Sinun kannattaa tutustua teoksiin Kronstadtin kapina 1921 ja sen perilliset Suomessa (Erkki Wessman, Pertti Huusari, Veikko Lintinen, Pilot-kustannus, 2004) ja Sotakommunismista sotavankeuteen : Kronstadtin pakolaiset Suomessa (koonnut Harry Halén, Yliopistopaino, 2010).Teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin, joten voit tilata ne omaan lähikirjastoosi:Sotakommunismista sotavankeuteen : Kronstadtin pakolaiset SuomessaKronstadtin kapina 1921 ja sen perilliset SuomessaMainitsemastasi lehtiartikkelista en löydä tietoja, mutta on hyvin mahdollista, että näiden Kronstadtin kapinaa käsittelevien teosten lähdeluettelosta löytyy myös muuta mielenkiintoista aiheesta.
Tutkimusten mukaan ainoastaan silmien kautta kulkeva valo vaikuttaa aivoihin, joten silmien on tärkeää olla auki kirkasvalohoidon aikana. Nykyaikaisten kirkasvalolamppujen valo on UV-suodatettua, eli niissä ei ole silmiä vahingoittavaa säteilyä. Aurinkolaseja ei siis ole syytä käyttää kirkasvalolampun kanssa. Riippuu todennäköisesti aurinkolaseista, onko niistä haittaa kirkasvalohoidossa. Suoraa vastausta tähän ei löytynyt suomenkilisistä verkkolähteistä. Kovin tummat lasit ainakin estävät valon kulkeutumisen silmän kanavia pitkin aivoihin. Joidenkin lähteiden mukaan keltalinssisten lasien käyttö arjessavähentää ns. sinisen valon pääsyä silmiin, millä voi olla samankaltainen vaikutus kuin kirkasvalolampulla. Valohoito:...
Varsinaista Rönman-nimeä ei Lahden seudun puusepänteollisuutta käsittelevistä teoksista löytynyt (Repo, 2021; Susitaival, 1950; Sarantola-Weiss, 1995). Susitaival (1950) toteaa Lahdessa olleen 55 eri puusepänliikettä v. 1948 eli vaihtoehtoja on todennäköisesti useampia. Lahden vanhoista puhelinluetteloista kuitenkin löytyi tieto, että osoitteessa Launeenkatu 82 eli loppupäässä on ollut Puusepänliike Yrjö Broman. Sinisen kirjan (1966) mukaan se olisi perustettu v. 1939. Puhelinluetteloista verstas löytyy ainakin vuosina 60-70 -luvuilla, mutta ei enää 80-luvulla. Finna.fi -hakupalvelusta löytyy esimerkki kalusteista, joita Puusepänliike Yrjö Broman on valmistanut.Lisätietoa puusepänverstaista voi kysyä myös Lahden museoilta heidän...
Etsitty kirja saattaisi olla Camilla Gripen Kynänpätkä (Kirjalito, 1977). Siinä Kaisalla on isoisältä saatu kynäkotelo ja siellä kynänpätkä, jonka toinen pää on sininen, toinen punainen. Äiti lainaa kynää ja panee alulle tapahtumasarjan, jossa kynä kiertää henkilöltä toiselle - opettajan käsissäkin se käy. Lopulta kynänpätkä päätyy Tiina-nimiselle tytölle, joka kohtaa Kaisan...
https://www.kirjastot.fi/kysy/luin-lapsena-mummulassa-1980-luvulla?language_content_entity=fi
Tätä leikkilaulua on kysytty palstalla aikaisemminikin. Vastaus kuului näin:
Joululaulu "Pieni joululeikki" (Maijan ja Kallen piirilaulu) löytyy esim. Elsa Kojon kirjasta "Suuri joululaulukirja" sivulta 124. Laulu alkaa sanoilla Nyt on meillä, nyt on meillä hetki herttainen. Laulun sävelmä muistuttaa lauluja "Ukko Nooa" ja "Karhu nukkuu". Laulussa on neljä säkeistöä. Säveltäjä on Bellman, Carl Michael. Tässä tapauksessa kyseisen laulun sovittaja on Joonas Kokkonen.
Vastattu 2005
Suuri joululaulukirja löytyy Anders-kirjastojen kokoelmista.
Arvaan, että puhut #D-rinttauksesta.
Ison omenan kirjastossa on ainakin mahdollisuus käyttää ABS-muovia yhdellä 3D-printterillä. Kone on ollut vaihtelevasti käytössä näin korona-aikana.
Ensi viikon aikana se tulee taas varattavaksi osoitteessa varaamo.espoo.fi. Koneen nimi on Brunel.
Printteri ei kuulemma tee kovin tarkkaa jälkeä, joten koristeesineiden tekeminen sillä on hieman haastavaa. https://varaamo.espoo.fi/resources/avwcpti5z3ca?date=2022-02-01
Omia materiaaleja ei voi käyttää Helmet pajoissa tai kaupunkiverstaissa.
Anssi Kelan säveltämä ja sanoittama kappale "Miten sydämet toimii" sisältyy nuottiin "Pop tänään. Vol. 3" (F-Kustannus, 2014). Nuotissa on laulun melodianuotinnos, sanat ja sointumerkit. Laulu alkaa: "Siellä soitettiin Kirkaa".
Finna-hakupalvelu: https://finna.fi/
Minkäänlaista vakiintunutta suomenkielistä käännöstä termille ’informal justice’ ei valitettavasti näyttäisi olevan. Esimerkiksi Matti Joutsenen Lakikielen sanakirjan vuosien 2000 ja 2005 laitoksista ei kummastakaan löytynyt termiä ’informal justice’. Myöskään oikeustieteen termipankista (https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede) emme tätä käsitettä löytäneet.
YK:n sivuilla kirjoitetaan aiheesta seuraavasti:
“Informal systems are also often referred to as “traditional”, “indigenous”, “customary” or “non-state” justice systems.”
https://www.un.org/ruleoflaw/thematic-areas/access-to-justice-and-rule-of-law-institutions/informal-justice/
Termin vapaamuotoinen suomenkielinen käännös voisi olla ”epämuodollinen oikeus”. Tätä termiä...
Kirjastot hankkivat valtaosan aineistostaan välittäjien kautta, joten paras tapa tarjota teoksia kirjastojen kokoelmiin on tarjota niitä välittäjille, Kirjavälitykselle, https://www.kirjavalitys.fi ja e-kirjojen osalta Ellibsille, https://www.ellibs.com/fi/yhteystiedot
Toki myös suoraan yksittäisiin kirjastoihinkin voi ottaa yhteyttä, mutta kirjan tarjoaminen moniin kirjastoihin on varmastikin työläämpää kuin välittäjien kautta. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Kirjastohakemistosta, https://hakemisto.kirjastot.fi/.
Kyseessä saattaisi olla Elina Aron kirjoittama sarja, joka kertoo Hattulan perheestä. Perheeseen kuuluvat isä, äiti, tyttö, poika, papukaija Mooses sekä lentävä huonekasvi.
Osien nimet ovat:
Kiemurakatu 3
Taikatempuntie 5
Kummituskäytävä 9
Kiinanlyhdynkuja 7
Pinjaportti 11
Ratsurinne 13
Voisiko kyseessä olla Mystery Science Theater 3000?
Se näyttää toki olevan 90-luvulla tehty, mutta jospa sitä on näytetty täällä vasta 2000-luvulla. Sarjassa on viittauksia sekä Terminator 2:seen että Thelmaan ja Louiseen.
Terminator 2 https://www.imdb.com/title/tt0103064/movieconnections/?ref_=tt_trv_cnn
Thelma and Louise https://www.imdb.com/title/tt0103074/movieconnections
Reisjärvisistä Ahon ja Aholan suvuista on koottu sukututkimus Reisjärviset Ahon ja Aholan suvut (Seppo Aho, 2004), josta voisi olla apua. Piippolan alueelta ei ole erikseen sukututkimusta.
Pelkästään etnisiä kauppoja koskevasta valvonnasta en löytänyt tietoa. Oletan, että ne kuuluvat saman valvonnan piiriin kuin muutkin kaupat. Yleisesti ottaen Suomessa elintarvikkeiden turvallisuuden ja myynnin valvonta on usean viranomaisen yhteistoimintaa. Viranomaisina toimivat ainakin Ruokavirasto, Tulli, Aluehallintovirastot ja kunnat. Lisäksi Päivittäistavarakauppa ry (PTY) pyrkii edistämään päivittäistavarakauppojen vastuullista toimintaa. Ruokavirasto johtaa ja kehittää elintarvikevalvontaa koko Suomen alueella. Kunnat tekevät suurimman osan elintarvikevalvonnasta. Aluehallintoviraston tehtävänä on ohjata ja arvioida alueellaan olevien kuntien suorittamaa elintarvikevalvontaa. Ruokavirasto muun muassa valvoo...
Espoon lähiseudulla on tosiaankin paikat nimeltä Vaakkoi ja Viinakokkoi. Espoon kaupungin nimistöryhmä vastasi tiedusteluun seuraavasti:
Vaakkoi
Vaakkoi on järvi (tai isohko lampi) Vihdissä, Ollilan kylän metsämailla. Nykyisin Vaakkoi on myös järveä ympäröivän ulkoilualueen nimi. Murteessa järvennimeä on käytetty muodoissa Vaakkoi ja Vaakkoo. Nimi on ollut käytössä ainakin jo 1800-luvun alussa, sillä 1831 laaditussa Ollilan kylän kartassa lammelle on merkitty nimi ”Wako Jerfvi”. Vuoden 1831 kirjoitusasua ei pidä lukea liian kirjaimellisesti, sillä kirjuri ei erotellut w- ja v-kirjaimia eikä pitkiä ja lyhyitä vokaaleja ja saattoi myös omatoimisesti lisätä nimen loppuun järvi-sanan. Nimi on oletettavasti ollut lähiasukkaitten käytössä...
Hei,
Kyseessä taitaa olla Eric: Tetfol suden poika (Helsinki : A-lehdet, 1984; alkup. Le fils du Loup). Tässä blogissa on kansikuva ja juonikuvaus, joka osuu muistamaasi varsin hyvin.
http://suolakuupielessa.blogspot.com/2014/01/tetfol-suden-poika.html
Turun itäisellä puolella nykyisen Urheilupuiston takana on jyrkkään kallioseinään päättyvien katujen ryhmä. Ilmeisesti kuvitellen tulevia louhintatöitä kolmelle niistä annettiin nimet kivi- ja vuorityömiehen sekä sepän ammatin nimityksistä. Katujen nimitykset liittyivät siis niiden sijaintiin ja läheiseen maastoon.
Nimien historia: Stenhuggare Gatan v. 1830 -> Kivenhakkajankatu - Stenhuggaresgatan v. 1897 -> Kivenhakkaajankatu - Stenhuggaregatan v. 1953
Lähde: Turun katuja ja toreja: nimistöhistoriaa keskiajalta nykypäivään (2011)
Kun Suomi oli osa Venäjän keisakuntaa, Turku kasvoi ja kaupungissa rakennettiin paljon. Kivenhakkaajille ja kivityömiehille löytyi töitä. Louhittua kiveä tarvittiin esimerkiksi katujen reunakivetyksissä...
Tämä teksti on ehkä sama kuin aiemmin palvelussamme tunnistettu Varpu Välimäen runo:
Lähetin lapseni elämään, kuin laivan merelle.
Ompelin purjeet ja neuvoin väylät parhaan taitoni mukaan
- mutta tuulille en voinut mitään...
