia ruostumattoman teräksen romua ja jätettä. Näiden lisäksi Suomesta viedään esimerkiksi romu- ja jätehopeaa sekä paristojen ja sähköakkujen jätettä ja romua.
https://tulli.fi/documents/2912305/3436465/Romun+ja+j%C3%A4tteen+tuonti+ja+vienti/8f34bde7-f4cf-4689-ab02-5c0cb9fad7ba/Romun+ja+j%C3%A4tteen+tuonti+ja+vienti.pdf?version=1.0
Valitettavasti en onnistunut löytämään juuri tätä kyseistä esitystä, kaikilla näillä tietyillä tekijöillä.
Kavin arkistosta löytyy kuitenkin 29.9.1996 Yleltä lähetetty Platonin apologia eli sokrateen puolustuspuhe.
Ohjauksesta, lavastuksesta ja dramatisoinnista vastasi Suominen Ensio
Tulkitsijana Veikko Sinisalo.
https://rtva.kavi.fi/program/details/program/22703235
Kavilta löytyy myös samalla nimellä toinen, noin kuuden minuutin esitys samaisella aiheella.
https://rtva.kavi.fi/program/details/program/22656970
Teidän kannattaa olla myös yhteydessä Tampereen työväen teatteriin. Heillähän saattaa olla jokin oma arkisto tai ainakin tietoa, että onko tätä kyseistä esitystä koskaan taltioitu.
Kirjastonhoitaja yrittäisi ehkä jäljittää Frans Oskar Virtasen elämänvaiheita näin:
-Retkeilylautakuntaa koskevat asiapaperit on tallennettu Kansallisarkistoon.
-Vanhoista retkeilyalan vuosikirjoista yms. tiedetään mahdollisesti Suomen Retkeilymajajärjestössä. Suomen retkeilymajajärjestön vuosikirjoista vanhin on vuodelta 1939. Retkeilymajajärjestön yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.srmnet.org/
F.O.Virtasen panoksesta kuorotoimintaan voi kysyä Sulasolista, Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto r.y:stä. Heidän kotisivuiltaan löytyy myös hyvä linkkiluettelo muihin musiikkialan tiedonlähteisiin. Osoite on http://www.sulasol.fi/
Helsingin kaupunginarkistossa, www.hel2.fi/Tietokeskus, on osoiterekisteri, johon on tallennettu helsinkiläisten osoitteet vuodesta 1907 lähtien. Rekisterissä on sukunimen mukainen hakemisto, joten Amandan osoitteet Helsingissä selviävät todennäköisesti siitä. Ammattihakemistoista, puhelinluetteloista ja osoitekalentereista saattaa myös olla apua.
Lapualla apteekkarina toiminut John Wahander mainitaan Finlands apotekare -matrikkelissa vuodelta 1895. Hänen vaimonsa nimi on Aina Lovisa Holmlund. Suomen sukututkimusseuran HISKI-tietokannasta, www.genealogia.fi, he löytyvät Lapuan seurakunnasta. Matrikkeleita on parasta hakea Kansallisarkistosta tai Suomen sukututkimusseuran kirjastosta. Lääkintöhalituksen myöntämät apteekkiluvut on...
Monia Carlos Ruiz Zafonin kirjoja luonnehditaan mm. sanoilla jännityskirjallisuus ja maaginen realismi. Samoja piirteitä löytyy monista allamainittujen kirjailijoiden teoksista. Arturo Perez-Reverte on lisäksi Ruiz Zafonin tapaan espanjalainen.
- Jonathan Carroll
- Arturo Perez-Reverte
- Haruki Murakami
- Johanna Sinisalo
Kirsi Kunnaksen runossa Siilin kuutamo siili rakastaa kuuta ja kyynelehtii kaislikossa. Runo löytyy mm. Kunnaksen kirjasta Tiitiäisen satupuu. Siilin kuutamo on kuitenki runo eikä satu, eikä suudelman jälkiä mainita. Joten valitettavasti emme löytäneet etsimääsi satua.
Kiitos kiitoksista, niitä on aina mukava kuulla! En tältä istumalta osaa sanoa, onko tämä palvelu ollut jonkun nimeltä tunnistettavan ihmisen idea - paremmin tietävät voivat tarkentaa -, mutta nykyisellään meitä on isohko joukko kirjastoalan ammattilaisia vastaamassa, joten kiitokset menevät monelle.
Terveisin koko porukan puolesta
Heikki Poroila
Sigmund Rombergin musikaalista The Desert Rose (1926) on varsin vähän äänitteitä tarjolla Suomen yleisissä kirjastoissa. HelMet-kirjastossa on CD Mario Lanza sings .. joka sisältää useita lauluja musikaalista. Löytyy myös LP-levy, joka sisäktää valtaosan musikaalin musiikista. Tämä levytys on tehty 1959. Näitä voi pyytää kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Heikki Poroila
Olisiko äiskän pulttien syynä Ylen Kohti tulevaisuuden kirjastoa -televisiodokumentti, jossa seurataan keskustakirjasto Oodin rakentamista ja pohditaan sitä, millainen on tulevaisuuden kirjasto? Dokumentissa kerrotaan, että Oodin on tarkoitus olla käytössä ainakin seuraavat 150 vuotta ja mietitään kirjaston roolia muuttuvassa maailmassa. Alla linkki dokumenttiin:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/11/26/voiko-kirjasto-pelastaa-maailman-oodin-avajaisten-aattona-pohditaan-millainen
Oodi ja kaikki muutkin kirjastot on tarkoitettu niin äiskille kuin lapsillekin.
Oodin studiot avataan kevään aikana, eivätkä ne ole vielä varattavissa. Sinun kannattaa siis seurata Helmetistä Oodin sivua.
Keskustakirjasto Oodin palvelut https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Keskustakirjasto_Oodi…
Oodin tilat tulevat Varaamoon.https://varaamo.hel.fi/
Tällä hetkellä voit varata studiotilan Myllypuron mediakirjastosta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirja…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Lauttasaaren_kirjasto…
Valitettavasti kysymykseesi ei löytynyt vastausta. Kirjailijoista ei ole maailmanlaajuista rekisteriä, josta asiaa voisi vertailla. Myöskään kirjailijan määritelmä ei ole yksiselitteinen – esimerkiksi Suomen Kirjailijaliiton jäseneksi ”hyväksyminen edellyttää pyrkijän julkaisseen vähintään kaksi sellaista, itsenäisesti luotua alkuperäistä suomenkielistä kaunokirjallista teosta, että häntä tuotantonsa taiteellisen ja ammatillisen tason perusteella voi pitää kirjailijana.” Lähde: https://kirjailijaliitto.fi/liitto/jaseneksi/
Suomen Kirjailijaliitolla on tilastoja kotimaan kirjailijoista: https://kirjailijaliitto.fi/medialle/tilastoja-ja-tutkimuksia/
Muilla mailla voi olla vastaavia liittoja ja tilastoja, mutta kansainvälistä...
Oliskohan kyseessä Neil Gaimanin kirjoittama ja Dave McKeanin kuvittama The Wolves in the Walls? Se ilmestyi alun perin vuonna 2003 ja voitti useita kirjallisuuspalkintoja. Ainakaan toistaseksi sitä ei ole julkaistu suomeksi.
Lisätietoa kirjasta mm. Neil Gaimanin sivustolla: http://www.neilgaiman.com/works/Books/Wolves+in+the+Walls/.
Tässä joitakin lehtiartikkeleita diesermoottoreiden päästöjen terveysvaikutuksista:
- Uutta tietoa dieselpakokaasujen terveyshaitoista ja niiden hallinnasta / Taxell Piia (Ympäristö ja terveys, 2012, nro 10, s. 36-42)
- Tappajan tuntomerkit / Domonyi Harri (Tekniikan maailma, 2017, nro 18, s. 8-12)
- DIESEL pakokaasuissako yksi syy allergioiden lisääntymiseen? / Vesterinen Erkki, Allergia & astma, 2001, nro 2, s. 28)
- UPM BioVerno : suomalainen vähäpäästöinen diesel / Mannonen Sari (Ympäristö ja terveys, 2015, nro 8, s. 12-17)
Tässä aiheesta kirja ja opinnäytetyö:
- Elimination of engine generated nanoparticles : problems and solutions / Mayers Andreas, 2005, (kirja, Turun ammattikorkeakoulu, ei lainata)
-...
Suomenkielinen käännös nimellä Rummut ne raikaa on julkaistu musiikkikirjassa Keltainen kellopeli (Gummerus 1978). Tämä on julkaistu sekä äänitteenä (kasettina ja LP-levynä) että oppilaan kirjana. Rovaniemeltä löytyy vain kasettina, mutta oppilaan kirjan saa oman kirjaston kautta helposti kaukolainaksi muualta Suomesta. Sauvo Puhtilan tekemiä sanoja voi myös yrittää pyytää valokopiona, koska tämä musiikki ei ole enää tekijänoikeuden suojaamaan ja tekstiä saa kirjasto kopioida asiakkaalle.
Heikki Poroila
Ilmeisesti mainitsemasi kirja on ensimmäinen afganistanilaistaustaisen kirjailijan suomeksi julkaisema kirja.
Afganistanilaistaustaisen suomalaisen Aziza Hossainin kirjoittama novelli "Punaiset pilvet ja sininen taivas" on ilmestynyt novelliantologiassa "Mikä ihmeen uussuomalainen? (2009)". Teos löytyy helmetistä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1890609__SAziza%20Hossaini__Orightresult__U__X3?lang=eng&suite=cobalt
Löysin ainakin seuraavat afganistanilaiset naiskirjailijat:
Nadia Anjuman (1980-2005) oli afganistanilainen runoilija. Häneltä on ilmestynyt englanniksi lasten kuvakirja "Dreams of freedom : in words and pictures", joka löytyy helmetistä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/...
Paattisten kirjastoon on tilattu sueraavat aikakauslehdet: Aku Ankka, Anna, Avotakka, Bamse, Bike MP, Demi, Eeva, ET-lehti, Fit, Geo, Goal, Hevoshullu, Ihana, Kaks'plus, Kauneimmat käsityöt, Kodin kuvalehti, Kotilääkäri, Kotipuutarha, Koululainen, Matkaopas, National Geographic, Suuri käsityölehti, Tekniikan maailma, Tiede.
Sanomalehdistä Paattisille tulee Turun Sanomat ja Turun tienoo.
Armenialaiselta Ananjan Vahtangilta on suomennettu yksi teos, Sevanin rannalla : kertomus nuorista luonnontutkijoista (Na beregu Sevana, suom. Matti Vesvalo, 1956). Teos kuuluu joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin ja se on tilattavissa kaukolainaan sitten, kun kirjastot taas avataan asiakkaille.
https://finna.fi/Record/vaari.1436369?checkRoute=1
